Kaverit seurustelee tai niillä on muuten vaan joku nainen aina kainalossa ja minä vaan jatkan ainaista yksinäistä elämääni.
Eilenkin oli olevinaan joku juhla, ei kyllä järin innostanut. Tänään taas on ollut kaikki paikat kiinni. Mihinkään ei ole voinut oikein lähteä ei edes kaupassa käymään.
Aamulla tein vähän töitä, siivosin, pesin pyykit ja silitin paitani. Sitten loppupäivän ja -illan olen katsonut elokuvia, mutta on silti niin tyhjä olo.
Mietin, että miksi minua ei voi koskaan onnistaa?
Miksi ei koskaan suoda sitä ihanuutta, että voisi vain olla jonkun vieressä?
Tuntuu vaan taas niin pahalta. Nukkumaan mennessä varmaan taas itken yksinäisyyttäni ennen kuin nukahdan.
Sitten ajattelee ihmisiä ja niiden toimintaa. Rakkautta ja yhteistä aikaa yritetään ostaa. Naurettavaa koko joulukin nykyään ja kaikki lahjat. Ihmiset kuvittelevat, että se kallis koru tai uusi auto tuo onnea ja ihanuutta.
Minä haluaisin vain, että joku välittäisi. Tulisi minun viereeni nukkumaan ja halaisi. Heräisi aamulla vierestä ja antasi merkityksen uudelle päivälle.
Huominen päivä varmaan taas toistaa niin monia muita aikaisempia. Sama kaava ja sama yksinäisyyden tuntu.
Kaikki luulevat lisäksi, että minulla menee hyvin.
Ulkoisesti meneekin, mutta sisimmässäni voin pahoin. Yksinäisyys turmelee minua sisältä päin. Itkettää jo nyt, vaikka en ole edes vielä menossa nukkumaan.
Eilenkin oli olevinaan joku juhla, ei kyllä järin innostanut. Tänään taas on ollut kaikki paikat kiinni. Mihinkään ei ole voinut oikein lähteä ei edes kaupassa käymään.
Aamulla tein vähän töitä, siivosin, pesin pyykit ja silitin paitani. Sitten loppupäivän ja -illan olen katsonut elokuvia, mutta on silti niin tyhjä olo.
Mietin, että miksi minua ei voi koskaan onnistaa?
Miksi ei koskaan suoda sitä ihanuutta, että voisi vain olla jonkun vieressä?
Tuntuu vaan taas niin pahalta. Nukkumaan mennessä varmaan taas itken yksinäisyyttäni ennen kuin nukahdan.
Sitten ajattelee ihmisiä ja niiden toimintaa. Rakkautta ja yhteistä aikaa yritetään ostaa. Naurettavaa koko joulukin nykyään ja kaikki lahjat. Ihmiset kuvittelevat, että se kallis koru tai uusi auto tuo onnea ja ihanuutta.
Minä haluaisin vain, että joku välittäisi. Tulisi minun viereeni nukkumaan ja halaisi. Heräisi aamulla vierestä ja antasi merkityksen uudelle päivälle.
Huominen päivä varmaan taas toistaa niin monia muita aikaisempia. Sama kaava ja sama yksinäisyyden tuntu.
Kaikki luulevat lisäksi, että minulla menee hyvin.
Ulkoisesti meneekin, mutta sisimmässäni voin pahoin. Yksinäisyys turmelee minua sisältä päin. Itkettää jo nyt, vaikka en ole edes vielä menossa nukkumaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
anteeks jos sanon näin alkuun, että on vaikee olla tälläsella kanavalla uskottava ja kuka vaan vois kertoo tollasta itsestään MUTTA jos ja toivottavasti puhuit totta, niin on ihan hienoo, että pystyy kertomaan noinkin avoimesti tunteistaan ihan umpituntemattomille...tälläsessä keskustelukanavassa kun tämä.
Mietit miksi sinua ei koskaan onnista? no tekstistä päätellen voin olettaa, että et ole hirveän sosiaalinen? "joku juhla, ei kyllä järin nnostanut." Kannattaa alkaa miettimään mikä sua kiinnostas. Liikkua piireihin ja tällä en tarkota mitään tyhjänpäivästä örvellys biletystä vaan vaikka seuroja, harrastus jne. siellä on ihmisiä! suuremmassa porukassa on helppo uida ja sukellella kuin kala vedessä ja tehdä uusia tuttavuuksia. uusien tuttaviesi joukosta voit valita lähempiä kontakteja ja mahdollisesti hankkia itsellesi parepmaa/vakavempaa seuraa. Niin ja ympyröitä kannattaa valita vähän sillä silmällä mihin tarve. Ja älä pelkää. Et ole todellakaan ainut yksinäinen ihminen tällä planeetalla.. plussaappa päässäsi kaikki ne mahdolliset yksinäiset/seuraa hakevat ja siinä itsessään on jo iso kasa ihmisiä! eikun vaan etsimään sitä oikean tuntuista. Ja tuossa joulu asiassa puhut aika hyvin. Joulun oikea merkitys on kaikonnut ja se menee vaan siihen stressiin, että kun on pakko ostaa TAAS jtn sille ja sille ja vielä sille...väärin! lahjat annetaan lahjan antamisen ilossa, ei sinä mielessä jos vaikka sais jtn takaisin.
"ja antasi merkityksen uudelle päivälle." tästä voi taas olettaa (anteeks vaan) että itsetuntosi ei välttämättä ole huipussaan...(?) Tottakai toinen ihminen tekee merkitystä elämään, mutta se ei saa olla niin että sinä roikut toisessa etkä voi olla mitenkään ilman häntä. Se hukuttaa toisen eikä sellaisessa suhteessa voi elää. Nämä on tietenki arveluita tekstiin pohjaten.
Kolmas asia jonka huomaa teksistäsi hyvin helposti on, että olet pahoin masentunut mutta et luultavammin pelkästään rakkauden puutteesta...yleensä näin ei ole. Jos tätä on jatkunut jo pitkään, se ei ole tervettä ja usko pois, jos joku niin minä tiedän.Jos sinulla on myös stressiä tai väsymystä niin suosittelen käymään lääkärilläsi. Ja ei en sano, että olist hullu. Se ei ole sitä ollenkaan. Jossain vaiheessa elämää asiat vetävät vain perässään ja elosta tulee raskasta.Kannattaa hakea apua ajoissa.
Toivottavasti löydät parempaa tai ratkaisua asiaasi..
mäkin jatkan, eikä valoa tunnelin päässä näy. Ikää kohta 20.
Niin, minkä ikäinen olet? Veikkaanpa, että joku noin parikymppinen. Tämä nyt on klisee, mutta oikeasti te vähän alle tai yli parikymppiset olette vielä NIIN nuoria. Aikaa on. Yksin ei ole kiva olla, mutta teidän ikäisissänne on kuitenkin sinkkuja vielä tosi paljon. Toisin kuin kolmekymppisissä. Itse olen lähempänä kolmeakymppiä, ja voin kertoa, että tämänikäisissä ei ole enää juuri miehiä vapaina. Sinkkuus alkaa siis oikeasti olla ongelma. Sinulla on sentään vielä vara valita, vapaita naisia kai kuitenkin on vielä paljon jäljellä. Kyllä niissä bileissä kannattaisi käydä, tai missä tahansa, missä on ihmisiä. Harvemmin sieltä kotoa kukaan tulee hakemaan. Ja hei, jos tuntuu siltä, ettei naista löydy, lopeta vähäksi aikaa etsiminen. Väkisin ei mikään onnistu. Tämäkin on klisee, mutta hanki joku uusi harrastus. Yritä kiinnostua jostain, joka vie ajatuksesi sinkkuudesta pois. Olisi hyvä, jos harrastus olisi sellainen, että siellä tapaisi myös uusia ihmisiä. Minä jos kuka tiedän, miltä tuntuu olla yksinäinen sinkku. Mutta tiedän myös sen, että tulee hetkiä, jolloin sen yksinäisyyden unohtaa. Niitä tulee silloin, kun keksii itselleen jotain järkevää tekemistä, joka pitää mielen virkeänä. Elämää ei kannata haaskata oman kurjuutensa surkutteluun. Kehitä itseäsi ja yritä kiinnostua jostakin uudesta. Kyllä se nainen löytyy joskus.
"Itse olen lähempänä kolmeakymppiä, ja voin kertoa, että tämänikäisissä ei ole enää juuri miehiä vapaina." Ei saa levittää väärää informaatiota. Suomessa asuu 20-40 vuotiaita miehiä noin 30000 enemmän kuin naisia http://statfin.stat.fi/statweb/start.asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=vaesto 25-30 vuotiaita miehiä oli vuonna 2003 168000 ja naisia 160000. Helposti voi olettaa, että sulla on varaa valita noin 20000 vapaan 25-30 vuotiaan miehen joukosta Suomessa. Tiedän itsekin itseni lisäksi useita kolmekymppisiä vapaita miehiä korkeapalkkaisista köyhiin ja ateisteista hihhuleihin. Miehiä riittää Suomessa ja maailmalla kuin meren mutaa, mutta naisista sen sijaan on puulaa ja puutetta kaikkialla. Ite haen parin vuoden sisällä naisen Kauko-Idästä, namnjam, jos ei ihmettä tapahdu.
Näinhän tuo on. Vasta 55v ikäluokassa miehiä ja naisia on yhtäpaljon. Tuosta nuoremmissa on enemmistö miehiä ja vanhemmissa vastaavasti naisia. Hieman yksinkertaistettuna nuorilla naisilla on todellakin vara valita. Vieläkun pariutumiskulttuuri suosii nuorempaa naista ja vähän vanhempaa miestä, on nuoren miehen oltava parempi ehdokas kuin moni muu kaksilahkeinen pärjätäkseen parisuhdemarkkinoilla.
"Vasta 55v ikäluokassa miehiä ja naisia on yhtäpaljon"
Nooh, tässähän on sitten vielä melkein 25 vuotta aikaa. MUTTA joillain miehillä nyt vaan sattuu olemaan useampiakin naisia, joten ei se tilanne sittenkään helpotu...
Tilastot eivät todellakaan valehtele,ei siis pidä syyllistää niitä miehiä jotka hakevat naisensa ulkomailta,naispula on vielä korostuneempi pikkukaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla, joista naiset lähtevät opiskelujen ja töiden takia isompiin kaupunkeihin,joissa onkin tasapainoisempi määrä kumpaakin sukupuolta,näin ainakin kuvittelisin,itsekin olen aivan vakavissani alkanut harkitsemaan ulkomaalaista,en tosin mitään vaimonvälitysmeininkiä meinaa vaan ennemminkin normaaleilla keinoilla.
No joo, koko maan tasolla miehiä voi olla enemmän kuin naisia, mutta esimerkiksi Helsingissä 25-39-vuotiaita naisia on enemmän kuin samanikäisiä miehiä. Vuoden 2003 luvut ovat Tilastokeskuksen mukaan 70803 (miestä) ja 71791 (naista). Kun itse asun Helsingissä, niin se ei paljon auta, jos jossain perähikiällä olisi vapaita miehiä. En minä halua sinne muuttaa, koska minulla on työ- ja opiskelupaikka täällä. Sitä paitsi ei noista tilastoista voi sanoa sitä, kuinka paljon niissä oikeasti on parisuhdekelpoista ainesta. Olen aika satavarma siitä, että kolmekymppisissä miehissä on paljon enemmän alkoholisteja, mielenterveysongelmaisia tai muuten syrjäytyneitä kuin samanikäisissä naisissa.
Ja vielä yksi asia, joka voi kuulostaa vähän villiltä heitolta: väitän, että pk-seudulla on enemmän homomiehiä kuin muualla maassa. Isossa kaupungissa on kuitenkin helpompi elää ei-heterona kuin maaseudulla jossain tuppukylässä. Eli parisuhdekelpoinen aines (=normaalit heteromiehet) kutistuukin aika pieneksi. Tilastokeskus saisikin tehdä tutkimuksen siitä, kuinka paljon pk-seudulla on 25-39-vuotiaita heteromiehiä, joilla ei ole alkoholi- tai mielenterveysongelmia, joilla on työpaikka ja katto pään päällä. Ja mielellään joku koulutuskin. :-)
Niinpä niin. Sinkkunaiset valittaa ettei "parisuhdekelpoisia"(mitä ikinä se pitääkin sisällä) miehiä ole ja sinkkumiehet valittaa ettei naisia ole(jotka edes vilkasis päin). Reilua eikö totta.
Fakta on ettei vähemmistöstä miehiä riitä enemmistölle naisia. Esimerkiksi norjassa on selvästi ennemmän lapsettomia miehiä kuin naisia, samat miehet kiertää naiselta toiselle. Suomessa tuskin asia on kovin poikkeva. Tietysti joku voi väännellä että naiset ovatkin enempi "parisuhdekelpoisia" kuin miehet. Pah.
PS. Kuinkahan monen miehen masennuksen taustalla on vuosikausien yksinäisyys? Ei taida olla ihan yksi tai kaksi tapausta..
"Tilastokeskus saisikin tehdä tutkimuksen siitä, kuinka paljon pk-seudulla on 25-39-vuotiaita heteromiehiä, joilla ei ole alkoholi- tai mielenterveysongelmia, joilla on työpaikka ja katto pään päällä. Ja mielellään joku koulutuskin. :-)"
Ja kengännumero 44, blondatut hiukset, autona bemari, on sisarussarjasta keskimmäinen, käy salilla, juoksee maratonin, vehkeen pituus on 18.25 cm, hampaissa ei ole paikkoja, on todella hoikka lihaskimppu.. vaatimuksia, vaatimuksia. Hohhoi, *haukotus*
"Ja kengännumero 44, blondatut hiukset, autona bemari, on sisarussarjasta keskimmäinen, käy salilla, juoksee maratonin, vehkeen pituus on 18.25 cm, hampaissa ei ole paikkoja, on todella hoikka lihaskimppu.."
En sanonut noin. Voit tietenkin tulkita minua, miten haluat. Enemmän tuo kertoo sinusta kuin minusta.
Kerropas mitä se minusta kertoo. Ihan mielenkiinnolla odotan.
Mutta tuo heittoni oli vaan protesti kaiken maailman listoille. Eiköhän se tilastokeskus kuitenkin laskisi kaikki 25-39 vuotiaat miehet? Aika hankala erotella alkoholi- ja mielenterveysongelmaiset. Ja et voisi rakastua työttömään? He eivät ole parisuhdekelpoista ainesta? Ja eiköhän peruskoulu ole käytynä melkein kaikilla, tuon ikäisistä.. Vai taisitkin ajaa takaa akateemista koulutusta..
Te ja teidän tilastot. Minä voisin asiantuntemuksellani laatia teille tilastot jotka ottaa huomioon kaiken, mutta en nyt jaksa.
Tilastokeskus ja homot, ihme kun ette ole laskeneet lesboja ja huoriakin pois noista tilastoistanne. Totuus on se, että miehet on paljon huonommassa asemassa ainakin tonne 35 v asti. Silloin ne naiset huomaa, että ei se hakkaava ukko olekaan niin kiva.
Onneksi loppu lomat, on taas paljon paljon parempi fiilis.