Omituista kuinka jotkut ihmiset eivät muista tärkeitä asioita (kuten allergiat jne) tai osaa asettautua toisten asemaan (vaikea elämäntilanteet), mutta kuitenkin toisten ihmisten tällainen käyttäytyminen heitä kohtaan herättää heissä vihaa ja monia muita tunteita. Ja sitten heidän ongelmansa, ovat ne kuinka pieniä tahansa, ovat aina niin suuria ja tärkeitä.
En ymmärrä miten se on niin vaikea nähdä välillä toisen ihmisen näkökulmasta. "hmm, A ei pysty syömään B:tä, eli en varmaan osta hänelle mitään mikä sisältää B:tä. Koska miltäköhän se tuntuisi, jos en voisi syödä jotain, ja sitten kukaan ei koskaan muista sitä?"
"hmm, ai niin hänellä on masennus ja vaikea elämäntilanne. Hänelle ei varmaan kannata vain jankuttaa omista ongelmistaan, vaan myös vain kuunnella ja olla tukena. Miltäköhän minusta tuntuisi, jos minulla olisi todella vaikeaa, ja toinen vain puhuisi itsestään, eikä kysyisi vointia."
Oletteko te kohdanneet itsekkäitä ihmisiä? Onko se vain sokeutta, pitäisikö heille sanoa jotain? Vai onko se pysyvä ominaisuus?
En ymmärrä miten se on niin vaikea nähdä välillä toisen ihmisen näkökulmasta. "hmm, A ei pysty syömään B:tä, eli en varmaan osta hänelle mitään mikä sisältää B:tä. Koska miltäköhän se tuntuisi, jos en voisi syödä jotain, ja sitten kukaan ei koskaan muista sitä?"
"hmm, ai niin hänellä on masennus ja vaikea elämäntilanne. Hänelle ei varmaan kannata vain jankuttaa omista ongelmistaan, vaan myös vain kuunnella ja olla tukena. Miltäköhän minusta tuntuisi, jos minulla olisi todella vaikeaa, ja toinen vain puhuisi itsestään, eikä kysyisi vointia."
Oletteko te kohdanneet itsekkäitä ihmisiä? Onko se vain sokeutta, pitäisikö heille sanoa jotain? Vai onko se pysyvä ominaisuus?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.