Minäkin luulin aiemmin että Suuren Sodan, vuosien 1914-18 inhimillisen murhenäytelmän raskaimmat vaiheet briteille olisivat olleet Sommen taistelu heinä-syyskuussa 1916 tai Ypresin III taistelu syksyllä 1917 jos katsotaan 10 päivän ja 30 päivän aikajanoilla.
Hieman ehkä yllättäen nuo paljon puhutut teurastukset pahimmasta päästä ajoittuivat kuitenkin vuodelle 1918. Niistä pahin oli ensinnäkin Ludendorfin kevätoffensiivi maaliskuun 20.päivästä lähtien. Seuraavaksi verisin kuukausi oli Somme heinäkuussa ja kolmantena saman vuoden syksyllä kun liittoutuneet painoivat Saksan perääntymiselle. Ypresin kolmas taistelu jäi niistä selvästi jälkeen.
10 päivän jaksot (sodassa menehtyneet britit, armeijan lukemat):
Somme 01.07-9.07.1916 ................29 491
Ypres 03.10-12.10.1917..................18 132
Luddendorfin kevätoffensiivi 21.03-30.03.1918..............31 793
30 päivää
Luddendorfin kevätoffensiivi 21.03-20.04.1918..............59 578
Somme 01.07-30.07.1916.......59 503
Syksy .....08.10-07.11.1918 .......43 275
http://www.cwgc.org/find-war-dead.aspx?cpage=1
Hieman ehkä yllättäen nuo paljon puhutut teurastukset pahimmasta päästä ajoittuivat kuitenkin vuodelle 1918. Niistä pahin oli ensinnäkin Ludendorfin kevätoffensiivi maaliskuun 20.päivästä lähtien. Seuraavaksi verisin kuukausi oli Somme heinäkuussa ja kolmantena saman vuoden syksyllä kun liittoutuneet painoivat Saksan perääntymiselle. Ypresin kolmas taistelu jäi niistä selvästi jälkeen.
10 päivän jaksot (sodassa menehtyneet britit, armeijan lukemat):
Somme 01.07-9.07.1916 ................29 491
Ypres 03.10-12.10.1917..................18 132
Luddendorfin kevätoffensiivi 21.03-30.03.1918..............31 793
30 päivää
Luddendorfin kevätoffensiivi 21.03-20.04.1918..............59 578
Somme 01.07-30.07.1916.......59 503
Syksy .....08.10-07.11.1918 .......43 275
http://www.cwgc.org/find-war-dead.aspx?cpage=1
Vastaukset 22
Vanhimmat
Luddendorfin kevätoffensiivin painopistealueella ajettiin brittien 5.armeijan (Gough ) yli. Vastaavasti Sommen hyökkäyksen kovimmat tappiot koituivat Rawlinsonin armeijalle.
Britannian ja dominoiden armeijoiden yhteenlaskettu miestappio kuolleina syyskuu 1914 - joulukuu 1918 oli 937 134. Yhdessä muiden aselajien kanssa 1 007 647. Näin monen menehtyneen sotilaan tiedot löytyvät tiedokannasta. Erään toisen tutkimuksen mukaan tappiot kuolleina olisivat kaikkiaan olleet 1 114 914.
Iso-Britannian kansalaisia jotka palvelivat armeijassa menehtyi 728 746, australialaisia 59 545, uusiseelantilaisia 17 347, kanadalaisia 60 674, intialaisia 52 015, eteläafrikkalaisia 9 417 ja ei Kansainyhteisöön kuuluneiden maiden kansalaisia 9 390.
Se on muuten Ludendorff joka oli Hitlerin mielestä "kömpelö" ja "vanha sika". (Veikko Huovinen, Veitikka 1971)
olla itsekin.
Ludendorff kelpasi Hitlerin kaveriksi vallankaappausyritykseen.
Hitler juoksi karkuun, Ludendorff ei. Välit katkesivat siihen.
Brittien tappiot olivat suuremmat kevätoffensiivin (1918) jälkeisellä jaksolla kuin itse kevätoffensiivin aikana. Kevätoffensiivissa ainakin 420 000, sen jälkeisenä aikana aina aselepoon yli 500 000.
BBC:n dokumentit vetävät aina kotiinpäin,historiassakin.
Eniten brittisotilaita kuoli marraskuun ensimmäisellä viikolla 1918.
Syyn varmaan arvaattekin...
"Hieman ehkä yllättäen..."
No, tuo "yllätys" on ollut aika hyvin tiedossa pitkän aikaa. Liittoutuneiden 100 päivän offensiivi yleensäkin oli heidän suurin sotatoimensa länsirintamalla ja tappiot sen yhteydessä olivat molemmin puolin suurimmillaan.
Brittiarmeijan tappiot kaatuneina 01.11-09.11.1918 olivat 12 243 eli vain reilu kolmannes Ludendorffin kevätoffensiivin kymmenen ensimmäisen päivän tappioista.
13 078 kuoli 01.11-10.11.1918. Korjataan vielä tämäkin lukema.
taisteluun osallistuvat miesmäärät olivat 1918 suuremmat kuin aiemmin. Esimerkiksi tykistön ja ilmavoimien käyttö oli suuresti kasvanut ja tehostunut
Tietysti se vaikutti tappiolukuihin, vaikka tyhmät eivät sitä tajua.
..BBC:n dokumentit ovat hyviä. YOU tubesta löytyi dokumentti jossa historioitsijat miettivät, olivatko uhrit turhia englannissa. Olisiko mikään muuttunut jos Saksalle olisi vaan antauduttu.
USA:n kenraali Pershing sanoi, että olisi pitänyt hyökätä Saksaan ja viedä tappio saksalaisille, jotta he ymmäräisivät.
Saksa tuhosi valtavasti Belgialaisia ja Ranskalaisia kyliä ja kaupunkeja. Belgiassa ammuttiin naisia ja lapsia natsien tyyliin, "beast" oli jo saksalaisessa hengessä, keksittiin totalitääriset pommitukset, kaasu-aseet ja muutkin helvetin asiat.
Saksalaiset marssivat kotiin ja kansalle jäi käsitys siiitä, että saksaa ei oltu vielä lyöty ja oli tehty häpeä rauha!
1.maailman sotaa ei tajuttu.
Presidentti Wilson oli amerikkalaisena kauhistunut sodasta ja pyrki estämään perustamalla kansainliiton. Britit julistivat ohjelman, jossa kiellettiin varustautuminen-ainoastaan britit sitä noudattivat.
Kun miettii noita massiivisia tappioita ympärysvalloilla. On käsittämättömän typerää jättää Saksa oman"onnensa" nojaan.
Saksaan olisi pitänyt hyökätä 1920-30 lukujen vaihteessa, miehittää maa ja ampua natsit. Julistaa hakaristi kiellettyksi. Britti lordi on vaan niin suunnattoman typerä, että hinta maksetaan aina miljoonilla ihmisihengillä.Englannin kuningas huoneessa huudettiin heil Hitleriä 1930!
Olihan brittien menetykset jopa 60 tuhatta yhdenpäivän hyökkäyksessä, Passendalessa kuoli 300 000 miestä ja sakulla lähes samanverran. Saksa olisi voittanut ilman USA:n tukea. Mitä todella olisikaan euroopassa tapahtunut. Wilhelm 2 olisi ollut hallitsijana. Saksa olisi ollut ainakin hetken aikaan maailman valta...
"Britit julistivat ohjelman, jossa kiellettiin varustautuminen-ainoastaan britit sitä noudattivat."
Maailmansotia lukuunottamatta briteillä ei oikein koskaan ollut suurta maa-armeijaa, koska heidän imperiuminsa oli laivaston varassa. Sotien välisen ajan aseistariisuntakonferenssien hajottua, ainoa merkittävä rajoite briteille ja muille merivalloille olikin siksi Washingtonin sopimus.
"Saksaan olisi pitänyt hyökätä 1920-30 lukujen vaihteessa, miehittää maa ja ampua natsit. Julistaa hakaristi kiellettyksi."
Mitähän vaihtoehtoisen historian kirjat sanoisivat? "Paha imperialistinen blokki käynnisti valloitussodan Saksaan vuonna 192X käyttäen tekosyynä sikäläistä puoluetta" ;)
Helpompi olisi ollut lähettää tulevaisuudesta robotti ampumaan Hitlerin ja Stalinin äidit ennen näiden avioliittoja. Mutta ulkomaalaisten sotilaiden johdolla annettu kielto käyttää symbolia N on tuskin missään vähentänyt kyseisen symbolin suosiota.
Hmmm. Kukahan olisi lähettänyt 1929-30 joukkoja Saksaan tappamaan puoluetta, joka oli edellisissä vaaleissa saanut peräti 2,6% äänistä?
Jos minä olisin ollut Britannian pääministeri vuonna 1929, olisin satsannut täysillä atomipommin kehittämiseen. Sitten olisi ollut kiva sanoa Hitlerille vuonna 1939, että jos saksalaiset etenevät metrinkin Puolan puolelle, niin täältä tulee sellainen pommi Berliiniin, että menee hiljaiseksi meluisinkin natsiagitaattori.
"Jos minä olisin ollut Britannian pääministeri vuonna 1929, olisin satsannut täysillä atomipommin kehittämiseen."
Okei, mutta silloin sinun olisi pääministerinä täytynyt olla ilmiömäinen tieteellinen nero ja kyetä saavuttamaan muutamia läpimurtoja fysiikan alueella ymmärtääksesi sellaisen aseen edes olevan teoriassa toteutettavissa ;)
Sommen taistelussa Britit toimivat hyökkääjinä. Tosin eivät tietenkään tehneet hyökkäyspäätöstä yksin. Kevätoffensiivissa Britit olivat puolustajina.
Sommen taistelua voisi merkitykseltään kuvata turhaksi. Kevätoffensiivi oli oikeastaan sodan ratkaisevin taistelu.
Yksilölle on sinänsä sama menettääkö hän henkensä turhaan vai hyvästä syystä. Omaisille asialla saattaa kuitenkin olla merkitystä.
Olin ajatellut Sommen olleen Brittiläisille eniten kuolemia aiheuttamia taistelu, mutta kevätoffensiivi menee sen kanssa pitkälti yksiin ja ollen jopa hieman verisempi.
Kenties Sommea ajatellaan verisimpänä, koska uhrit olivat jossain mielessä turhia.
Brittejä kuoli aivan liian vähän, ottaen huomioon, miten innokkaasti he sotahulluudessaan ja imperialistista maailmanvaltaansa laajentaakseen he olivat usuttamassa Eurooppaa sotaan.
...Heinäkuun 1932 vaalit;
Yleiset vaalit 31. heinäkuuta 1932 antoivat kansallissosialisteille 37,2 % äänisaaliin, mikä teki kansallissosialistisesta puolueesta valtiopäivien selvästi suurimman puolueen. Hitler vaati nyt valtakunnankanslerin paikkaa. Presidentti Hindenburg kuitenkin tarjosi hänelle vain hallituspaikkaa. Monet natsit vaativat vallankaappaukseen ryhtymistä, mutta Hitler halusi saada vallan laillista tietä. Hitleriä vastustavat puolueet juonivat uudet vaalit, joiden toivottiin heikentävän tämän asemaa.[1]
Uudet vaalit järjestettiin 6. marraskuuta 1932. Ne antoivat kansallissosialisteille 33,1 % äänistä. Franz von Papen erosi virastaan valtakunnankanslerina, ja hänen seuraajakseen tuli kenraali von Schleicher. Hän suunnitteli valtiopäiväenemmistöä yhdistämällä useiden puolueiden ammattiyhdistyssiivet ja kansallissosialistien vasemmistosiiven eli strasserilaiset. Hallitusta ei saatu kokoon.
Hitler ja von Papen tapasivat salaa 4. tammikuuta 1933 ja sopivat muodostavansa yhdessä uuden hallituksen, jossa olisi Hitlerin lisäksi vain kaksi muuta kansallissosialistia, Wilhelm Frick ja Hermann Göring. Hitleristä tulisi valtakunnankansleri ja von Papenista varavaltakunnankansleri. Tämä suunnitelma esiteltiin Hindenburgille. Vaikka hän vastusti jyrkästi kansallissosialisteja ja oli voittanut presidentinvaalit, hän hyväksyi vastentahtoisesti von Papenin teorian NSDAP:n katoavasta kansansuosiosta ja siitä, että valtakunnankanslerina Hitler olisi kontrolloitavissa. Hindenburg nimitti Hitlerin uudeksi valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta 1933. Tätä päivämäärää pidetään yleisesti kansallissosialistisen Saksan alkuna ja natsipropagandassa sitä kutsuttiin Machtergreifungiksi, vallanotoksi.
Hitler valtakunnankanslerina;
Vain viikko Adolf Hitlerin valtaantulon jälkeen uusi hallitus oli alkanut rajoittaa opposition toimintaa. Vasemman siiven puolueiden kokoukset kiellettiin, ja useiden puolueiden jäseniä uhkailtiin. Saksan valtiopäivätalo paloi raunioiksi 27. helmikuuta 1933. Hitler syytti teosta kommunisteja ja pidätytti puolueen johdon. Hän myös julisti maan hätätilaan ja taivutti presidentti Hindenburgin allekirjoittamaan määräyksen (Reichstagsbrandverordnung), joka peruutti suurimman osan 1919 perustuslaissa säädetyistä ihmisoikeuksista. Maaliskuussa 1933 säädettiin valtalaki, joka myönsi hallitukselle neljäksi vuodeksi oikeuden säätää lakeja ilman valtiopäivien suostumusta.
Hindenburg kuoli 2. elokuuta 1934, jonka jälkeen Hitler yhdisti valtakunnankanslerin ja presidentin virat sekä asetti itsensä Führeriksi ja valtakunnankansleriksi. Samalla virka muutettiin elinikäiseksi..."
Tämän jälkeen Weimarin tasavallan perustuslaista ei käytännössä ollut enää mitään jäljellä. Muodollisesti sitä ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kumottu, vaan natsit tekivät siihen vain muutamia muutoksia, eräät huomattavimmat 15. syyskuuta 1935...
-tuolloin myös murhattiin kehitysvammaisia, mielisairaita, lääkäreiden toimesta saksassa. Sosiaalidemokraatteja, kommunisteja, homoja, mustalaisia kerättiin keskitsysleireihin.
..olisi pitänyt ajatella, mitkä menetykset maksettiin voitosta 1.mailmansodassa. Ja kuinka vaikea on Saksan kansaa voittaa!
Häpeä rauhasta puhuttiiin niin paljon, että jopa jossakin britti historioitsien tekemissä dokumenteissa he itsekin myöntävät sen! Vaikka sotakorvaukset ja Saksan alistaminen ehtoihin oli vähintäänkin kohtuullista.
Saksaan olisi pitänyt hyökätä 1930. miehittää maa seuraavaksi 50 vuodeksi...niinpä, sitten patoutunut Saksan kansa olisi lähtenyt liikkeelle 1980-luvulla, hiukan paremmin asein.
Mutta, sitten olisi jäänyt elämään eurooppaan 6 miljoonaa juutalaista ja heidän jälkeläisensä. Olisiko miljoonat nyt kuolleet jotka olisivatkin elossa tuoneetkin uuden elämän ja rauhan eurooppaan..
Stalin ei olisi saanut itä-euroooppaa ja kenties hänen murha-aaltonsa olisi päättynyt hänen likvidointiin?...
Eniten englantilaisia ja saksalaisia tappoi kuitenkin Espanjan tauti syksyllä 1918 . Suomessakin 20 000 ihmistä.
Aina voidaan jossitella miten olisi käynyt jos ja jos vaikka Hitlerin vastainen murhayritys oli toteutunut? Yleisesti ottaen miltei kaikki ihmisen käymät sodat ovat olleet enemmän tai vähemmän turhia etenkin jälkikäteen ajatellen? Kyllä ihminen kuolee ihan luonnostaan tappamatta takuuvarmasti kuitenkin enemmin tai myöhemmin.
..mitä jos Putinin hallinto hyökkää euroopassa? onhan selvää, että on pakko sotia ja lopettaa tuon hallinnon touhut. Mutta, luulisi jo venäjälläkin tajuttavan, että sodan käynti on tarpeetonta. Kiinassa se tajutaan. No kiinalaiset voittavat joka tapauksessa , kaikki maailman asiat, koska heitä on 2 miljardia! Tulemme olemaan yhdessä ja rodullisesti ei valkoinen maailma. Energia ei aiheuta sotia, taloudellinen yhteistoiminta ja riippuvuus tärkeää. Emme viljele enää maatalouden tuilla joka maa omaa viljaa, jos nyt sattuu sota tulemaan. Olemme jo riippuvaisia toisistamme. Ei voida sotia...ai niin, ei natoon ja ei kannateta sitä ja tätä....ja pahanilkisyyttä, missä sitä on?-muslimit ovat päättäneet jotakin..