Eron jälk. asunnon hankkimiseen apua eläkeläiselle

Moi. Lähiomaiseni (nainen) on eronnut. Sekä hän että hänen aviomies on eläkeläisiä. Nyt eroamisen lopputuloksena näyttäisi siltä että heidän yhteinen asunto myydään, ja osuus joka hänelle jää ei näillä näkymin tule riittämään uuden asunnon ostamiseen. Hän on eläkeläinen ja myös pitkäaikaissairas ja sairaseläkkeellä ja olen huolissani siitä, että hän ei välttämättä myöskään saa lainaa, jotta uuden asunnon ostaminen olisi mahdollista. Hänellä on myös osittainen invaliditeetti kädessä, joka onneksi ei liian paljon haittaa arkea. Vuokrien hinnatkin ovat PK-seudulla pilvissä. Hommaa vaikeuttaa mm. se, että hänellä on vaikeuksia kävellä rappusia ylös/alas ja muutenkin kävellä. Terveysasemalla pitää asioida usein, joten asumus josta on pitkä matka bussipysäkille tai jossa on paljon rappusia (eikä hissiä) ei tule kyseeseen.

Tämä on meille täysin uusi tilanne. Mitäköhän tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä? Joutuuko vaan hyväksymään sen että asunnon myymisestä tuleva raha hupenee muutamassa vuodessa yksityisten markkinoiden kalliisiin vuokriin? Onko mitään keinoa että jollain tukiaisilla tällaisen henkilön on mahdollista saada lainaa tai sitten löytää jotenkin kohtuuhintainen vuokra-asunto...?

Entäpä jos on vaikka niin hyvä tilanne, että kolmas osapuoli maksaisi lainan korot, mutta lainaa ei todennäköisesti pystyisi lyhentämään hänen elinaikanaan, eli se varmaan olisi vähän kuin hypoteekkiyhdistyksen käänteinen laina.

Entä jos kattoo asioita 10-20 vuoden skaalalla ja miettii sitä että vanhainkoti saattaa olla edessä. Kuulin huhun että jos/kun vanhus joutuu vanhainkotiin, niin valtio takavarikoi tileiltä kaikki rahat. Pitääkö tämä paikkansa?

Mistäköhän kannattaisi kysyä tai saada ammattilaisen konsultointia tämmöiseen tilanteeseen? Lakimies? Sosiaalineuvoja? Joku muu neuvoja? Ei oikein edes tiedä että mistä kysyä tai lähteä liikenteeseen.

Entäpä miten KELA suhtautuu tilanteeseen? Onko se niin että KELA:lta ei saa mitään tukia jos tilillä on asunnon myynnin seurauksena (tilapäisesti) iso määrä rahaa...? Eiks se vähän niinkuin sen takia kannattaisi keinolla millä hyvänsä saada omistusasunto, koska silloin KELA ilmeisesti kuitenkin tukee asumisen kustannuksia...?

Pystyykö pääomaa pitämään henkissä jotenkin sijoittamalla myyntihinta vai mitä niinkuin kokonaisvaltaisesti kannattaisi tehdä?


Kaikki neuvot otetaan vastaan :)
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


pete-b kirjoitti:

Moi. Lähiomaiseni (nainen) on eronnut. Sekä hän että hänen aviomies on eläkeläisiä. Nyt eroamisen lopputuloksena näyttäisi siltä että heidän yhteinen asunto myydään, ja osuus joka hänelle jää ei näillä näkymin tule riittämään uuden asunnon ostamiseen. Hän on eläkeläinen ja myös pitkäaikaissairas ja sairaseläkkeellä ja olen huolissani siitä, että hän ei välttämättä myöskään saa lainaa, jotta uuden asunnon ostaminen olisi mahdollista. Hänellä on myös osittainen invaliditeetti kädessä, joka onneksi ei liian paljon haittaa arkea. Vuokrien hinnatkin ovat PK-seudulla pilvissä. Hommaa vaikeuttaa mm. se, että hänellä on vaikeuksia kävellä rappusia ylös/alas ja muutenkin kävellä. Terveysasemalla pitää asioida usein, joten asumus josta on pitkä matka bussipysäkille tai jossa on paljon rappusia (eikä hissiä) ei tule kyseeseen.

Tämä on meille täysin uusi tilanne. Mitäköhän tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä? Joutuuko vaan hyväksymään sen että asunnon myymisestä tuleva raha hupenee muutamassa vuodessa yksityisten markkinoiden kalliisiin vuokriin? Onko mitään keinoa että jollain tukiaisilla tällaisen henkilön on mahdollista saada lainaa tai sitten löytää jotenkin kohtuuhintainen vuokra-asunto...?

Entäpä jos on vaikka niin hyvä tilanne, että kolmas osapuoli maksaisi lainan korot, mutta lainaa ei todennäköisesti pystyisi lyhentämään hänen elinaikanaan, eli se varmaan olisi vähän kuin hypoteekkiyhdistyksen käänteinen laina.

Entä jos kattoo asioita 10-20 vuoden skaalalla ja miettii sitä että vanhainkoti saattaa olla edessä. Kuulin huhun että jos/kun vanhus joutuu vanhainkotiin, niin valtio takavarikoi tileiltä kaikki rahat. Pitääkö tämä paikkansa?

Mistäköhän kannattaisi kysyä tai saada ammattilaisen konsultointia tämmöiseen tilanteeseen? Lakimies? Sosiaalineuvoja? Joku muu neuvoja? Ei oikein edes tiedä että mistä kysyä tai lähteä liikenteeseen.

Entäpä miten KELA suhtautuu tilanteeseen? Onko se niin että KELA:lta ei saa mitään tukia jos tilillä on asunnon myynnin seurauksena (tilapäisesti) iso määrä rahaa...? Eiks se vähän niinkuin sen takia kannattaisi keinolla millä hyvänsä saada omistusasunto, koska silloin KELA ilmeisesti kuitenkin tukee asumisen kustannuksia...?

Pystyykö pääomaa pitämään henkissä jotenkin sijoittamalla myyntihinta vai mitä niinkuin kokonaisvaltaisesti kannattaisi tehdä?


Kaikki neuvot otetaan vastaan :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu