Suomella ja Ruotsilla on ensi viikolla harvinainen tilaisuus edistää Nato-kumppanuuttaan. Niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maat on kutsuttu ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen.
Kyseessä on puolustusministerien kesken pidettävä työillallinen, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne. Tapaaminen järjestetään ensi viikon keskiviikkona Brysselissä. Suomesta paikalle on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).
Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.
Suomen ja Ruotsin kumppanuudessa huomio on kohdistunut Itämeren alueelle. Nato-maat ovat ottaneet Suomen ja Ruotsin mukaan laatimaan kahta Itämeren turvallisuuteen liittyvää arviota.
– Itämeri-prosessi on paras osoitus edistyneiden kumppanimaiden ohjelmasta, sanoo Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa STT:lle.
Asunmaan mukaan prosessi on tarjonnut hyvän mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun Nato-maiden kanssa. Itämeri-arviot eivät ole julkisia.
– Itämeren alue on muuttunut Naton kannalta strategisesti tärkeämmäksi. Natolle kyse on totta kai Baltian puolustuksesta.
Asunmaan mukaan Nato ei laske sen varaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana puolustamassa Baltian maita. Kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta ja siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät niin halutessaan toimimaan yhteisissä operaatioissa Naton kanssa.
"Rajat saavutettu"
Suomi on voinut kumppanimaana osallistua Naton harjoitusten suunnitteluun.
– Pystymme vaikuttamaan siihen, että harjoitukset myös hyödyttäisivät meitä.
Nato-maat keskittyvät harjoituksissaan keskinäisen puolustuksen vahvistamiseen eli Naton turvatakuisiin. Suomi taas osallistuu harjoituksiin kehittääkseen Suomen omaa kansallista puolustuskykyä.
Asunmaa ei odota, että lähiaikoina tehtäisiin uusia merkittäviä avauksia kumppanuuden kehittämisessä.
– Kumppanuuden poliittisessa syventämisessä on aika pitkälle rajat saavutettu, suurlähettiläs arvioi.
Ukrainan sodan seurauksena Nato on kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja kumppanimaiden merkitys on vähentynyt. Aiemmin, kun Naton päähuomio oli kriisinhallinnassa, kumppanimaiden rooli oli keskeisempi.
Samaan aikaan Nato-kumppanuuden merkitys Suomelle on Asunmaan mukaan kasvanut.
– Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että tiedämme, mitä Natossa tapahtuu.
Suurlähettilään mukaan Suomi toivoo Natolta enemmän poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Tässä mielessä ensi viikon ministeritapaaminen on merkittävä.
Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Asunmaa ei näe Naton puolelta mitään esteitä sille, että Suomi pysyisi eteisessä vaikka ikuisesti.
– Nato ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä. On jokaisen eurooppalaisen maan oma ratkaisu, hakeako jäsenyyttä Natossa vai ei.
STT
Kyseessä on puolustusministerien kesken pidettävä työillallinen, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne. Tapaaminen järjestetään ensi viikon keskiviikkona Brysselissä. Suomesta paikalle on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).
Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.
Suomen ja Ruotsin kumppanuudessa huomio on kohdistunut Itämeren alueelle. Nato-maat ovat ottaneet Suomen ja Ruotsin mukaan laatimaan kahta Itämeren turvallisuuteen liittyvää arviota.
– Itämeri-prosessi on paras osoitus edistyneiden kumppanimaiden ohjelmasta, sanoo Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa STT:lle.
Asunmaan mukaan prosessi on tarjonnut hyvän mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun Nato-maiden kanssa. Itämeri-arviot eivät ole julkisia.
– Itämeren alue on muuttunut Naton kannalta strategisesti tärkeämmäksi. Natolle kyse on totta kai Baltian puolustuksesta.
Asunmaan mukaan Nato ei laske sen varaan, että Suomi ja Ruotsi olisivat mukana puolustamassa Baltian maita. Kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta ja siitä, että Suomi ja Ruotsi pystyvät niin halutessaan toimimaan yhteisissä operaatioissa Naton kanssa.
"Rajat saavutettu"
Suomi on voinut kumppanimaana osallistua Naton harjoitusten suunnitteluun.
– Pystymme vaikuttamaan siihen, että harjoitukset myös hyödyttäisivät meitä.
Nato-maat keskittyvät harjoituksissaan keskinäisen puolustuksen vahvistamiseen eli Naton turvatakuisiin. Suomi taas osallistuu harjoituksiin kehittääkseen Suomen omaa kansallista puolustuskykyä.
Asunmaa ei odota, että lähiaikoina tehtäisiin uusia merkittäviä avauksia kumppanuuden kehittämisessä.
– Kumppanuuden poliittisessa syventämisessä on aika pitkälle rajat saavutettu, suurlähettiläs arvioi.
Ukrainan sodan seurauksena Nato on kääntynyt yhä enemmän sisäänpäin ja kumppanimaiden merkitys on vähentynyt. Aiemmin, kun Naton päähuomio oli kriisinhallinnassa, kumppanimaiden rooli oli keskeisempi.
Samaan aikaan Nato-kumppanuuden merkitys Suomelle on Asunmaan mukaan kasvanut.
– Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että tiedämme, mitä Natossa tapahtuu.
Suurlähettilään mukaan Suomi toivoo Natolta enemmän poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa. Tässä mielessä ensi viikon ministeritapaaminen on merkittävä.
Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Asunmaa ei näe Naton puolelta mitään esteitä sille, että Suomi pysyisi eteisessä vaikka ikuisesti.
– Nato ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä. On jokaisen eurooppalaisen maan oma ratkaisu, hakeako jäsenyyttä Natossa vai ei.
STT
Vastaukset 5
Vanhimmat
Natoon
Natoon
linjoilla, kuten useimmat persut.
Siinä on tiltuilla kestämistä.
Natoon
Jos on normi persu, unohtaa kaiken ennen aamua.
Kääntää takin, pettää suomen ja ajaa meitä natoon.