Tässä on edellinen juttu aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14095446/breaking-kurppaantuminen-todistettu
Sen perusteella ikäkriisi on todistettu fakta.
Vaan on mielenkiintoista, että kurpparaivon lisäksi mitä näemme palstalla, voimme havaita ikäkriisin naisilla myös muuallakin.
Tässä joitakin esimerkkejä.
"En itse kerro tilanteestani ennenkuin kuulen tuntemattoman ihmisen kertovan omasta neljänkympin kriisistään, koska
Nyt olen kahden vaiheilla: Joko kaikki tämä johtuu siitä että oma mielenterveyteni sanoo diibadaabaa tai sitten hormonit tekevät kaiken tämän..=/ Joten:
Mitä sinulle tapahtui n. 38- vuotiaana HENKISESTI/FYYSISESTI?"
Ketju tässä - lisää todistusaineistoa: http://www.vauva.fi/keskustelu/1519583/ketju/millainen_on_neljankympin_kriisi_kertokaa_sen_koke
Tässä mielenkiintoisia havaintoja siitä, miten palstatotuudet pitävät kutinsa, mitä tulee kiimavittuijensa viemiin elukoihin. Etenkin kurppautumisen ja kullikoukun yhdistelmä on sitä luokkaa, että kyseisellä haaskalla ei tee edes hyvätahtoisinkaan aisuri mitään:
"Hyvät n. 40-kymppiset naiset!
Lähipiirissäni on useita tapauksia, missä 40-kriisissä oleva nainen on lähtenyt toisen miehen
""matkaan"" ulkopuolisesti katsottuna hyvästä parisuhteesta. Toisaalta, eihän sitä koskaan täysin
tiedä, mitä neljän seinän sisällä sitten tapahtuukaan.
Tiedän, että eräässäkin tapauksessa mies hoiti lapset hoitopaikkaan käytännöllisesti katsoen
jokainen päivä; huolehti lapsien harrastuksista, laittoi melkein aina perheelle ruoan, siivosi ja
vieläpä ehti pitää itsensä yli 20 vuoden ajan erittäin hyvässä kunnossa säännöllisellä liikunnalla.
Eipä vaan tämäkään ko. naiselle riittänyt. Koko elämä piti laittaa uusiksi. Sitten parin vuoden päästä
tämä samainen nainen ""tilitti"" minulle tuntojaan tuttuun tyyliin; ""Tulipa tehtyä elämänsä suurin
moka, kun silloin ""
Sanotaan, että mies ajattelee vain alapäällään, mutta onko naisilla tuollaisessa tilanteessa sekä ala-
että yläpää niin myllerryksestä sekaisin, ettei pysty loogiseen ajatteluun. Miehenä miettisin kyllä
vastaavassa tilanteessa hyvin tarkkaan, mikä olisi todennäköisyys sille, että uusi suhde olisi parempi
kuin edellinen, koska omenaa ei kannata vaihtaa toiseen samanlaiseen omenaan, tai jopahuonompaan.
Täytyy sanoa, että kokemusta löytyy myös omasta parisuhteesta, missä vaimoni 40-kriisissä
muuttui n. kolmen vuoden ajaksi totaalisesti eri ihmiseksi. Tuntui siltä, että kaikki olisi pitänyt
jollain tavalla muuttaa. Onneksi sain puhuttua hänelle ""järkeä"" sinnikkäällä ponnistuksilla, ja nyt
olemme palanneet taas entisaikojen mielestäni loistokkaaseen parisuhteeseen.
Naiset ! ""Raottakaapa salaista verhoanne"", mistä tässä oikein on kysymys? "
"Todella tähän olisi kiva saada naisilta vastauksia, yrityksistä huolimatta vaimo lähti ja lapset jäivät minulle. En todellakaan ollut mikään huono perheenisä, sillä osallistuin kaikkiin mahdollisiin kotitöihin vaikka vaimo oli kotona yhdeksän vuotta. En jaksa ruotia tätä tämän enempää, sillä tuossa edellisessä kysymyksessä tuli lähes kaikki oleellinen esille. Olisi hyvä ymmärtää mitä tapahtui, sillä olen edelleen kun puulla päähän lyöty."
http://keskustelu.anna.fi/threads/naisten-40-kriisi.1409479/
Ja tietystii vielä suomi24.Fi:n palstalta:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/1873817/neljankympin-kriisissa---apua!--(
Sen perusteella ikäkriisi on todistettu fakta.
Vaan on mielenkiintoista, että kurpparaivon lisäksi mitä näemme palstalla, voimme havaita ikäkriisin naisilla myös muuallakin.
Tässä joitakin esimerkkejä.
"En itse kerro tilanteestani ennenkuin kuulen tuntemattoman ihmisen kertovan omasta neljänkympin kriisistään, koska
Nyt olen kahden vaiheilla: Joko kaikki tämä johtuu siitä että oma mielenterveyteni sanoo diibadaabaa tai sitten hormonit tekevät kaiken tämän..=/ Joten:
Mitä sinulle tapahtui n. 38- vuotiaana HENKISESTI/FYYSISESTI?"
Ketju tässä - lisää todistusaineistoa: http://www.vauva.fi/keskustelu/1519583/ketju/millainen_on_neljankympin_kriisi_kertokaa_sen_koke
Tässä mielenkiintoisia havaintoja siitä, miten palstatotuudet pitävät kutinsa, mitä tulee kiimavittuijensa viemiin elukoihin. Etenkin kurppautumisen ja kullikoukun yhdistelmä on sitä luokkaa, että kyseisellä haaskalla ei tee edes hyvätahtoisinkaan aisuri mitään:
"Hyvät n. 40-kymppiset naiset!
Lähipiirissäni on useita tapauksia, missä 40-kriisissä oleva nainen on lähtenyt toisen miehen
""matkaan"" ulkopuolisesti katsottuna hyvästä parisuhteesta. Toisaalta, eihän sitä koskaan täysin
tiedä, mitä neljän seinän sisällä sitten tapahtuukaan.
Tiedän, että eräässäkin tapauksessa mies hoiti lapset hoitopaikkaan käytännöllisesti katsoen
jokainen päivä; huolehti lapsien harrastuksista, laittoi melkein aina perheelle ruoan, siivosi ja
vieläpä ehti pitää itsensä yli 20 vuoden ajan erittäin hyvässä kunnossa säännöllisellä liikunnalla.
Eipä vaan tämäkään ko. naiselle riittänyt. Koko elämä piti laittaa uusiksi. Sitten parin vuoden päästä
tämä samainen nainen ""tilitti"" minulle tuntojaan tuttuun tyyliin; ""Tulipa tehtyä elämänsä suurin
moka, kun silloin ""
Sanotaan, että mies ajattelee vain alapäällään, mutta onko naisilla tuollaisessa tilanteessa sekä ala-
että yläpää niin myllerryksestä sekaisin, ettei pysty loogiseen ajatteluun. Miehenä miettisin kyllä
vastaavassa tilanteessa hyvin tarkkaan, mikä olisi todennäköisyys sille, että uusi suhde olisi parempi
kuin edellinen, koska omenaa ei kannata vaihtaa toiseen samanlaiseen omenaan, tai jopahuonompaan.
Täytyy sanoa, että kokemusta löytyy myös omasta parisuhteesta, missä vaimoni 40-kriisissä
muuttui n. kolmen vuoden ajaksi totaalisesti eri ihmiseksi. Tuntui siltä, että kaikki olisi pitänyt
jollain tavalla muuttaa. Onneksi sain puhuttua hänelle ""järkeä"" sinnikkäällä ponnistuksilla, ja nyt
olemme palanneet taas entisaikojen mielestäni loistokkaaseen parisuhteeseen.
Naiset ! ""Raottakaapa salaista verhoanne"", mistä tässä oikein on kysymys? "
"Todella tähän olisi kiva saada naisilta vastauksia, yrityksistä huolimatta vaimo lähti ja lapset jäivät minulle. En todellakaan ollut mikään huono perheenisä, sillä osallistuin kaikkiin mahdollisiin kotitöihin vaikka vaimo oli kotona yhdeksän vuotta. En jaksa ruotia tätä tämän enempää, sillä tuossa edellisessä kysymyksessä tuli lähes kaikki oleellinen esille. Olisi hyvä ymmärtää mitä tapahtui, sillä olen edelleen kun puulla päähän lyöty."
http://keskustelu.anna.fi/threads/naisten-40-kriisi.1409479/
Ja tietystii vielä suomi24.Fi:n palstalta:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/1873817/neljankympin-kriisissa---apua!--(
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ilmankos palstalla on ajauduttu niin usein tuohon "totuus sattuu"-tilanteeseen, sillä täällä olevat kurpat ovat ikäkriisissä, ja keskustelumme aiheet osuvat heihin harvinaisen kipeästi. :(
Ei tuu tinsaa, ei sitten millään. Illalla runkkaamaan hok-elannon lehteen?
Osu ja uppos! :D Noin se älähti kun kalikka kalahti! Hyvää trollausta raivostua itse. :D
Minkä ikäinen olet ja miten moni mies on käyttänyt, ikäkriisiytynyt kurppa?
Kaksi passiivisagressiivista kurpparaivo hymiötä. 0 vastausta kysymykseen. Otatko Petteriltä suoleen?
Olen edelleen se oikea alfa ja ytmien ytmi jota et ole ikinä uskaltanut tulla morjestamaan Vihtiin. Itse lähden kohta Helsinkiin panemaan, joten et saa tänään enempää huomiota. Arvaa kenen kullia ihailemasi lähikaupan kassatyttö tänään imee?
Minkä ikäinen olet ja miten moni mies on käyttänyt, ikäkriisiytynyt kurppa?
PS. Matkiminen on suurinta ihailua.
"En todellakaan ollut mikään huono perheenisä, sillä osallistuin kaikkiin mahdollisiin kotitöihin "
TÄMÄ.Tämä on juuri se miksi mies jätetään, hän ei ole Mies vaan "osallistuu kaikkiin mahdollisiin kotitöihin". Tosi vaikea nähdä sellasta kumppania himon kohteena.
Jos nainen ei selviä/jaksa tehdä kotitöitä niin sillon palkataan apua eikä aleta miehenä esittää naista.
Minun olisi vaikeaa nähdä osallistumaton, laiska mies himon kohteena.
Ei ytmi tai jännämies ole "osallistumaton ja laiska", he ovat erittäin nopeaälyisiä ja hyvin aktiivisia, muissa asioissa.
Mikä uutinen ikäkriisi nyt on? Kaipa jokaisella on ainakin jotain haikeutta kun huomaa, että nuoruus on auttamatta jäänyt taakse. Tuskin vanheneminen, rypyt ja rapistuminen miestenkään mielialaa nostattavat.
Kurpat yrittävät kiistää sen, mutta heidän riehumisensa paljastaa asian todellisen laidan.
Kurpaksi kai meitä vanhempia naisia täällä nimitellään (vaikka se rumaa onkin). Ei tulisi mieleenkään kiistää ikäkriisiä, olenhan sen itsekin käynyt läpi noin kolmikymppisenä kun sairastuin vakavasti ja elämän jatkuminen olikin äkkiä epävarmaa.
Nyt olen onnellinen jokaisesta vuodesta, antaa tulla vaan, mahdollisimman monta. Kauneuttakin on vielä jäljellä (ainakin miehen mukaan), mutta sen menetys ei vanhenemisessa huoleta. Enemmän huolettaa toimintakyvyn menetys sitten joskus. Toisten avun varassa olemista tuli silloin aikanaan kokeiltua eikä ollut herkkua.
Eipä tarvitse kuin jutella miesten kanssa, kun kaljatuoppiinsa tuijottavat. Silloin on helpoin heidän avautua..hyvä että edes silloin.
Ikä, ulkonäkö, lapsettomuus, epäonnistuneet suhteet, yksinäisyys, työttömyys, suorittaminen, miehisyys, raha- huolet.
Kulissien kannattelu että kasvot ja nimi säilyvät, painavat monia.
Kriisi on tilapäinen tunnetila elämässä mutta masennus voi kroonistua jo yhdestäkin mainitsemastani asiasta.
Älä Ex- pua väitä tietäväsi, ettei mies koskaan tunne erilaisia tunteita ja elä elämässään rankkoja hetkiä.
Oletko ajatellut että teet hallaa miehille, joilla on oikeasti asiaa miehen elämästä ja haluaisivat muutoksen?
"Oletko ajatellut että teet hallaa miehille, joilla on oikeasti asiaa miehen elämästä ja haluaisivat muutoksen?"
Perustelut.
Olen nimenomaan auttanut miehiä täällä, ottanut pelotta heidän puolen, ja antanut heidän puolestaan myös takaisin femakoille ja muille miesvihaajille. Myös raporttini ja vinkit ovat hyvin avuliaita.
Minkähän takia mä en ole sotatilassa miehiä vastaan? En koe tarvetta elää epäkohtia etsimällä miehistä ja käyttää heitä hyväksi. Edelleenkin pidän fiksuista miehistä ja heitä on paljon, vääränlaiset tapaukset kierrän. Viha vain tappaa viimeisenkin hyvän. Ymmärrätkö nyt mitä tarkoitan?
Luulisin ettei edes sinkkumiehen elämäntarkoitus ole joku tason nosto, eli kaiken mittaaminen seksissä ja siihen liittyvässä suorittamisessa. Mun kuvani miehestä on usealle haastava, en arvioi miestä suoritusten mukaan vaan pelkästään ihmisenä.
Syytä tuosta asetelmasta naisia.
Lisäksi et oikein perustellut kysymystäni.
Ikäkriisi ei mielestäni ole sen enempää ikä-, kuin sukupuolisidonnaistakaan.
Minusta se johtuu toteutumattomista unelmista. Naisille se iskee useammin kun ei ole perhettä tietyssä iässä ja miehille, kun työura ei olekaan edennyt.
Minulla on ollut ikäkriisejä parin vuoden välein 16veestä joten todellakaan ei iästä ole kiinni :D
Niinhän juuri väitin. :-)
Luulen, että "7-vuoden kriisi"-idea on peräisin takavuosilta. Kouluun mentiin 7-vuotiaana, oppikouluun 14-vuotiaana ja täysi-ikäiseksi tultiin 21-vuotiaana. Samalla mentiin naimisiin ja tehtiin ensimmäinen lapsi, jolloin sama 7-vuoden periodi alkoi tavallaan alusta.
Mä en tiedä kuin 7-vuoden suhdekriisin :) se kyllä iski omassa suhteessa todella kovaa yhdistettynä mun ikäkriisiin vähän yli 20-veenä.
Ja siis mä vaan peesasin sua kommentillani :)
Sen huomaa, sait niin pahan kurpparaivokohtauksen minun 22v matchistani, että palstatotuudet ovat selvästi alitajunnassa. ;)
Olet yhtä vakuuttava matcheinesi, kuin eräs 50- luvun täydellisen naisensa kanssa.
Ei se liity ikään vaan asetelmaan vanhempi mies nuorempi nainen. Se tilanne on ihan liiankin tuttu. Hyvässä ja pahassa.
En valitettavasti ymmärrä sun puheista puoliakaan, en käsitteistä, enkä "palsta totuuksista". :O
Oppikoulu...???
Jaahas! Luin Markku Reunasen artikkelin kouluista:
"Näin peruskoulun kasvatille ei ole oikein tähän päivään mennessä auennut se aiempi versio eli kansakoulujärjestelmä."
Oppikouluun; tuon artikkelin mukaan olisi menty 11-12 vuotiaina. ???
Tarkoitus ei ole nipottaa...mut en ole oikein rattailla, eikä tätä asiaa ole puitu koulussa...ainakaan niin et mulle olis päivänselvää nämä vanhat koulutus systeemit!
Eikö se ollutkin rippikoulu joka käytiin 14 vuotiaana?
Sorry nyt jos häiritsen taas keskusteluanne, mun tietokapaseteetti ei riitä aina aikaan ennen syntymääni ja siksi kyselen.
Tuosta Reunasen kouluja ja opetusta käsittelevästä kirjoituksesta saan erikäsityksen kuin ratikan kirjoituksesta.
http://www.kameli.net/marq/?p=1668
Muistelin, että oppikouluun mentiin samassa vaiheessa kuin nykyisin yläasteelle, mutta muistin väärin. Sen sijaan rippikouluun mennään 15-vuotiaana.
Kiitti sulle, selvensit juuri käsitystäni vanhasta koulutus systeemistä.
Rippikoulua on siis aina käyty 15 vuotiaana. ? Nykyinen ikäraja on juuri tuo 15 vuotta.
Tansseihin tytöt pääsivät vain rippikoulun käytyään ja rippikoulun käyneelle annettin ns. naimalupa! Mutt eihän silloin 15 vuotias voinut vihille mennä, eikä olla luvallisesti sukupuoli aktissakaan ennen avioliittoa? Sukupuoli suhteessa olevalle ikärajakin on 16 vuotta...
Mikä näistä asioista nyt ei täsmää? Onko nuo ikärajat muuttuneet...?
Saiko 15 v. joskus muinoin tosiaan avioitua? Silloin miehen on kyllä ollut oltava paljon vanhempi jotta on pystynyt perheensä elättämään työllään.
Ei tavallinen renkipoika ja apupiikaflikka ole voinut avioitua....
Paras minun on varmaan pistäytyä kirjastoon ja kysyä neuvoa...minkä kirjan tarvitsen luettavakseni.
Meitsi odottelee viel ikäkriisiä. Vanheneminen on best thing ever...musta se on ihanaa! Joku kaunis päivä kun sais vielä kadulla kävellä rauhassa ilman burkhaa. ;) Oon koittanu löytää ryppyjäki mutten oo vieläkään löytäny! Jokaiselle epävarmalle teinille pitäs sanoo "kyllä sä viel tuut olee kypsä ja niin niin onnellinen". Oisin itse halunnu tietää nuorena että aikuisena on niiiiin paljon onnellisempi. Ja mitä vanhemmaks kasvan, sitä tyytyväisemmäks tulen. Ei mitään draamaa vaan kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä elämää kohtaan.
Sama myös itsellä. Parasta aikaa elämässä ollut 23 kun tulin äidiksi. Palat loksahti paikalleen.
Niin ne naiset lähtee jännämiehen matkaan kun naiset haluaa draamaa ja naiset haluaa että niitä kohdellaan huonosti joten jättävät hyvän koti isän
Millainen on hyvä koti- isä?
Sellanen joka hoitaa lapsia, tekee ruokaa, pesee pyykkiä ettei naisen tarvii kaikkea tehdä. Ensin tulee koti ja sitten kaverit.
Yksi kysymys: Miksi sinä mietit vaan jatkuvasti nelikymppisiä naisia?
Itsellä ikää 23 -vuotta, enkä koskaan mieti nelikymppisten naisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Tosin en miestenkään, koska ei kiinnosta. Ehkä mietin niitä asioita sitten kun oon itse siinä iässä ja ehkä ne nelikybäset muijatkin ja niiden tekemiset alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa. Tai sitten ei. Mutta se selviää aikanaan.
Onko parisuhteessa kriisi todellakin vain toisella. Joku kirjoitti toteutumattomista toiveista -yhteisistäkö?. Voihan tämä näinkin olla. Voihan ahkera mies kotitöineen purkaa omaa ahdistustaan tai masennustaankin, vaikkakin hoivaa koko perhettä. Välittämistäkin voi osoittaa monin tavoin. 40-kymppiä mittarissa voi olla taitekohta, jolloin punnitsee elettyä elämää, sitä omaakin. Ehkä tosiaan tulee arvioitua asioita, mitä haaveista lopulta toteutuikaan ja voihan olla, että ikäennusteista huolimatta, moni voi ajatella jo tässä vaiheessa, että elämää on enemmän takana kuin edessä. Ja sitten riehaannutaan. Vertailu ja kilpailu ei kannata, koska siinäpä loputon suo. 50- ja 60- kymppiä ei hetkauta kummemmin, ainakaan naista. Mutta kas, tuossa onkin miehen kriisi-ikä. Pää saattaa pyöriä kuin langaton tutkain: huomataanko minua enää. Olenko käypä uros vielä muillekin ja saattaapa mieskin sössiä oman parisuhteensajuuri tuossa iässä. Ja kyllähän sitä on säälittävää katsoa. Parasta olisi, kun otettaisiin eri ajat ja jaksot rauhallisesti, vähän näin, että käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...
Kriisistä kriisiin:
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/lapsen-kehitys/
Normaalin ihmisen elinkaari kulkee kriisistä toiseen. Ellei sitten jää jumittamaan johonkin niistä. Ilman kriisiä ei pääse "seuraavalle portaalle".
Poikkeus vahvistaa säännön, sillä palstan naiset eivät tunnusta tätä suoraan, vaan hienovaraisesti raivoamisen kautta, aina kun tietyt laukaisevat seikat osuvat ja uppoavat.
Taas se onnähty. ;)
Voisi ihan tälläkin palstalta noihin törmätä.
Onko noi siis tältä palstalta? ;)
Oon pian 38v ja pelkästään puumaillu vikat 8v. Millonkohan se ikäkriisi iskee? Ai sittenkun en saa enää seksikästä haluttua komeaa nuortamiestä sänkyyni?
En edes uskaltaisi mennä vanhan (yli 22v) miehen kanssa sänkyyn!! Koska en tiedä miten reagoisin siihen tapahtumaan saatika roikkuvaan nahkaan (alkaa roikkua 30v mutta oma tahto miehille kehittyy siinä 22v ja sitä en siedä)
Ei ole tuota neljänkympin kriisiä tullut, siinä kolmenkympin korvilla sellainen pienimuotoinen pääsi syntymään. Onneksi ei kuitenkaan tullut ihan hyökyaaltona ja sotkenut päätä tyystin. Pikkasen kuitenkin pohti mitä olen tähän mennessä saavuttanut ja mitä vielä pitäisi.
Ruopsahdus kriisiä ei ole vielä tullut, kai se sitten joskus tulee jos on tullakseen. Epäilen ettei tulekkaan. Kun ei ole painetta viehättää ketään.
On ikäkriisissä kampailevilla murheet. Teille pitäis käydä kuin kaverille kävi. Vaimonsa kanssa pitivät kädestä vakavasti sairasta lastaan. Näkivät lapsen viimmeisen henkäyksen. Eiköhän tossa tilanteessa oman navan ympärillä pyöriminen loppuis ja minä minä keskeisyys.