Talvisodan sotakorvaukset, oliko niitä?

Ei.

Käsittääkseni ei maksanut talvisodasta vaan kokonaisuudessaan II maailmansodasta.

Tässä wikipedian tieto asiasta.

Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle. Joulukuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) arvosta. Sotakorvaussopimuksen allekirjoittivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja pääministeri J. K. Paasikivi. Maksuaika pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset. Sotakorvausjärjestelmä perustui tavarantoimituksiin, ei käteismaksuun. Poikkeuksena olivat kauppalaivaston alusten luovuttaminen, joiden vaikutus oli kansantalouden pääomavaroja kaventava.[1]
Sotakorvausten käytännön sujumisesta vastasi Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva. Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7 %. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. Yhdysvalloista ja Ruotsista saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui. Sotavuosina Suomen kauppavaihto oli alentunut 57 %. Menojen kattamiseksi oli myös säädettävä uusia veroja. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono[4] ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Sotakorvaustavaran tuotantoa valvoivat neuvostoliittolaiset tarkastajat, jotka huolehtivat tavaran laadusta[4].

Esimerkkeinä sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Sotakorvauksen piiriin kuuluneita aluksia olivat muun muassa S/S Turso, Kuunari Vega ja täysin antimagneettisista raaka-aineista rakennettu ns. kultakuunari Zarja, jonka kaikki metalliosat olivat Outokummun piipronssia. Näin siksi, että alukselta käsin pystyisi suorittamaan herkimmätkin magneettiset mittaukset.[5] Zarjan rakennustyössä vaativin tehtävä oli piipronssisten vesi- ja polttoainesäiliöiden valmistus; säiliöt olivat aluksen ahtaiden tilojen vuoksi hyvin monimuotoisia, ja lopulta vain helsinkiläinen Työkalu- ja hammaspyörätehdas Oy suostui edes yrittämään. Niittaus ei pitänyt nesteitä, niittausten tinaaminen ei auttanut ja hitsaaminen oli lähes mahdotonta siten ettei saumasta tullut magneettinen. Työ kuitenkin onnistui; Väinö Auerin mukaan pari viimeistä säiliötä oli suomalaisten normien mukaan lähes kelvottomia, mutta ne hyväksyttiin kuitenkin.[6]

Yhtenä sotakorvaustoimitusten tavaraeränä olivat pystytysvalmiit puutalopaketit. Josef Stalin lahjoitti taloja edelleen Puolaan. Niitä oli vuonna 2013 vielä jäljellä Varsovassa noin kolmekymmentä.[7]

Sotakorvaustuotteille valittiin toimittajat Sotevan järjestämässä kokouksessa.[8]Esimerkiksi Porin Konepaja toimitti erityisesti hyörykäyttöisiä sähkögeneraattoreita varusteineen, siis pieniä voimalaitoksia. Niiden voimanlähteitä kutsuttiin teollisuuslokomobiileiksi. Lars Holmström selostaa näiden sotakorvaustuotteiden kehittämistä ja toimitusprosessia teoksessaan Maksoimme velkaa: sotakorvauspäiviä ja vähän öitäkin.

Huomattavan erän sotakorvauksista muodosti rautatiekalusto, esimerkiksi yhteensä 728 kapearaiteista veturia, joista suurin osa oli höyryvetureita; merkittävin yksittäinen eli 525 yksilöä käsittänyt tyyppi oli PT-4, joka muodostaakin maailman suurimman yhtenäisen sarjan kapearaiteisia höyryvetureita.

Miksi NL vaati Välirauhan aikana Moskovan pakkorauhassa luovutettujen alueiden infrastruktuuriin kuuluvien kalustojen palauttamista? Suomalaisethan evakuoi paljon kalustoa pois vetäytyessään luovutettavaksi määrätyltä alueelta. Mukana oli paljon yksityistä omaisuuttakin.

Ulkoasiainministeriön julkaisuja:

Suomen Sinivalkoinen kirja-Suomen ja neuvostoliiton välisten suhteiden kehitys syksyllä 1939 virallisten asiakirjain valossa, Oy Suomen kirja, 1941, 112 sivua

Suomen sinivalkoinen kirja : II : Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan rauhan jälkeen, Sininen kirja, Oy Suomen kirja,1941, 138 sivua
Suomen sinivalkoinen kirja, osa II

Siinä on raju kirja sarjassamme Näin naapurissa, eli tapahtumat Talvisodan jälkeen keväästä 1940 alkukesään 1941 asiakirjoin selvitettynä.

Näillä tapahtumilla sitä luotiin pohjaa YYA:lle ja hyville naapuruussuhteille. Ei siis ole ihme että 1944 kiellettiin suomalaisia jyrkästi hävittämästä tehtaita tai polttamasta rakennuksia. Sillat kyllä tuhottiin sodan käynnin vaatimuksesta. Talvisodan jälkeiset opit oli vielä tuoreessa muistissa.

Kaikki "hankaukset" alkaen Moskovan pakkorauhan rajankäynnistä, luovutettujen alueiden irtaimiston palautuksineen aina Hangon kaupungin rakennusten piirustuksia myöten. Mukana on tarkka raportti Kalevan ampumisesta alas 14.6.1940 ja lopulta suoranainen sekaantuminen Suomen sisäpolitiikkaan, Pohjoismaisen puolustusliiton estäminen, Petsamon Konsulinviraston kummallisuudet ja Nikkelin kaivoksen kohtalo, alueloikkaukset, joita oli lähes 200 välirauhan aikana. Ahvenanmaan kysymys, Hangon tukikohdan kauttakulku ja sen rautatiekuljetukset, kaupankäynnin mahdottomuudet jne.

Monta kauheaa tarinaa ystävällismielisetä naapuristamme.

Uskomatonta on ettei noista tapahtumista ole juurikaan kerrottu missään. Naarurin uusi isäntä vei Suomelta omavaltaisesti Enson tehtaat ja voimalat noin vain. Se olikin Molotohvi eikä mikään tarinoissa kerrottu Stalinin sormi kun Enson paperitehtaat vei.

Suomi osti jopa ulkomailta koneita ja laitteistoja tehtaisiin, jotka oli vakuoitu ennen luovutusta. Kaikkein suurin vitsi oli "naapurin miesten" vaatimus heidän omien pommitustuhojen korvaamisesta Suomen toimesta!

Talvisodassa jäi ns. Hyrsylän mutkan asukkaat NL:n vangeiksi ja heidät palautettiin Suomeen sodan jälkeen. Kun Suomi vaati pulavuosina ja 1930 -luvulla harjoitetun ankaran NL:n radiopropagandan ja muunkin propagandan seurauksena rajan taakse loikanneille mahdollisuutta palata Suomeen, niin NL ilmoitti sen olevan "sisäinen asia" ja ettei se ole mahdollista.

Lähde: Suomen sinivalkoinen kirja II Ulkoasiainministeriön julkaisuja s.12

---

No "sisäpoliittinen syy" selvisi viimeistään joskus 1950 -luvulla...

EI NIITÄ TODELLAKAAN VOITU PALAUTTAA...

Suomalaisia muutti "Idän onnenmaahan" aina amerikkaa myöten ja tuonne Sandormohiin ja vastaaviin paikkoihin päätyi useimpien taival!

Itä-karjalassa Stalin murhautti suomalaisia, oli tavallaan suomalaistenkin Katyn!

http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm

http://heninen.net/sandarmoh/suomeksi.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katyn

http://www.katyn.org.au/naziphotos.html

http://www.katyn.org.au/index.html

Sopiiko sinulle, että vedän sinua turpaan ja varastan viidesosan omaisuudestasi?

Ja sen jälkeen maksat minulle vahingonkorvaukset tapahtuneesta, eikös juu?

Jos yrität saada varastetun omaisuuden takaisin liittoutumalla Aadolf-sedän kanssa, niin vedän sinua uudelleen turpaan, varastan lisää omaisuuttasi ja vaadin vielä isommat vahingonkorvaukset. Lisäksi laitan sinut 50 vuotta kestävään holhoukseen.

Terveisin Josif-setä.

Nii´in noinhan se menee,vahvemman valta on aina viimeinen valta,jota ns.oikeuslaitokset seuraa,mutta payback aika voi vielä tulla,elämä jatkuu,eikä niin ruusuisena ,ainakaan venäläisille tällä hetkellä.
Tilinteon hetki vanhoista synneistä voi vielä olla heillä edessä. Niin kuin jenkeillä ja briteillä yrityksistä alistaa koko maailma orjikseen,kolonialismin aikana,mitä mustat ja inkkarit on joutuneet todistamaan läpi historian.
Asioilla on tapana oieta,vaikka pitkänkin ajan takaa. Ihmiset ,nuoremmatkaan ei unohda koskaan oikeuksia tai vääryyksiä,mitä maailmassa tapahtuu..

yksi esim. melkoisesta mielivallasta oli aikoinaan kristalliyön v. 1938 jälkeen , kun Saksan hallitus takavarikoi juutalaisten saamat vakuutuskorvaukset ja määräsi vielä juutalaisyhteisölle miljardin saksanmarkan sakot. Yhden yön kuluessa paloi mm. 300 synagoogaa, juutalaiset joutuivat itse maksamaan siivoukset ja maksamaan synagoogien purku. Ainoastaan juutalaisnaisia raiskanneet miehet tuomittiin, koska he olivat rikkoneet sakujen ja juutalaisten väliset seksuaalisuhteet kieltävää lakia. 30 000 juutalaista passitettiin ilm. pakkotöihin keskitysleirille.

Kirjoittajat eivät nyt taida ymmärtää sodan luonnetta. Voittajat määräävät sotakorvaus velvollisuuksia hävinneille. Sotakorvauksia ei maksele voittajat, voittajat voivat kyllä antaa sodan jälkeen avustuksia.
Näinhän USA teki ja antoi Saksalle mm. Marshall apua. Ja tällä Länsi-Saksa nousi 2. maailmansodan raunioista.

Enemmän ymmärtävä tajuaa eron sotakorvausten ja jälleenrakennusavun välillä.
Voisitteko ajatella kysymystä:
Joutuiko USA hävinneenä osapuolena maksamaan Vietnamin sodan sotakorvauksia Vietnamille? Käsitykseni mukaan ei, USA ei maksa kellekään sotakorvauksia. Jos USA maksaa jotain se on sitten jälleenrakennusapua tai muuta siihen verrattavaa.

..mainittakoon kuriositeettina, SDP:n ministeri Mönkäreen päätöksellä annettiin Fortumin johdollle yli 500 miljoonaa euroa työssäviihtyvyys rahaa optioina ja johtajalle yli satamiljoonaa euroa plus 70 tuhannen/kk eläkkeen! Siinä noin yli 600 miljoonaa euroa-siinä jää jopa sotakorvaukset tappiolle.

Rahoja ei peritty takaisin.Nerokas johto teki mijardien kaupat siperiaan rakennettavista voimaloista ja nyt niitä ollaan varastamassa suomelta ja sähköverkot myytiiin huijareille.

Ministeri sai työstään lotto-voiton, pääsi RAY:n pääjohtajaksi satumaisin palkkaehdoin ja autoeduin...."kyllä suomi on hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa"...

Vaikea aihe, kukaan ei tiedä varmasti, luettuni kirjan; sissijä ja partisaaneja,, pentti tikkanen, siinä mainitaan kesällä -41 partiosta jonka mukaan partio katseli suomalaisia vetureita jotka oli sotakorvauksia talvisotasta.

Neuvostoliitto oli niin jalomielinen, että se ei vaatinut Suomelta edellytettyjen korvausten kutsumista sotakorvauksiksi. Olihan kyse vain rajakahakasta, jota käytiin sen aloittamana pelkästään Suomen tasavallan alueella.

Neuvostoliitto peri rauhansopimuksessa 13.3.1940 vain eräänlaisia kahakkakorvauksia.
Lyhyesti sanottuna se vaati pakkoluovutettavan alueen saamista täysin toimivana, sellaisena kun se oli ollut ennen kahakkaa, sekä korvaamaan alueen puolustamisesta aiheutuneet menetykset. Neuvostoliiton jalomielisyydestä johtuen ei pois vietyä yksityisomaisuutta kuitenkaan tarvinnut korvata, joitakin kylpyammeita, kamiinoita ja saunankiukaita lukuunottamatta.

Teollisuuslaitosten koneistot piti luonnollisesti täydentää jos jotakin (kuten sähkömoottoreita) puuttui tai oli vaurioitunut kahakassa.
VR:n vetureita piti luovuttaa teräkuntoon laitettuina 75 kpl ja rautatievaunuja 2048 kpl. Luovutukset tapahtuivat 15.7.1940 alkaen, ja niissä venäläiset hylkäsivät noin 20% kelvottomien luovuttajien tarjoamista yksilöistä.
Neuvostoliiton otti jalomielisyydessään vain 75 veturia, vaikka luovutetulla oli ollut 40 veturia 13.3.1940 ja ennen sotaa 48 veturia.

Liittoutuneiden maiden maiden tutkijat, kuten tunnettu Anthony Upton ymmärtävät suomalaisia avarammin, että eihän tällainen ollut sotakorvausta, koska "venäläisten käsitys omaisuudesta oli erilainen kuin suomalaisten". Lisäksi "Venäjä oli fanaattisen kiinnostunut joka ainoasta koneesta ja laitteesta, minkä vain pystyi hankkimaan."
Yhtä avarasti Dunkirkin pakenijat opastavat meitä välirauhan ja jatkosodan ajasta.

"Lyhyesti sanottuna se vaati pakkoluovutettavan alueen saamista täysin toimivana, sellaisena kun se oli ollut ennen kahakkaa, sekä korvaamaan alueen puolustamisesta aiheutuneet menetykset. "

Huvittavin lienee ollut vaatimus korvata NL:n tekemät pommitustuhotkin esim. Viipurissa.

Aihe on taas esillä.