Miten voidaan yliopisto-opetuksessa muuttaa

sellainen kuin vanhan tieteentekijän moraalifilosofian opetuksen perusta kokonaan?! Kuitenkin siteerataan tuota vanhaa nimeä, kuin hän olisi sanonut just niin kui opetetaan. Olen itse opiskellut ko. ainetta 90-luvulla, ja onneksi oppikirja oli vielä tallella, niin pystyin tarkistamaan asian.

Ihmettelyni alkoi siitä, kun luin eräästä lehtiartikkelista opettajan kertovan alakoululuokassaan olevan sekä hyviä että pahoja lapsia. Olin järkyttynyt!

Mikä on opettajan mielestä paha lapsi? Psykologisesti ajatellen voi olla oikein käyttäytyviä ja väärin käyttäytyviä oppilaita/lapsia - väärä käytös todetaan ja sitä ohjataan oikeaan suuntaan. Miten tämä tehdään jos lapsi jo 7-vuotiaana tulkitaankin pahaksi?

En voinut käsittää, että miten tämä ylipäätään voi olla mahdollista, joten ryhdyin tutkimaan opetuksen perustaa.

Aloitetaan sanasta "arvo", joista arvoista sitten syntyy arvomaailma:

"Yksi keskeinen arvoja koskeva kysymys on, onko olemassa objektiivisia eli ihmisestä riippumattomia arvoja. Toisten mukaan tällaisia arvoja on olemassa. Tällöin arvoja koskevat väittämät voisivat olla samalla tapaa tosia kuin vaikkapa säätiloja tai materiaalien koostumusta koskevat väittämät. Sen sijaan, jos objektiivisia arvoja ei ole, ovat arvot viime kädessä aina makuasioiden kaltaisia ihmisistä itsestään riippuvaisia seikkoja.

Näin ollen myöskään perimmäisiä arvoja koskevia arvoristiriitoja on vaikea ratkaista. Tähän asiaan liittyvät läheisesti käsitteet moraalirelativismi ja eettinen objektivismi.."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo

Minkälainen arvo on olla kiltti, olla normitietoinen ihminen, kuuliainen alamainen, oikein käyttäytyvä oppilas? Tästäkö syntyy hyvä ihminen? Ja lapsikin on jo paha, kun ei omaa tätä arvoa? Tämän arvon nimi oikeasti on auktoriteettiusko. Onko se jokin "arvo"?

Filosofia on tiede, joka tutkii mitä ihminen ajattelee, ja psykologia on tiede, joka tutkii, että miten ihminen käyttäytyy. Hyvä ja paha ovat filosofisia termejä, oikea ja väärä psykologisia. Ja näin sitten yliopisto-opetuksessa siteerataan tuota vanhaa tietäjää:

http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/kohlberg.html

Näin tullaan normikuuliaisiksi ja auktoriteettiuskoisiksi normikansalaisiksi käsitteillä "hyvä" ja "paha".

Tänä päivänä:

http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/kohlberg.html

Siten kuin se on Kohlbergin omassa oppikirjassa, joka minulla on:

"Kohlbergin moraalin kehityksen teoria

Lawrence Kohlberg jakaa moraalin kehityksen kolmeen vaiheeseen:

1. Esimoraalinen taso on myös muiden tasojen tapaan kaksivaiheinen. Rangaistuksen ja tottelemisen moraali (1) kehittyy ensin. Tällöin käsitys oikeasta ja väärästä perustuu teon välittömiin seurauksiin eli ihminen oppii välttämään rangaistuksia ja tottelemaan vain tottelemisen vuoksi. Tason toisessa vaiheessa kehittyy itsekkään relativistinen moraali (2), jolloin moraalikäsityksen perustaksi rakentuvatkin oma mielihyvä ja etu. Tämä näkyy esim. palkkioiden havitteluna ja itsekkään tyydytyksen hakemisena. Tällä tasolla ihmisen maailma on vielä hyvin mustavalkoinen; palkintoja tuovat teot ovat hyviä, rangaistuksia tuovat teot ovat pahoja.

2. Sovinnaisen moraalin tasolla ensimmäisenä kehittyy hyvien ihmissuhteiden moraali (3). Ihminen ajattelee vielä varsin naiivisti aivan kuin kiltti lapsi; konformistisesti hän toimii yleisen mielipiteen mukaisesti. Tason toisessa vaiheessa kehittyy sosiaalisen järjestelmän moraali (4). Ihminen tukee vallitsevaa järjetelmää auktoriteetteja kyseenalaistamatta tai arvioimatta. Tällä tasolla ihminen perustelee ajatuksensa yhteisön säännöillä ja arvoilla.

3. Periaatteellisen moraalin tasolle eivät Kohlbergin mukaan kaikki ihmiset pääse. Tason ensimmäisessä vaiheessa kehittyvät yhteiskuntasopimus- ja laillisuusmoraali (5). Tässä ihminen on hyväksynyt vallitsevat normit ja hän osaa ratkaista arvojen ja normien välisiä ristiriitoja. Ihminen ymmärtää, että säännötkin ovat vain sopimuksia ja periaattet sekä säännöt suhteellisia. Tason toisessa vaiheessa kehittyy universaalisten eettisten periaatteiden moraali (6). Tällöin ihmisellä on jo omia periaatteita, jotka yhdessä yleispätevien, yhteisten periaatteiden kanssa säätelevät hänen omaa henkilökohtaista moraaliaan."

------

Tehkää vertailua, jos aihe kiinnostaa - harvalla on kuitenkaan enää mahdollista tutustua Kohlbergiin ihan alkuperäisenä tekstinä.