Tervehdys kaikille.
Polttoainepuhtaudelle ja polttoaineen sisältämälle vedelle polttoaineen ruiskutuslaitteiden valmistajat antaa koko ajan tiukempia vaatimuksia.
Erittäin isosta osasta uusia dieselautoja ja muita koneita puuttuu polttoainetankin ja moottorin välisestä imu tai paineputkesta esim polttoaineen vedenerotin kokonaan. Edes polttoainesuodattimessa ei ole mahdollista laskea vettä pois, puhumattakaan siitä että kuljettaja sais siitä tiedon. Polttoainetankeissa ei luonnollisestikkaan ole mitään tilaa johon vesi kerääntyisi ja roppua josta sen vois vaikkapa huollossa tyhjentää.
Missä mennään? Miksi polttoainelaitteiden valmistajien ohjeet kaikuu kuuroille korville autovalmistajilla ja myöskään mahantuojat ei halua(tai uskalla) laitteita parantaa. 70 ja vielä 80 luvullakin Suomessa maahantuojat uskalti ottaa kantaa ja vaatia korjauksia myytäviin laitteisiin. Nyt ei jostain syystä tällaiset asiat kiinnosta ketään. Puhutaan todella suurista autoilun kustannuksista joita vois välttää asioiden oikealla hoidolla.
Monissa vanhoissa automalleissa on asiat paremmin järjestetty myös tältä osin.
Dieselasentaja vuosimalli 49 eläkkeellä
Haluaisko kukaan ottaa kantaa.
Polttoainepuhtaudelle ja polttoaineen sisältämälle vedelle polttoaineen ruiskutuslaitteiden valmistajat antaa koko ajan tiukempia vaatimuksia.
Erittäin isosta osasta uusia dieselautoja ja muita koneita puuttuu polttoainetankin ja moottorin välisestä imu tai paineputkesta esim polttoaineen vedenerotin kokonaan. Edes polttoainesuodattimessa ei ole mahdollista laskea vettä pois, puhumattakaan siitä että kuljettaja sais siitä tiedon. Polttoainetankeissa ei luonnollisestikkaan ole mitään tilaa johon vesi kerääntyisi ja roppua josta sen vois vaikkapa huollossa tyhjentää.
Missä mennään? Miksi polttoainelaitteiden valmistajien ohjeet kaikuu kuuroille korville autovalmistajilla ja myöskään mahantuojat ei halua(tai uskalla) laitteita parantaa. 70 ja vielä 80 luvullakin Suomessa maahantuojat uskalti ottaa kantaa ja vaatia korjauksia myytäviin laitteisiin. Nyt ei jostain syystä tällaiset asiat kiinnosta ketään. Puhutaan todella suurista autoilun kustannuksista joita vois välttää asioiden oikealla hoidolla.
Monissa vanhoissa automalleissa on asiat paremmin järjestetty myös tältä osin.
Dieselasentaja vuosimalli 49 eläkkeellä
Haluaisko kukaan ottaa kantaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miten tai missä tuo puute näkyy esim meikäläisen taviksen mistään mitään tietämättömän autoilussa? Olen ajanut dieseleitä nyt viimeiset reipas 10 vuotta enkä tuollaisesta puutteesta ole tiennyt mitään. Ei ole näkynyt eikä tuntunut missään.
Huollatan tavallisen perusmallisen autoni, 170 hv:n 2.0 päästökusetustdi, ohjeen mukaisesti (30.000km eli noin vuoden välein tai vähän yli.). Poistetaanko mahdollinen vesi niissä pois?
Onko pumppusuutinkone vai yhteispaineruisku Common rail
Miten usein huolloissasi vaihdetaan polttoaineen suodatin.?
Millaisia kilometrimääriä ajat ja miten usein vaihdat aina uuteen peliin.
.
Common rail.
En tiedä/muista polttoainesuodattimen vaihtotiheydestä. On se kyllä varmaan laskuerittelyssä näkyvissä.
Ajomäärä vähenee juuri tapahtuneen eläköitymisen vuoksi, mutta yli 20.000/v jonkin verrankin varmasti menee. Painottunee enemmän kevät-kesä-syksyyn ja talvella hiljaisempaa.
Työaikana tuli noin 30.000km/v, joskus ylikin. Työaikana vaihtoväli oli 3-4vuotta. Jatkossa varmaan vaihtoväli harvenee tai auto halpenee ja käytettykin voi tulla kyseeseen.
Tarkistin vanhan 500 000 ajetun dieselin tankin ensimmäistä kertaa, tankissa ei ollut tippaakaan vettä, mutta tankin sihti paksun sakan peittämä. Ei taida kuulua tankin sihvilän puhdistus minkään auton huolto-ohjelmaan, syytä olisi. Vähäiset vesimäärät menee polttoaineen joukossa, ei siinä pienet hituset tunnu, kun imuputki on lähellä tankin pohjaa, ei sinne vettä voi kertyä, se menee kiertoon välittömästi sitä mukaa, kun sitä kondensoituu tankkiin.
Kirjoittaja on oikeassa. 1970 - 1980 luvun asentajana muistan, että dieseleissä (roto- ja bosch-diesel) suodattimen alla oli lasinen sakkakuppi, johon kertyi vesi ja sakka. Se oli helppo tyhjentää kupin alla olevasta tyhjennyspropusta. Siihen aikaan ei uusavuttomuutta ollut niin kuin nykyisin. Jopa auton omistajat osasivat tehdä autoille jotain, paitsi krakamiehet.
On kuitenkin huomioitava ettei nykyajan diesel-laitteissa ole vesi ongelmana. Sen sijaan ongelmaksi on tullut HDI-tekniikan kautta vuodot suuttimen tiivisteen kautta öljytilaan aiheuttaen jopa moottorin laakereiden kiinnileikkautumista.
Diesel-asentaja mallia 54.
Minullakin aikoinaan oli dieselautoja, joihin vaihdoin polttoainesuodattimen vähintään kerran vuodessa. Oli autoilijoita joilla suodin oli varaosana ja vaihtoivat sen tarvittaessa tienpäällä. Pakkasilla polttoaineessa oleva parafiini tukki suodattimen.
Nyt laitoin uuden dieselin jossa huolto-ohjeiman mukaan suodin vaihdetaan 60000 tuhannen välein. Suodin on laitettu niin hankalaan paikkaan mikä pistää tee-se itsemiehen koville. Erillistyönä huolossa maksaisi suodattimen vaihto 150€
Niinpä niin
Tätä juuri tarkoitan, 60000 km vaihtoväli ei pure muuten kun lähes jatkuvassa ajossa. Eikä polttoaineen vedenerotinta tarvii olla kun heti takuun loputtua vaihtaa uuden pelin. Huoltoihin ei sisällytetä mitään vaikeampaa että huoltokustannukset näyttäisi hyvältä jos joku niitä testaa. Suomessa on kuitenkin ihmisiä jotka on tottuneet ostamaan uudehkoja tai vanhempia käytettyjä autoja ja yrittävät niillä selvitä eteenpäin. Väitän että kun nämä uuden tekniikan laitteet joissa ei ole polttoaineen vedenerottimia ja polttoainesuodatin vaihdetaan kahden -neljän vuoden välein(jos ei pakko tule ennen) tulevat vanhemmiksi nin tuosta vaan naks voi tulla vikoja polttoainelaitteisiin jotka maksaa 3000eurosta ylöspäin.
Asiat vois hoitaa kuntoon jos autojen maahantuojat haluaisivat. Tehtaita ei kiinnosta niin pienet markkinat kuin esim pohjoismaissa on.
Osassa autoja ei valmistajat ole ajatelleet pätkääkään esim sitä miten laite ilmataan jos tarve tulee esim tien päällä. Mitä ihmeellisempiä ja kalliimpia erikoistyökalusarjoja myydään ilmaukseen korjaamoille . Syy on autonvalmistajien suunnitteluvirheet tässä kohdassa. Näkisin mielelläni kommentteja näihin päästäis pikkuhiljaa aiheeseen sisälle..
Parafiini todella ongelma. Käytin 1970- ja 80luvuilla 10% 92 okt. pensaa talviaikana. Ihmiset katsoivat ihmeissään kun tankkasin. Ensin pensamittarilta 5 litraa 92:sta ja siirto naftamittarille ja tankki täyteen. Se toimi yllättävän hyvin. Nykyisissä HDI-moottoreissa ei voida pensaa käyttääkään.
Polttoainelämmittimiä oli monenlaista TI-mallia. Peugeotilla bosch-suodattimen lasikuvun ja suodattimen väliin sai alkuperäismallisen vaippalämmittimen, jossa kiersi neste sisällä.
Hmm. minulla ainakin tässä tavallisessa perheautossa vesitys suodattimessa (kuuluu huolto-ohjelmaan) ja suodattimen rungossa vesikierto lämmitystä varten ja suodatin sijoitettu konetilan lämpöisempään paikkaan (ei pakosarjassa kiinni).
Onko ongelma taas niissä das romuissa?
Omassa autossa suodatin piti vaihtaa auton alta peilin avulla kurkkien, heitin alkuperäisen pois, hain IKH:lta vastaavan suodatuskyvyn omaavan traktorin suodattimen, (niihin saa putspanoksen vedenerottimellakin) siihen sopivan jalan ja letkua muutamalla kympillä, asennus konehuoneeseen lämpöiseen.
Öljynsuodatin vaikeassa paikassa on ikävä asia, usein se myös kerää kuraa ja likaa, se on lisäksi riski, kun suodatinta vaihdetaan, päätyy hiekkajyväsiä helposti suodattimesta moottoriin lähtevälle puolellekin, kun et näe kohdetta kunnolla, et voi sitä putsata kunnolla, eikä kädetkään meinaa mahtua.
Monenlaisiahan näitä nykydieseleitäkin on. Toiset on helpompia ja toiset vaikeampia. Toiset toimivat, toiset eivät. Hinausautokuskit tietävät varmaan parhaiten, mitkä taas tänäkin vuonna tammikuussa toimivat ihan oikeasti ja mitä sinne kyytiin kiskottiin... Kiva olisi kuulla, jos ammattilainen lukusalle sattuu.
Itsellä Hilux 2012. Commonrail D4D 2,5. Suodatin on Toyota/Nippondenso, mallia "pidä kuori-vaihda sisus". Joka syksy olen vaihtanut, heti kun talvilaadun polttoainetta on tankkiin saanut. Kilsoja vuodessa tulee noin 20.000 km. Mutta, vaihtaisin silti vuosittain vaikka tulisi vain tonni.
Vaihtoon menee 5 minuuttia putsaukset, sijoituspaikka Hilussa on järkevä. Vesi/sedimenttitilaa tuossa putsarissa on noin desin verran ja vesivaroitusvalo paine-eron (tukkeutumisen) varoitusvalo löytyvät. Eivät ole koskaan syttyneet. Ilmaaminen helppo ja nopea, tattipumppu on putsarin kannessa.
Tuo putsari on muuten lopulta aika fiksu tekele: kp-pumpulta tuleva (melkoisen lämmin) polttoaineen paluuvirta menee putsarin kotelon kautta (mutta "likaiselta" puolelta) tankkiin ja pitää koko putsarin kovemmallakin pakkasella mukavan lämpöisenä. Ei vahat hyydy. Kun kerran käyntiin vaan saa.
Bosch-systeemi (peltipurkki mallia "vaihda kuorineen") on mielestäni vähemmän varma. Vesitilaa siinäkin on sen desin verran. Lämmitys on sähköllä, imuvastus ohjaa lämmityksen. Toimii sekin, jos kikat tietää jos putsari hyytyy. Ja akussa virtaa piisaa niihin muutamaan kymmeneen startilla pyöräytykseen (jotta paine-ero säilyy) ja vastus pysyy päällä.
Dieselasentaja: oliko niin, että Boschin systeemissä kp-paluu menee putsarin "puhtaan" puolen kautta? Ja kaikki polttoainepuolen osat uusiksi, jos kp-pumppu poksahtaa ja paskoo kierron metallipurua täyteen?
Kaikesta huolimatta, olipa putsarin malli tuo tai tämä: koko homman voi sössiä suunnitteluvaiheessa jos putsari sijoitetaan jonnekin älyvapaaseen piiloon jonnekin tulipellin ja moottorin väliin. Näin on turhan monissa nykyautoissa (etuveto/poikittaismoottori). Jää huoltamatta. Ainakin sitten kun leimahuoltoketju katkeaa. Ja sitten se Kuningas Talvi taas kerran yllättää... Ei varmaan sitä ensimmäistä omistajaa (tai liisarin haltijaa), mutta seuraavien omistajien ketjua se koettelee. Kyyti tökkii ja rahaa menee.
Bosch suodattimissa jossain mallissa paluuvirtaus tulee suodattimen kanteen jossa lämpöohjautuva kolmitieventtiili . Irtoaa kannesta sokalla. Kylmänä polttoaine menee takaisin suodattimelle, lämpimänä paluuvirtauksena tankkiin. Joissakin malleissa ei kyseistä venttiiliä ole, paluuvirtaus esim pumppusuuttimilla olevissa laitteissa esipainepumpulta tulee kuitenkin suodattimen kanteen josta paluu on tankille eri lähdöllä. Silloin on polttoaineen tankkianturilla kolme polttoaineputkea (sähköpumppu tankissa) paineputki, paluu suodattimelta,paluu moottorilta esim pumppusuuttimilta Paluuvirtauksissa on monesti auton alla lauhdutin.
Järjestelmiä on todella monenlaisia eikä kaikki kestä ollenkaan kriittistä tarkastelua. Jos yhteispaineruiskun korkeapainepumpun paluu tulee esim polttoainesuodattimen puhtaalle puolelle ja kyseinen pumppu hajoaa rojut pääsee heti suoraan korkeapainepumpun imuun ja siitä eteenpäin. Tosin tavara menee pumpulta myös raili putkeen suoraan ja siitä injektoreille. Riippuu mistä kohden pumppu hajoaa mitä tapahtuu. Järjestelmiä on todella helppo parantaa jälkikäteen Kuningaskysymys kuitenkin kuuluu, Kun normaali autonkäyttäjä ostaa laitteen ja huollattaa auton huolto-ohjelman mukaan se kuuluu toimia. Tämä ei valitettavasti toteudu kaikissa tapauksissa. Polttoaineen vedenerotus toimiakseen vaatii erillisen polttoaineen vedenerottimen polttoainetankilta tulevaan putkeen ennen polttoainesuodatinta. Erotin on sijoitettava paikalle jossa sinne kertynyt vesi on helppo laskea pois. Vedestä on tultava kuljettajalle sähköinen ilmoitus merkkivalolla äänellä tekstillä ja niin ed. Huolto-ohjelmiin on kuuluttava vedenerottimen tyhjennys. On myös järjestelmiä missä erotin tunnistaa veden ja avaa mangneettiventtiilillä linjan josta vesi lorahtaa ulos. Toimiiko pakkasilla kun vesi jäätyy????.
Aivan käsittämätöntä on miksi tehtaat ei hoida asioita kunnolla(tietoa on)
Oikeassa olet. Mutta, kun ne kunnolla tehdyt systeemit "maksavat" autotehtaalle tällä kvartaalilla pikkuisen enemmän. Ja halvemmin suunnitellut systeemit vastaavasti auton omistajalle sitten vuosien mittaan "pikkuisen" enemmän.
Kun asia on tehtaan itsensä päätettävissä, niin kyllähän se selvää on mistä taskusta se koura kaivelee...