Suomen ulkopolitiikka 30-luvulla tuntuu kiinnostavan. Äärivasemmisto tulkitsee sitä edelleen omien kuvitelmiensa ja heikon asiantuntemuksen pohjalta.
Otetaan ensin NL:n suhteet.
Kun oikeistosuuntaus oli hieman rauhoittunut, solmittiin itänaapurin kanssa hyökkäämättömyysopimus 1932.
Suomi puolsi NL:n jäsenyyttä Kansainliittoon 1934.
Suomi valitsi Pohjoismaisen suuntauksen 1935. Molotov ilmoitti tyytymättömyyttä siihen.
Zdanov varoittyi 1936 rajanaapureita liittoutumasta fasistien kanssa.
Ulkoministeri Holsti vierail Moskovassa, mutta ei saanut NL:n johtoa vakuuttuneeksi.
Jartsevin keskustelut 1938.
Saksa painosti Holstin eroamaan.
Steinin keksutelut 1939.
NL solmi sopimuksen Natsi-Saksan kanssa 23.8. 39. Suomi NL:n valtapiiriin.
NL:n epäluulo perustu osittain faktoihin ja suuremmin osin Suomesta toimitettuihin vääriin ja liioiteltuihin tietoihin Saksan suuntauksesta.
Samoja valeita toistellaan edelleen.
Otetaan ensin NL:n suhteet.
Kun oikeistosuuntaus oli hieman rauhoittunut, solmittiin itänaapurin kanssa hyökkäämättömyysopimus 1932.
Suomi puolsi NL:n jäsenyyttä Kansainliittoon 1934.
Suomi valitsi Pohjoismaisen suuntauksen 1935. Molotov ilmoitti tyytymättömyyttä siihen.
Zdanov varoittyi 1936 rajanaapureita liittoutumasta fasistien kanssa.
Ulkoministeri Holsti vierail Moskovassa, mutta ei saanut NL:n johtoa vakuuttuneeksi.
Jartsevin keskustelut 1938.
Saksa painosti Holstin eroamaan.
Steinin keksutelut 1939.
NL solmi sopimuksen Natsi-Saksan kanssa 23.8. 39. Suomi NL:n valtapiiriin.
NL:n epäluulo perustu osittain faktoihin ja suuremmin osin Suomesta toimitettuihin vääriin ja liioiteltuihin tietoihin Saksan suuntauksesta.
Samoja valeita toistellaan edelleen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kylmät poliittiset ja kaupalliset välit.
Sotilaat ja kulttuuriväki tapaili kyllä toisiaan ja ne tiivistyivät 1930-luvulla.
Suomen lehdistö suhtautui kriittisesti natseihin aivan oikeaa laitaa lukuunottamatta.
Suomi suuntautui Skandinaaviaan ja Kansainliittoon, josta Saksa erosi 1934.
Mannerheimin ihannemaa oli tuolloin Englanti, jossa hän vieraili usein tavaten korkeinta johtoa kuningasta myöten.
Englannista ostettiin lentokoneita ja panssarivaunuja.
Vierailut Saksassa eivät titenkään johtaneet mihinkään sopimuksiin. Ne loppuivat 1938.
Saksalla ei ollut 30-luvulla mitään idänsuunnitelmia. Hyökkäys Puolaankin suunniteltiin vasta huhtikuussa -39.
HYökkäys NL:oon tuli esiin vasta heinäkuussa -40. Silloin otettiin myös Suomi huomioon ensi kerran.
Käsityksesi valtioiden suunnitelmista on naiivi.
Lue Mein Kamphf, niin saat tietää Hitlerin ulkopoliittiset tavoitteet. Ensiksi hän aikoi kumota Versaillesin rauhansopimuksen ehdot, liittoutua Englannin (!) ja Italian kanssa, jonka jälkeen olisi ryhdyttävä sotaan Ranskaa vastaan ja viimeisenä hyökkäys Neuvostoliittoon. Mainitun teoksen (kaksi osaa) Hitler kijoitti v 1924-25.
Toki Puolan hyökkäyksen valmistelua koskevan KÄSKYN Hitler antoi vasta huhtikuussa 1939. Kuitenkin ensimmäisiä sotasuunnitelmia Tsekkoslovakian, Itävällan ja Puolan valtaamiseksi laadittiin jo 1937, jolloin näiden luonnosten nimet olivat operaatiot punainen (Tsekkoslovakian valloitus), vihreä (Itävalta) ja valkoinen (Puola). Tarkoitus oli toteuttaa ensiksi Tsekkoslovakian valtaus, mutta poliittinen tilanne Itävallassa johti hyvään tilaisuuteen toteuttaa ns. Anschluss (valtiollinen liittäminen).
Suunnitelmat maailmansodan sytyttämiseen olivat siis olemassa jo 1920-luvulla. Hyökkäyksen Neuvostoliittoon oli selvillä jo silloin, kun Molotov-Ribbentrop'n sopimusta allekirjoitettiin Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Koko natsijohto tiesi, että sopimus oli osa taktiikkaa, jolla saatiin aikaa hyökätä rauhassa länteen. Saksa ei olisi voinut tuossa tilanteessa ryhtyä sotaan kahdella rintamalla yhtäaikaisesti.
Suomella ja Saksalla oli salaisia yhteyksiä jo talvisodan aikana. Hermann Göring tapasi Suomen suurlähettiläs Toivo Kivimäen 22.2.1940, jolle Göring kertoi Saksan tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
pohjoismaiseen puolueettomuuteen.
Sotilaallista yhteistyötä oli ennen kaikkea vironkanssa. Jossain määrin oli yhteisiä suunnitelmia Ruotsin kanssa.
Poliittinen kehitys syksyllä -39 murskais ne haaveet.
..noistakaan ajoista ei olla tehty elokuvia tai dokumentteja. SDP:n ja vasemmiston osuus näkyisi ihmisille kielteisesti.
Olisi mielenkiintoista, kun olisi historiallisia dokumentteja 1920 ja 30-luvusta. Vasemmiston pitäisi oppia jotakin, oikeisto on oppirahansa maksanut! on hullua, että täälläkin palstoilla 2016 horisee vasemmistolaiset aikuiset ihmiset aivan älyttömiä "Väinnö Linna" käsityksiä maailman menosta noista ajoista.
Suomessa oltiin ihmeen fiksuja tuohon aikaan ulkopolitiikassakin. Maan isämme osasivat ja tajusivat.
Neuvostoliitto ,jakomielitautisen Stalinin johtama, vankileirien maa, oli naapurinamme.
30-luvulla Uuno Kailas runoili kuuluisan "rajalla". kuinka runoilija osasikaan ennustaa tulevaa ja kuvailla idän kylmää tuulta ja demokratian ja lännen arvojen rajaa.
Miksi tv-tuottajat eivät suomessa hoksaa, että tässä on rahaja paja!
muutama historioitsija, englantilaiseen tyyliin , palkataan puhumaan asioista pari lausuntoa, filmipätkiä ja kuvia mukaan, kenties joku näyttelijä suoritus tehostaa historioitsijan puhetta..suomen sodista on tehty joitakin hyviä juttuja. Samanlaisia lisää sodista ja taisteluista myös..YLE tv teki pakorahastuksen voimin Mannerheimista homoanimaatioita jjne..
että toisensa löysiväöt Saksa ja NL liittoutumalla 23.8. 39.
Ei siis Saksa cja Suomi.
Ketä kiinnostaa äärivasemmiston tulkinnat?
Pienet ja kovaa melua pitävät vähemmistöt... Jättäkää ne omaan arvoonsa.
Onhan niillä toki tietty viihdearvo. Jos esim. keskustellaan talvisodasta, niin voihan siihen vitsinä ottaa mukaan transvestiittien näkökulman tapahtumiin. Millaisia vaikeuksia rintamaolosuhteet aiheuttivat heidän "itseilmaisulleen" jne.
herrojen tapaamiset merkitse valtiosopimusten tekoa. Niissä on aina oma koreografiansa.
Mannerheimilla ja Göringillä ei ollut sellaiseen valtuuksia.