Vinkki Vinkki

Totta, yhdessä elämisen taito on a ja o ja sen ymmärtäminen, että on itse vastuussa onnellisuudestaan. Tuo puhuminen on toinen juttu. Kaikki eivät vain kerta kaikkiaan osaa puhua, ainakaan samaa "kieltä". Minulla esim. on puoliso, joka ei ole tottunut puhumaan ja analysoimaan asioita, hän on enemmän tekijä kuin puhuja. Tuo jonkin sortin puhumattomuus ei ole haitannut avioliittoamme, joka on kestänyt jo lähes 40 vuotta.

Toinen tärkeä periaate on se, ettei toista voi muuttaa, on muutettava itseään ja asennettaan, jos muutosta haluaa. Tuo tosin usein poikii myös muita hyviä muutoksia. Ero on varmasti hyvä ratkaisu esim. silloin kun toinen on alkoholisti tai jos suhteessa on jatkuvaa väkivaltaa. Muutoin en ole eron kannalla vaan ihmissuhdetaitojen ja oman kehittymisen kannalta, ei kannattaisi turvautua eroon tai pitää sitä olennaisena vaihtoehtona.

Näinkin pitkissä suhteessa olleena, voin vain hiljaisesti kiittää, että olemme vielä yhdessä mieheni kanssa monista vastoinkäymisistä huolimatta. Nyt on hyvä olla; turvallinen olo ja tunne rakastamisesta ja rakastettuna olemisesta. intohimoakin riittää vielä. Tämä pitkän suhteen tuoma tunne on tavoittelemisen arvoinen.

Pitkän parisuhteen salaisuus on siinä, ettei odota parisuhteen tuovan onnea.

Ainoa fakta asia joka pitää toteutua, jotta parisuhteesta tulee pitkä on se, että:

menkää mahdollisimman nuorena naimisiin.

Paljon hyviä ajatuksia aloitusviestissä ja kommenteissa.

Oma lisäykseni on se, että kaikkia erimielisyyksiä ei voi ratkaista eikä niitä tarvitsekaan ratkaista. On ihan ok olla eri mieltä. Riittää pitkälle, että kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Ei ole aina tarpeellista eikä mahdollista taivuttaa toinen omalle kannalle. Tämä on osittain myös sitä omilla jaloilla seisomista, johon aloitusviestissä viitataan.