Sunnuntaiaamuna hipsin saunaosastolle heti sen avauduttua. Olin toiveikas, sillä illan ja yön meno oli ollut sen verran kosteaa, että tähän aikaan kuivat nielut saattaisivat vielä korista hyteissään, ja saunaosasto olisi minun yksityisessä hallinnassa. Jos näin ei olisi, olisi vuokrannut kalliimman yksityissaunan. Altaalle en voisi mitään. Aivan kaikkeen eivät minun sormeni yltäneet.
Kannella 2 oli hiljaista. Lattia oli kuiva eikä ketään näkynyt eikä mitään kuulunut. Lopulta vanhempi nainen astuu sisään allasosastolle takahuoneesta ja toivottaa minulle huomenet. Olin ensimmäinen. Olin kuin Everestillä sen ensimmäinen kiipeilijä. Olin muurahaispesän sydämessä. Yksin. Tämän ilosanoman jälkeen saunoin, uin ja loikoilin niin kauan kuin itse halusin. Täydellistä, vaikkakin pienimuotoista ja jo hieman vanhahtavaa ja kulunutta, ajattelin. Ei puheensorinaa, ahtautta. Ei ketään.
Lopulta luovutin. Kuivasin ja puin päälle. Kävin hakemassa lonkeron ja istuin alas sitä siemailemaan. Välittömästi tämän jälkeen tenavat tulivat. Isot krapulaiset örisijät lompsivat paikalle verkkareissaan ruttuisia oluttölkkejä kanniskellen ja kaatuivat vaatteet päällä altaaseen. Lakkasin puhumasta Suomea. Ensi kerralla otan myös sellaisia vaatteita mukaan, jotka voi pukea yksin päälle.
(Naurua)
Kannella 2 oli hiljaista. Lattia oli kuiva eikä ketään näkynyt eikä mitään kuulunut. Lopulta vanhempi nainen astuu sisään allasosastolle takahuoneesta ja toivottaa minulle huomenet. Olin ensimmäinen. Olin kuin Everestillä sen ensimmäinen kiipeilijä. Olin muurahaispesän sydämessä. Yksin. Tämän ilosanoman jälkeen saunoin, uin ja loikoilin niin kauan kuin itse halusin. Täydellistä, vaikkakin pienimuotoista ja jo hieman vanhahtavaa ja kulunutta, ajattelin. Ei puheensorinaa, ahtautta. Ei ketään.
Lopulta luovutin. Kuivasin ja puin päälle. Kävin hakemassa lonkeron ja istuin alas sitä siemailemaan. Välittömästi tämän jälkeen tenavat tulivat. Isot krapulaiset örisijät lompsivat paikalle verkkareissaan ruttuisia oluttölkkejä kanniskellen ja kaatuivat vaatteet päällä altaaseen. Lakkasin puhumasta Suomea. Ensi kerralla otan myös sellaisia vaatteita mukaan, jotka voi pukea yksin päälle.
(Naurua)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nyt paljastui että Luolamadonna on Sofi Oksanen
Mjaa
Oikeasataan mä olin eka altaaseen pudonneista. Oli vähän kostea herätys.
Kuitenkin olin sivusilmällä huomaavinani allasbaarissa jonkun yksinäisen mirrin, joka ei suinkaan ollut Sofi, vaan joku muu ulkomaanelävä. Hän siinä katseli menoamme kummallinen ilme kasvoillaan ja zippaili jotain lastenlimua mukistaan. Aika harva nainen lähtee pyyhemärissä hiuksissa yleisille paikoille anteeksipyytelemään olemassaoloaan. Sinne joko mennään niine hyvineen, tai sitten jäädään föönailemaan itseensä kakkukuohkeutta ja maalailemaan tauluja naamalleen.
Minusta hän oli aivan järkyttävän kaunis. Kauneuden näkee silloin, kun sen ympärillä on vain tyhjää tilaa.
(Ote levyseppä Romppsen blogista)
(Hihitystä)
Romppasen kommentista huomaa, että vaikka Romppanen oli lähes absoluuttisessa sietämättömyyden tilassa, niin hän silti kykeni erottamaan oleellisen epäolennaisesta - eli naisen huonekalusta. Nainen selvästi edusti hänelle tapahtumahorisontin keskipistettä. Muu oli Romppaselle epäolennaista. Jos hänessä olisi ollut munaa, niin hän olisi toiminut toisin ja nähnyt mitä nainen näki. Nainen näki vain draaman kaaren. Hän näki kuinka aikuiset miehet ovat suuruudessaan ja karkeudessaan kuin pieni lapsia, kuin kääpiöitä pitkien raajojen viidakossa.
(Hihitystä)
Romppasen virtuaaliblokista ilmenee myös että hän ja hänen levyseppäkollegansa olivat juoneet viinaa koko yön ilman aikomustakaan käydä aamulla maissa. Tulokset megaravintoloissa olivat jääneet laihoiksi, joten oli jäljellä vain yksi tie, ja se oli allasosasto. Romppanen itsekään ei suuremmin elätellyt mitään kuvitelmia naisista, jotka heille suopeasti avautuisivat lihallisiin intohimoihin, saati älyllisiin sellaisiin.
Romppasen kelluessa ylösalaisin altaassa, nainen baarissa nousi ylös, oikoi vaatteensa ja suunnisti ostoksille Tallinnan ytimeen. Tätä ennen hän käväisi infopisteessä naureskelemassa ystävien ja tuttujen kanssa. Siinä rupatellessa ehtivät tunteet hyvin kuivua kasaan.
(Naurua)
Palattuaan kaupungilta hyvin syöneenä, esimerkkinaisemme istahti maisemahyttinsä vuoteenreunalle ja katseli hiljaiseen satamaan.hän levitteli vuoteelle ostoksensa, hypisteli niitä kuin pikkutyttö. Sitten hän mielijohteesta riisuutui.
Muutamien esimerkillisten kirosanojen kautta asuste viimein istui vartalolle. Kokonaisuus oli kuin asetelma tai kollaasi kangasta, ihmistä ja tuoksua. Voimatta itselleen mitään, nainen kokeili erilaisia kävelytyylejä, tapoja istua tai elehtiä. Hän tepasteli ympäri hyttiä kuin kissa kapealla käytävällä. Naiseus oli hänestä jumalallista alkuperää, niin läpinäkyvää.
Romppanen luki tämän naisen blokista.
(Hihitystä)
Mielestäni suurin ja arveluttavin koetinkivi tällaiselle ikääntyvälle naiselle on laivan hajuvesiosasto, jossa nuoret kissat viettävät aikaansa kuin se olisi kermaa kupissa. He olivat täydessä tällingissä siinä käryjen ja muotojen mekassa.
Edellisenä päivänä esimerkkinaisemme oli kuljeksinut hyllyjen välejä ja yrittänyt asennoitua vain omiin vaatimuksiinsa. Mutta nuoriso oli sekoittanut hänen päänsä. He olivat jo valmistautuneet iltaan, ja heistä oli vaikea löytää minkäänlaista virhettä. Nuoruus oli jo itsessään täydellistä. Sen korostaminen oli jo lähes koomista. Kaikki he esittelivät itseään toinen toisillensa.
Ikääntyvä lesbotätimme tunsi olevansa altavastaaja, kunnes hän huomasi, että häntä katseltiin. Mitä katselemista hänessä nyt oli? Ihan tavallinen farkkujamppa Converseissa ja t-paidassa, joka oli tyhjää täynnä. Kaikilla tädeillä oli farkkuperseessä reikä. Vai olinko kenties väärässä paikassa, hän ajatteli. Olisiko hänen paikkansa ollut baarissa poliisilasit päässä imemässä kiviviskiä ja vääntämässä kättä jonkun hitsaajan kanssa.
Lopulta uskomattomaan vartalonmyötäiseen asusteeseen luikahtanut mallimisu kysyi, että mikä esimerkkinaisemme salaisuus oli? Hänen silmänsä kiilsivät.
Salaisuus?
(Hihitystä)
Huuleläige
Romppanen hinasi laivasta ulos järjetöntä lastia erilaisia alkoholituotteita. Hänellä ei ollut mitään käsitystä Iitä, missä hänen matkakumppaninsa olivat. Oli kuin ihmismefi olisi heidät nielaissut. Romppasella oli krapula. Kun hän röyhtäisi, niin hän oli oksentaa. Ihmismassasta Romppaisen vierelle ilmestyi jokin vosu. Kaikilla oli sama matka. Ja kaikilla oli sama päämäärä. Ero Romppaisen ja vosun välillä oli kuitenkin huimaava. Naisella oli mukanaan paperikassi ja pieni lentolaukku. Hiukset olivat vapaana. Naisen suupielessä pysyi kummallinen kestovirnistys. Ne kiilsivät. Romppasella taas oli sänki ja hän haisi. Suusta roikkui sytyttämätön savuke. Hän hikoili silminnähden.
- Saitko munaa, Romppanen kysyy yllättäin naiselta.
- Olen lesbiaani, eräänlainen naisellinen divaani. Ei pidä.sekoittaa varaaniin.
- Ai jaa. No, onnistuiko?
- Siis mikä?
- Saitko naista?
- Sain, itseltäni. Lisäksi ostin nämä vaatteet.
- Sä oot kyllä vitun hyvän näköinen.
- Kiitos.
- Ei kiinnostaisi lähteä Raumalle?
- Ei kiitos. Kissani odottaa jo minua.
Ja niin ihmiset jatkoivat taivallustaan tällä kauniilla planeetala, jolla oli paljon erilaisia variaatioita perin yksinkertaisista asioista.
(Naurua)
"Ihmimefi"
Onks mulla hammas lähtenyt vai mitä?
(Hihitystä)
Toinen kumma juttu on se että aina kun mä tapaan elämäni naisen - noin pikapuoliin kelattuna, niin tämä harrastaa naisia.
Onks tää joku karma?
(Naurua)
Mulla on sellainen visio, jossa länsimainen kulttuuri ajautuu kaaokseen, ja jonka jäsenet pääasiallisesti harrastavat seksiä vain itsensä kanssa.
Kirjallisuus on tämän airueen kärkisijoilla. Sanoissa on kaikki.
The end
(Kikatusta)
Oliko kikatus naisellista vai ei!