Onko kolmas lapsi niin suuri "rahareikä" kuin olen saanut joidenkin puheista ymmärtää?
Ei välttämättä vauvana, mutta entä sitten kun tulee kuvioihin harrastukset ja "mä haluun"-ilmiöt??
Miten olette pärjänneet pikkulapsivaiheen kun aikuisia kumminkin on vaan kaksi? Tarkoitan sitä että kun olette menneet johonkin ja tarvitsi pitää silmällä ja aisoissa kaikkia kolmea?
Oletteko hankkineet tila-auton?
Onko kaikilla lapsilla oma huone? (haluisin itse niin)
Mikä on lastenne ikäero?
Itsellä olisi vauva-kuume kolmanteen söpöliiniin, mutta mies hiukan jarruttaa....
Ei välttämättä vauvana, mutta entä sitten kun tulee kuvioihin harrastukset ja "mä haluun"-ilmiöt??
Miten olette pärjänneet pikkulapsivaiheen kun aikuisia kumminkin on vaan kaksi? Tarkoitan sitä että kun olette menneet johonkin ja tarvitsi pitää silmällä ja aisoissa kaikkia kolmea?
Oletteko hankkineet tila-auton?
Onko kaikilla lapsilla oma huone? (haluisin itse niin)
Mikä on lastenne ikäero?
Itsellä olisi vauva-kuume kolmanteen söpöliiniin, mutta mies hiukan jarruttaa....
Vastaukset 21
Vanhimmat
sehän saa kierrätettynä kaikki isompien lasten vaatteet ja tarvikkeet, hyvin vähän tarvii ostaa uutta. Tila-autoa ei välttämättä tarvita, ellei sitten kolmen kersan riitely takapenkillä ala kyrsiä vanhempia :)
Meidän talosta löytyy omat huoneet kaikille, mutta vielä asuvat kaikki kolme samassa huoneessa (5, 7 ja 10v). Vanhimmalle on lupailtu omaa huonetta ehkä ensi kesänä...
lasten tahtomista voi aina rajoittaa kukkaron mukaan. Harrastustenkin määrää voi rajoittaa siihen mikä vanhempien mielestä on järkevää. Meillä panostetaan harrastuksiin ja niihin todella kuluu rahaa, mutta se on valintakysymys.
pikkulapsivaiheessa se kurissa pitäminen voi olla ongelma. Ei kuitenkaan mielestäni silloin kun on kaksi vanhempaa paikalla. Onglema sytyy jos on yksi vanhempi, kolme lasta mutta vain kaksi kättä... sietää toivoa että edes joku lapsista on niin kiltti että pysyy hollilla pelkän puheen voimalla...
Mahtuuko kolme istuinta helposti ihan tavallisen farmarin takapenkille?
Jos homma sujuu suunnitelmien mukaan niin vauvan syntyessä esikoinen olisi n. 3,5v ja toinen 2,5 v joten kaikki vielä tarvitsisvat jonkin näköistä turvaistuinta.
helpottaisi tosiaan jos auton vaihtoa ei tarvittaisi... :)
kun kolmas syntyi - eka oli 3,5v ja toinen 2v 2kk. Me kyllä hankittiin kolmatta odotellessa tila-auto käytettynä. Ei ne ole tavallista farkkua paljon kalliimpia (jos ei sen ole pakko olla Chrysler).
Yksi ratkaisu on kytkeä hanttimiehen turvatyyny pois käytöstä (huollossa osaavat) ja istuttaa vanhin etupenkille. Kahden pienemmän istuimet mahtuvat kyllä takapenkille äidin kanssa. Kun nuorin tarvitsee isomman istuimen, on esikoinen jo yli 4 ja voi kenties istua kasvot menosuuntaan korokkeella?
...tosiaan. En ajatellut ollenkaan sitä että vanhimman voisi asettaa etupenkille!! Olen vaan yrittänyt pähkäillä että miten saan kaksi turvaistuinta ja äidin taakse (ei turvatyynyä -kaukalo kulkee etupenkillä)!!!
Sitten kun vanhimmalla on koroke, niin mahtuuko koroke ja kaksi turvaistuinta taakse, vai kulkisiko silloin keskimmäinen etupenkillä? ja pienin istuimessa ja vanhin korokkeessa takana äiti?
Mulla muuten kulkee molemmat jo nenä kohti menosuuntaa (ei viihtynyt ollenkaan toisinpäin) takana... Onko liian aikaista? Lapset siis nyt 1v ja 2v.
Ja tila-auton ei tarttis tosiaan olla Chrysler, vaikka hienojahan ne ovat :)
kun meillä vanhin oli 10v ja toinen oli melkein 6v kun meidän kolmas syntyi,nyt 2v.
eli ainoa missä olen huomannut että kolme lasta vie rahaa enemmän on kun menemme johonkin syömään kun vanhimmasta menee aikuisten maksu ja keskimmäinenkään ei enää monessa paikassa pääse lasten hinnoilla.
Samoin muutenkin pääsymaksulliset paikat lintsit yms.
No,nämähän ei ole pakollisia menoja joten ne voisimme halutessamme jättää pois,mutta kyllä ainakin kerran kesässä tulee reissattua ja nyt täytyy sitten säästää vähän enemmän kuin aiemmin.
Tila-auto meille hankittiin kun sellainen sattui tosi edullisesti kohdalle,(jopa minukin mielestä).
Me asumme tällä hetkellä lievästi sanottuna ahtaasti.Meillä kaksi makkaria meitä viittä henkeä kohden.
Kohta olisi pakko saada enemmän tilaa kun kaikilla lapsilla on aika suuri ikäero joten nyt pikkuhiljaa kaipaisivat omaa rauhaa kavereille ja itselleen.
Muutoinhan pienempi saa isompien harrastusvälineet sun muut ja vaatteita nyt saa kierrätyksestä esim. tosi edullisesti.Tosin jos lapset on peräkkäin syntyneet niin nekinhän kiertää.Meillä on niin suuret ikäerot ettei oikein mahdu montaa vuotta säilyttelemään.
Heips Tarja ja alkuperäinen
meillä on kaksi poikaa, 3- ja 4-vuotiaat. Asumme 78 neliön kolmiossa. Nyt olisi meidän mielestä aika hankkia kolmatta, jos sen aikoo tehdä. Tai ainakin muutaman vuoden kuluessa.
Olemme hiljattain muuttaneet tähän ihanaan kolmioon maksetusta kaksiosta, lainaa siis on mutta sopivasti. Olen kotiäiti, eli rahoiksi ei meillä lyödä. Siksi ostimmekin vain huoneen lisää. että lapset voivat olla kotona.
Olenkin miettinyt mitä tapahtuu arjessamme, jos kolmas lapsi tulisi. Mitä tapahtuu autolle, miten tulisimme toimeen kun nyt on jo tiukkaa? Kotiinkin tulisi ahdasta, tosin olemme tottuneet siihen. En haluaisi ostaa neljäähuonetta isompaa asuntoa elämäni aikana. Se vaatisi mielestäni liika sitoutumista asuntoon, minulla on vain toisenasteen koulutus, joten en koskaan tule tienaamaankaan erityisen paljon. Miehen tulojen varaan ei kaikkea voi laskea ja mitä tahansa voi sattua. Lisäksi, kun lapset lentävät pesästä, neljähuonettakin olisi jo aika kallis ylläpitää pienestä eläkkeestä. Myydähän aina voi. Asunnon myyminen ei aina käy tuostanoin vain.
Kovasti on vauvakuume, välillä mietin että kyllä asiat järjestyvät. Mutta sitten mietin sellaistakin, että kun lapset perivät meidät, saa kaksi aina enemmän kuin kolme. Olenko itsekäs, kun havittelen kolmatta lasta koska se on niin ainutlaatuista ja ihanaa aikaa tuo odotus ja vauva-aika muunmuassa (toki välillä todella rasittavaa)? Pitäisi ajatella sitäkin, mihin on varaa ja resursseja perheellä joustaa. En tiedä...
Meillä on lapsia 4, asumme myös kolmiossa, 82m2. Lisätilaa tuo parvekkeet, joita meillä on 2 kpl.Keittiö on pitkulainen ja aika iso ns. ruokailutila perällä. hyvin on pärjätty! Kekseliäisyyttä on kuitenkin vaatinut, että oma soppi on löytynyt niille, jotka sitä kaipaavat. Lasten iät ovat 11, 8, 4 ja 2v. Olemme mieheni ja pienimmän kanssa vallanneet pienemän makuuhuoneen, sinne mahtuu juuri ja juuri parisänky ja pinnis. Isommassa makkarissa asuu kaksi last 4 ja 8-vuotiaan. koululaisella on parvi, jonka alla koulupöytä. Tilaa on runsaasti! 11-vuotias poika halusi siskoistaan omaa tilaa ja huone löytyikin keittiön ruokailutilasta!!! Keittö on jaettu verholla ja pojalla on "huoneessaan" ikkunakin, tilaa on n. 6m2. Ruokapöytämme on olohuoneessa, pöytä on iso pirttipöytä liki 3m pitkä. sohvakalustoa ei ole, vaan ruokapöydän ääressä on ns. vanhanaikainen sivustavedettävä sohva (missä mummi nukkuu kun on käymässä)! Silti olohuoneesen sopii hyvin vielä pari muhkeaa nojatuolia, lapset löhöilevät isoilla lattiatyynyilä mieluiten, mitkä on helppoa sitten pinota huoneen nurkkaan kun ei tarvita. Ongelmana meillä on pyykin kuivatus talvella. Kesällä sentään saa parvekkeelle! Talvella ei tunnu olevan tilaa. Säästämme kuivausrumpua varten....Niin ja ahtaasti asuminen on lapsille tuvallista, kukaan ei kitise, että pelottaa pimeys tai muu semmoinen, kun on aina joku vierellä.Tsemppiä teillekkin, ei tämä mahdotonta ole ollenkaan!!!
Juu mekin olemme mieheni kanssa siinä pienemmässä makkarissa johon just ja just parisänky mahtuu, kun ovi otettiin pois. Pojat saivat isomman makkarin ja heillä siellä kerrossänky.
Minulle kelpaisi makuuhuoneeksi olohuoneeseen sijoitettu vuodesohva jos tulevaisuudessa tarvittaisi ylimääräinen huone. Olen kyllä kuullut että vuodesohvat eivät kestä säännöllistä nukkumista. Meillä on nyt hyvät sohvat, ei vuodemekanismia kuitenkaan. Iskun Plazat, jotka eivät vie ulkoisesti paljon tilaa mutta ovat kestävät ja vahvat, minusta ajattoman tyylikkäätkin. Ehkäpä juuri sellainen vanhanajan laverisohva, josta puhuit olisi paras ja kestävin. Niitähän on rottinkisinakin nykyään. No, katsotaan nyt. Kiva keskutella näistä jutuista... !
ja sa itsekin hyviä vinkkejä!! Joo, meidän "kamarista" on myös ovi pois, hoitopöydän kulma oli tiellä, mut laitoin oviverhon näkösuojaksi/valosuojaksi. Minä tykkään kävellä IKEASSA katselemassa pienten tilojen sisustusvinkkejä, siellä on tosi hyviä ja näppäriä ratkaisuja. Viimeeksi siellä käydessä näin lapselle tehdyn huonekolosen, jossa ei ollut ikkunaa ja aloin kuvitella, saisko vaatehuoneesta, jos riittävän iso, sellaisen. Mutta meillä on siihen liian pieni. Keittiön ruokailutila on ollut ihan oikean huoneen näkönen ja lähes kokoinen, ja lapsi tosi onnellinen!näillä ratkailuilla neljä lasta mahtuu meille hyvin, mutta jos tulisi viides...en kyllä ajattele..hih.
Sohvista, joo, ei ne kaikki kovin hyviä ole nukkua ja rocky-sohvatkin keikkuvat, jos toinen puoli petistä on tyhjä, meillä oli ennen! Ne on kaameita, älä osta. Rottinkiset ei kestä ja repivät lasten sukkiksiin ja vaatteisiin reikiä, kokemusta on! Ootteko ajatellut parvisänkyä? säästäis paljon tilaa. me mietitään seuraavaksi sitten sitä lapselle, jos tarvii lisätilaa, ite en uskalla kun on korkean paikan kammo eikä sitten pienin pääse viereen!!!
Toi makkari mis me ollan, on niin pieni ja huonekorkeus on se normaali 250 cm, et ei varmaan parvisänky oo se sopivin. Tietysti poikien huoneeseen voisi heille ajatella. Sais tilaa sit kirjoituspöydälle ym. kun menevät kouluun.
Kun vauva on pieni, eihän se mitään omaa huonetta tarvi. Tos pikkumakkarist jos vaihtais parisängyn kapeampaan tai jopa laveriin joka ois päivisin sohva siis, eiköhän sinne pinniskin mahtuis.
Ajatelkaas jos tuliskin kaksoset!
Sanotaan et ehkä viiden vuoden kuluttua vois olla sellainen tilanne, että vois harkita isomman asunnon ostoa. Silloin lainaa on jäljellä sen verra vähemmän että voi jo ottaa turvallisin mielin lisää.
Vielä yks juttu. Mun tekis mieli opiskella, esim sairaanhoitajaks. En tiedä miten nää kaikki haaveet sopii yhteen, välillä mä en halua ajatella mitään... Mut ainahan voi hakea kuitenkin. Elämä vie.
olen miettinyt ja mittailut,mutta ongelmaksi tulisi sitten ne vaatehuoneen kamat...ei mahdu minnekkään.
Tuulikaappiin sain ellokselta kivan kenkätelineen seinälle naulakkoon johon mahtuu tosi monet isotkin kengät.
Nyt olen miettinyt makkarin katonrajaan sopivaa kaapistoa,siellä olis vielä tilaa...
Ikeassa olis tosiaan kaikkea kivaa ja edullista säilytysjutskaa,mutta kun on niin kaukana...
Jos kävis kesälomareissulla.
Niin, se säilytysongelma on sitte edessä, sepä se! Meillä on aina keväisin mittavat tavaroiden ulosheittopäivät, eli vien kirppikselle kaiken , tosiaan kaiken ylimääräisen, kun mitään ei mahdu muuten mihinkään. Ne mitkä ei mene kaupaksi vien UFF:ään tai annan johonkin. Onko teillä taloyhtiössä hyvät säilytystilat? meillä on paitsi kellarissa kylmäkomerot, niin myös vintillä häkkikomerot. Tämä onkin tällanen 40-luvun talo, missä vielä on kahdet komerot ja korkeat huoneet parville :) on ollut kyllä hyvä.Meillä eteinen on kans iso, vähän kuin aula, siellä on myös työpöytä, eli netti. Näin saatiin eteinenki hyötykäyttöön, kun kerran on iso. Kirjoja mulla on paljon, mutta olkkarissa ei ollut hyllylle tilaa, joten meillä "hylly" kiertää katonrajaa kahdessa tasossa oviaukkojen päällä, ne on siis irtohyllyistä tehty, siistit ja mahtuu paljon kirjoja, tilaakin vielä on.
Katon rajaan kiinnitettävät kaapit tosiaan säästää mukavasti tilaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos kaapit tulee sängyn yläpuolelle, niin tavaroiden laittaminen ja poisottaminen tapahtuu sitten sängyssä seisten. Mutta petivaatteet, varatäkit yms pehmeät on havaittu hyviksi säilytellä.
Tosiaan tiivistä tuntuu monen huushollissa olevan kun näitä lukee. Ja meillä mies on todennut että kolmannen lapsen jälkeen tarvitaan enemmän tilaa! Nyt meillä juuri valmistunut omakotitalo 150m2, mutta makkareita vain kolme.
Olen kyllä saanut pään käännettyä sihen suuntaan ettei tästä nyt heti tartte mennä minnekkään, kun pieninkin menee meidän huoneessa helposti yli vuoden ja ennen kouluikää kaksi voisi asua samassa huoneessakin.
Myöhemmin haluaisin kyllä itsekkin niin että kaikilla lapsilla olisi omat huoneet, koska minusta koululainen tarvitsee jo sitä omaa rauhaa ja rauhan tehdä läksyt kunnolla ilman häiriötekijöitä.
Teillä on tilaa enemmän kuin monet voi koskaan edes unelmoida! Varmasti mahdutte taloonne kolmenkin kanssa. eikä tarvitse edes ihmeemmin asioita järjestellä. Meillä koululaiset eivät koskaan ole tehneet läksyjä huoneessaan koulupöydän ääressä vaan AINA keittiössä ruokapöydällä, siellä missä äitikin on, tietysti. Samalla on kiva kysellä koulukuulumisia ja jutella päivän tapahtumista. Me myytiin koulupöydät pois käyttämättöminä. Leikkitilaa tuli lisää. monet perheet ovat sanoneet samaa "omasta rauhasta". Murrosiässä saattaa tulla oman tilan tarvetta, mutta jos sisarussuhteet ovat kunnossa ja lapset ovat tottuneet jakamaan omastaan ei ongelmia varmasti tule yhteishuoneessakaan.
Kannatan ennemmin, että panostatte isoon ja tukevaan ruokapöytään, parimetriseen vähintään!
olla kuin sillit suolassa.
Minua ainakin siivouspäivinä viimestään ottaa päähän kun esim. makkarissa ei pääse takimmaiseen nurkkaan imuroimaan ennen kun olet imuri kädessä kiivennyt oman sängyn läpi sielllä sängyn päädyssä olevaan pieneen tyhjään tilaan ja sitten toisella kädellä nostat nuorimman sängyn ylös ja toisella kädellä yrität hosua imurilla sitä nurkkaa...
Läksyt meilläkin tekevät keittiössä mutta lasten huoneessa on oltava sitten pöytä piirtämistä ja askartelua ja muuta sellaista varten,koska ennen kun meillä ei ollut siellä pöytää ja nämä hommat tehtiin keittiössä niin usein sattui että minulla oli leipomiset tai muuta että minäkin olisin tarvinnut pöytää.
Ja muutenkin minusta olisi helpompi olla kun ei joka nurkka olisi täynnä jotain.
Mutta tokihan sopu sijaa antaa kun on pakko...
minäkin ajattelin, että jos tottuvat asumaan kahdestaan samassa huoneessa niin tuskin siitä ongelmia syntyy ennen kuin poika/tyttöystävät alkavat kyläilemään :)
Muistan itsestäni etten minäkään ole koskaan tehnyt läksyjä koulupöydän vieressä, mutta en kyllä liioin keittiössäkään. Olen tehnyt ne sängyllä, lukio opinnotkin.
Ja muistan kaivanneeni sen oman rauhan mikä kyllä minulla olikin kun meillä oli omat huoneet (vain kaksi lasta).
Ruokapöytä on nyt kohtalainen. 190cm pitkä, mutta vain kuusi tuolia, kaipaisin pöytää missä olisi ainakin kahdeksan tuolia (pirttipöydästä en pidä).
Niin, kyllähän sitä asuisi 150-200 neliössä, jos olisi siihen varaa! Kuka hullu ottaa niinpaljon lainaa tänäpäivänä. Siis 10 % pitää olla itellä, muistaakseni, että pankista rahaa saa. Mutta kyllä loppusumma tulee sitten kalliiksi korkoineen. No, jokaisen oma asia.
Meillä oli siis maksettu hitas-kaksio ja ostimme vapaarahoitteisaen, uuden kolmion. Lainan korko pienenee pääoman pienetessä, reippaasti maksellaan pois. Toisaalta, minä olen ja halusin olla kotiäiti joten eipä sitä enemmän siksikään olisi lainaa voitu ottaa.
Ehkäpä se on köyhän defensiivistä ajattelua että tiiviissä on lastenkin turvallisempi olla?
Olen muuten kuullut joskus tuon saman että läksyt tehdään mieluiten keittiönpöydällä, keittiöhän on kodin sydän! Meitäkin oli neljä jo kaksioaikaan, siinä oli vain ahdas keittokomero. Nykyään tuntuu siitä ahdingosta muutaneena tämä kolmio juuri sopivalta. Säilytystilaa tosin rivitalossa on huonosti, kellareita ei ole, vain kylmä ulkokoppi. Ja sitten joku iso katos jonne sataa lunta sisään tossa pihalla, arkkitehti Elomäki ei kiitosta saa... Tyypillinen ongelma tämä säilytys kyllä rivitaloissa on, hintahan siitä aina nousee mitä enemmän rakennetaan.
...mekin muutettiin. Rivitalokaksio, neljä vuotta vanha. Ja meitä oli jo silloin neljä, nuorin tosin vasta puoli vuotias.
Rivitalosta 4h olis kelvannu kyllä mulle, mut olisin halunnu uuden ja mies ei taas suostunu maksaa rivarista omakotitalon hintaa, joten siksi omakotitalo. Ja tehtiin paljon itse, jotta säästettiin edes jossain! Ja tietty näin omakotitalossa saa myös avaruutta enemmän kun rivitalossa. Yleensähän rivarineliöt on jotain 50m2 pienempiä ku mitä meillä nyt on.
Laina-asoita täällä on turha alkaa pohtimaan, kun kenenkään alku pääomaa, laina-aikaa, lyhennys summaa/kk, tuloja yms. ei tiedä!!
Jokainen tekee rahkeittensa mukaan, pääasia on että kotona asuu onnellinen perhe!!!!
Sehän taas riippuu mistä asunnon ostaa. Me muutettiin hesasta pois, rivariin. Uudellamaalla omakotitalot, käytetytkin, maksavat täällä aika raikkaasti! Eriasia tietysti on mitä niistä oikeasti maksetaan mutta pyynnöt on pitkälti yli 250 000 e!
Omakotitalo on kakspiipunen juttu. Siinä maksaa talo ja tontti. Aina on tekemistä, pikku korjauksista ei tule loppua. Minä en osaa kuin maalata hiukan, äijä on tollanen nuija joka osaa mennä töihin ja käy välillä olusilla, vaikka salaa yöllä. Osaase jotain tehdä, vaan riippuu tuulesta. Semmoinen ei vetele omakotitalossa, kaikki on lopulta tekemättä.
Kannattaa myös laskea, mitä korjaaminen maksaa, materiaalit maksavat myös. Mikä lämmitystapa on, paljonko kunnallistekniikkaa on valmiina, jätehuollot jne. Kaikki maksaa...
...mies osaa ja viitsii tehdä hommia tän yhteisen projektin eteen.
Täällä neliö hinnat pyörivät siinä 1500-1600 euron kieppeillä, jos ei ihan keskustaan aio asumaan, me ei. Ja just siks ollaan (mies on) paljon tehnyt itse että neliöhinnaltaan talo tulisi halvemmaksi. Niinkuin on tullutkin.