Olen tässä miettiny että onko tämä parisuhde avokkini kanssa hyvä? Alkuun meillä oli läheisyyttä, ja muutenkin hyvin meni, nykyään puuttuu tietyn lainen läheisyys ja hellyys, seksin aloituskin on kutakuinkin näin "annatkos tänään p***ua?" Ei mitään kosketuksia mitä ennen oli eikä se tunnu enää hyvälle, enkä saa ku korkeintaan 1kerra kymmenestä....
Tässä parin vuoden aikana kun olen pohtinut asiaa hulluuden partaalle saakka olen meinannut ajautua muutaman kerran erään vieraan vietäväksi. Hänen kosketus jo vie jalat alta. Olimpa selvinpäi tai humalassa...
Välillä tullut kanssa mietittyä, että kun kuitenkin arjen haluaisi jakaa oman miehen kanssa, mutta kaikilta osin ei tyydytystä tule niin vapaa suhdekko tässä olisi oikea vaihto ehto? Miten tätä edes voi vuosien jälkeen ehdottaa toiselle?
Kyllä on pää sekaisin...n
Tässä parin vuoden aikana kun olen pohtinut asiaa hulluuden partaalle saakka olen meinannut ajautua muutaman kerran erään vieraan vietäväksi. Hänen kosketus jo vie jalat alta. Olimpa selvinpäi tai humalassa...
Välillä tullut kanssa mietittyä, että kun kuitenkin arjen haluaisi jakaa oman miehen kanssa, mutta kaikilta osin ei tyydytystä tule niin vapaa suhdekko tässä olisi oikea vaihto ehto? Miten tätä edes voi vuosien jälkeen ehdottaa toiselle?
Kyllä on pää sekaisin...n
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä siltä kuulostatkin, että pääsi on nyt vähä sekasin.
Hyvä parisuhde käsittää ainakin huomattavasti enemmän kuin vain hellyydenosoitusten muuttumattomuuden ajan saatossa.
Miten sinä itse huomioit miehesi joka päivä? Miten soitat hellyyttäsi hänelle, vai jätätkö sinä sen puolen sille tutullesi? Kestätkös sen, jos mieskin sitten tekee samoin jollekin naispuoliselle tutulleen? Sitähän se suhteen "avoimmuus" olisi...
Hyvässä parisuhteessa kumpikin osapuoli osallistuu hellyyden- ja rakkaudenosoituksiin joka päivä jollakin tavalla, siksihän sitä yhdessä ollaan ja sanotaan rakastavansa.
Hyvä parisuhde on ennen kaikkea toimivaa tiimityötä, ei sooloilua. Hyvässä parisuhteessa ei siis haeta lohtua yksityisiin tarpeisiin suhteen ulkopuolelta ja kutsuta sitä "avoimeksi suhteeksi". Hyvässä parisuhteessa katsotaan peiliin ja kannetaan vastuu omista valinnoista, teoista ja tekemättä jättämisistä niin itseä kuin rakastettuakin koskevissa asioissa. Eli ollaan rehellisiä.
Hyvä parisuhde kestää myös tunteiden alamäet. Hyvässä parisuhteessa elävä ei tyydy vain neuvottomuuteen ja jättäydy yksin, koska hänellä on rakastettu, sydänystävä, kumppani, joka kanssa syventyä myös eteen tulleisiin ongelmiin elämässä.
Oletko valmis satsaamaan kaikkesi hyvään parisuhteeseen? Se työ alkaa heti tänään.
Mielestäni parisuhde on silloin hyvä kun sen hyvyyden pohtiminen ei käy mielessä.
...kaikilta osin ei tyydytystä tule...hohhoijaa, odotatko että miehesi vastaa sinun onnellisuudestasi ja parisuhteenne tilasta. Eiköhän olisi aika katsoa peiliin? Mitä sinä sanot miehellesi kun haluat rakastella, miten sinä huomioit miestäsi jne. Jos muutosta haluat, aloita se itsestäsi; vanha viisaus joka edelleen pitää paikkansa
Mikä se parisuhde on?
Mitenkä osoitan hellyyden, itse koitan joka päivä saada kontaktin mieheeni, pusuttelen koitan halata, mutta näissä tilanteissa monesti (yleensä) mies liukuu paikalta, seksin osoitus häneltä alkaa parhaillaan aamulla jo kysymällä että miten olis tänään?
Ollaan puhuttu asiasta, mutta sekin menee loppupelissä syyttelyksi. Joten ei siitäkän päästä eteen päin.
Olen miehelleni sanonut että voi käydä vaikka vieraissa jos ei multa tarpeeksi saa.
Sekä olen neuvonu kuinka mut saa syttymään, hetken muistaa mutta sitten unohtuu. Ja alkaa "vanha tapa" seksin kysyminen ja jos tästä mainitsen, niin rupee marinaa kuulumaan.
Ja mä en sanoilla alota rakastelua, vaa fyysisellä kontaktilla mm pusut vartalon hyväily etc mutta en tykkää siitä että sanotaan rakasteltasko tänään tai anna p***ua yms... koska sanat ei sytytä vaan kehon tunne aistimukset.
Miehelläsi on täydellinen parisuhde, vain sinulla on ongelma.
Sinun on päätettävä, haluatko viettää elämäsi näin.