Potilaita ei uskota

Tuo mitä -psykoottinen kirjoitti, on aivan totta joka ikinen sana. Kun psykiatrien ja muun henkilökunnan kanssa on tekemisissä, ja on saanut diagnoosin( joka on täysin diagnoosin antajan subjektiivinen näkemys), on heille vain pelkkä diagnoosi. Kaikkea katsotaan diagnoosin läpi. Mitään ei uskota, vaan kaikki , mitää puhuu, on "sairauteen" kuuluvaa. Järjetöntä. Kävin vuosia sairaalan jälkeen psykiatrian polilla, mutta tilanteen myöhemmin selvittyä, ymmärrän, että siellä ei olisi kannattanut puhua mitään omista asioistaan. He eivät usko mitään, vaan olet yhtä suurta diagnoosia, jonka puheet ovat sairaita, sanotpa mitä tahansa. Toivottavasti en joudu enää koskaan menemään sairaalaan tai psykiatrian polille, mutta jos joudun, tiedän ainakin, mitä valhetta koko psykiatria on. Tiedän myöskin, miten suhtautua, koska puheitani ei uskota diagnoosin takia. Ja tuollaista valheellista hölynpölykoneistoa vielä pidetään yllä jatkuvasti.

Vankimielisairaalasta vasta näitä tarinoita riittäisikin!
Pelko tukkii suut. Ehkä joskus kahdenkymmenen vuoden kuluttua...

On kyllä totta jokainen sana. On naurettavaa, että tuollaista taikauskoa opetetaan terveydenhoitohenkilökunnan vielä 2000-luvulla. Valistuneet tietävät, minkälaista huuhaata suurin osa psykiatriassa on. Ihmisiä lääkitään vakavia sairauksia aiheuttaville huumeilla uskontoon verrattavissa olevilla uskomuksilla.

Kaiken_kokenut kirjoitti:

Tuo mitä -psykoottinen kirjoitti, on aivan totta joka ikinen sana. Kun psykiatrien ja muun henkilökunnan kanssa on tekemisissä, ja on saanut diagnoosin( joka on täysin diagnoosin antajan subjektiivinen näkemys), on heille vain pelkkä diagnoosi. Kaikkea katsotaan diagnoosin läpi. Mitään ei uskota, vaan kaikki , mitää puhuu, on "sairauteen" kuuluvaa. Järjetöntä. Kävin vuosia sairaalan jälkeen psykiatrian polilla, mutta tilanteen myöhemmin selvittyä, ymmärrän, että siellä ei olisi kannattanut puhua mitään omista asioistaan. He eivät usko mitään, vaan olet yhtä suurta diagnoosia, jonka puheet ovat sairaita, sanotpa mitä tahansa. Toivottavasti en joudu enää koskaan menemään sairaalaan tai psykiatrian polille, mutta jos joudun, tiedän ainakin, mitä valhetta koko psykiatria on. Tiedän myöskin, miten suhtautua, koska puheitani ei uskota diagnoosin takia. Ja tuollaista valheellista hölynpölykoneistoa vielä pidetään yllä jatkuvasti.

Lue lisää

Totta on jokainen sana, minkä kirjoitit. On kuin minun suustani.

Anonyymi kirjoitti:

Totta on jokainen sana, minkä kirjoitit. On kuin minun suustani.

Minua kyllä psykiatrian puolella uskotaan, kun pääsin parempaan kuntoon jo vuosia sitten.
Se, mikä tökkii, on somaattinen puoli, sillä puolella pidetään edelleen mielipuolena mt-diagnoosien takia.

Depressiohoitajako kuuntelee? Salli minun nauraa. Olen nyt käynyt jonkin aikaa depressiohoitajalla, ja voi että meinaa mennä hermot, kun tämä tyyppi ei kuuntele minua juuri yhtään, vaan puhuu lähes koko ajan itse. Olen kuunnellut aika monenlaiset monologit liittyen esimerkiksi psykiatrisen hoidon järjestämiseen erilaisille potilaille. Kirjoittaa myös Omakantaan lähinnä itsestään. Kun eihän se voi sinne minusta juuri mitään kirjoittaakaan, koska ei minua kuuntele. Eikö potilaan oikeuksiin kuulu se, että potilasta kuullaan hoidossa?!

Psykiatrisen rekisterin pito muistuttaa rikkinäinen puhelin -leikkiä.

Eikö Kanta.fi -palvelusta löydy kaikki, mitä potilaasta on potilaskertomukseen kirjoitettu?

epätotuuksia_vilisee kirjoitti:

Eikö Kanta.fi -palvelusta löydy kaikki, mitä potilaasta on potilaskertomukseen kirjoitettu?

Valtakunnallinen potilastiedon arkisto Arkiston käyttöön liittyvät yleiset toimintamallit
terveydenhuollon ammattihenkilöille /sivu 6,14,20 ja 27

”Asiakirjojen viivästäminen
Yleensä asiakirjat näytetään kansalaisille Omien tietojen katselussa heti, kun asiakirja on tallennettuvaltakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Asiakirjan näyttämistä Omien tietojen katselussa voidaan kuitenkin erityistilanteissa viivästää, jos esimerkiksi on tarpeen että terveydenhuollonammattihenkilö keskustelee potilaan kanssa henkilökohtaisesti ennen asiakirjan näyttämistä. Viivästämistä varten asiakirjalle merkitään päivämäärä, mistä lähtien asiakirja voidaan näyttää Omientietojen katselussa. Viivästämismahdollisuus koskee kaikkia merkintöjä, sekä tekstiä että esimerkiksi laboratoriotuloksia. Viivästämiselle ei ole valtakunnallisesti yhteneviä sääntöjä, vaan kukin organisaatio ohjeistaa viivästämiskäytännöt omien prosessiensa mukaisesti. Potilastietojärjestelmiin voidaan toteuttaa viivästäminen organisaatiokohtaisesti määriteltävillä säännöillä. Organisaatiovoi esimerkiksi sopia, että tietyt laboratoriotulokset näytetään tietyllä viiveellä. Viivästämisentoteutus ohjeistetaan tarkemmin järjestelmäkohtaisissa ohjeissa. Koska kansalaiset pääsevät katsomaan omia potilasasiakirjojaan Omien tietojen katselun kautta, on asiakirja tietyissä erityistilanteissa merkittävä siten, ettei sitä näytetä kansalaiselle lainkaan. Tietojen näyttäminen viivästetään näissä tilanteissa pysyvästi. Pysyvästi viivästettäviä ovat asiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä (esim. psykiatriseen hoitoon liittyvät). Näyttämättä jättämisen edellytykset ovat samat kuin ennen valtakunnallisen arkiston käyttöönottoa, eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi tapauskohtaisesti edellytykset jättää asiakirjan sisältämät tiedot näyttämättä.” SIVU 14
”Osastohoidon päivittäismerkinnät eivät siirry vielä arkistoon.” SIVU 20
”Potilasasiakirjojen näyttäminen vaihtelee avo- ja osastohoidon välillä: avohoitokäynneistä näytetään kaikki merkinnät, mutta osastohoidosta vain yhteenvetotasoinen tieto. Yhteenvetotasoista tietoa ovat väli- ja loppuarviot sekä käyttäjän erikseen yhteenvedoksi merkitsemät kirjaukset. Myöskään asiakirjoja joilla on toista henkilöä koskevia tietoja tai joiden näyttämisen arvioidaan vaarantavanpotilaan terveyttä, ei näytetä. Tarvittaessa asiakirjat voidaan näyttää Omien tietojen katselussa viiveellä, jolloin esimerkiksi lääkäri ehtii keskustella potilaan kanssa tutkimustuloksista ennen kuin ne ovat potilaan nähtävillä.
SIVU 27
”Seuraavassa vaiheessa, 1.9.2016 mennessä arkistoon viedään mm. terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot, mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete ja –lausunto sekä päätökset, ja suun terveydenhuollon asiakirjat.” SIVU 6

Monella on sairaushistoriaa ajalta kauan ennen Kanta. Vanhoja tietoja ei ole vielä Kantaan siirretty. Esim. Hus sairaanhoitopiiri on siirtynyt Kanta-arkiston käyttöön vasta huhtikuussa 2015.
…psykiatriassa ei siis Kannan myötä mitään uutta. Henkilökunta voi edelleen halutessaan kirjoitella psykiatrisiin potilasasiakirjoihin mitä ikinä huvittaa ja mieleen juolahtaa ilman että potilas saa sitä tietää.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3494314/Toiminamallit th-ammattihenkilöille/a6e956d6-ba7a-42d5-aa9e-e64ae89b41c2


Hakusanoja lisätietoa haluaville: rakenteinen kirjaaminen. Kanta näkymät

lkdlskldkd kirjoitti:

Valtakunnallinen potilastiedon arkisto Arkiston käyttöön liittyvät yleiset toimintamallit
terveydenhuollon ammattihenkilöille /sivu 6,14,20 ja 27

”Asiakirjojen viivästäminen
Yleensä asiakirjat näytetään kansalaisille Omien tietojen katselussa heti, kun asiakirja on tallennettuvaltakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Asiakirjan näyttämistä Omien tietojen katselussa voidaan kuitenkin erityistilanteissa viivästää, jos esimerkiksi on tarpeen että terveydenhuollonammattihenkilö keskustelee potilaan kanssa henkilökohtaisesti ennen asiakirjan näyttämistä. Viivästämistä varten asiakirjalle merkitään päivämäärä, mistä lähtien asiakirja voidaan näyttää Omientietojen katselussa. Viivästämismahdollisuus koskee kaikkia merkintöjä, sekä tekstiä että esimerkiksi laboratoriotuloksia. Viivästämiselle ei ole valtakunnallisesti yhteneviä sääntöjä, vaan kukin organisaatio ohjeistaa viivästämiskäytännöt omien prosessiensa mukaisesti. Potilastietojärjestelmiin voidaan toteuttaa viivästäminen organisaatiokohtaisesti määriteltävillä säännöillä. Organisaatiovoi esimerkiksi sopia, että tietyt laboratoriotulokset näytetään tietyllä viiveellä. Viivästämisentoteutus ohjeistetaan tarkemmin järjestelmäkohtaisissa ohjeissa. Koska kansalaiset pääsevät katsomaan omia potilasasiakirjojaan Omien tietojen katselun kautta, on asiakirja tietyissä erityistilanteissa merkittävä siten, ettei sitä näytetä kansalaiselle lainkaan. Tietojen näyttäminen viivästetään näissä tilanteissa pysyvästi. Pysyvästi viivästettäviä ovat asiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä (esim. psykiatriseen hoitoon liittyvät). Näyttämättä jättämisen edellytykset ovat samat kuin ennen valtakunnallisen arkiston käyttöönottoa, eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi tapauskohtaisesti edellytykset jättää asiakirjan sisältämät tiedot näyttämättä.” SIVU 14
”Osastohoidon päivittäismerkinnät eivät siirry vielä arkistoon.” SIVU 20
”Potilasasiakirjojen näyttäminen vaihtelee avo- ja osastohoidon välillä: avohoitokäynneistä näytetään kaikki merkinnät, mutta osastohoidosta vain yhteenvetotasoinen tieto. Yhteenvetotasoista tietoa ovat väli- ja loppuarviot sekä käyttäjän erikseen yhteenvedoksi merkitsemät kirjaukset. Myöskään asiakirjoja joilla on toista henkilöä koskevia tietoja tai joiden näyttämisen arvioidaan vaarantavanpotilaan terveyttä, ei näytetä. Tarvittaessa asiakirjat voidaan näyttää Omien tietojen katselussa viiveellä, jolloin esimerkiksi lääkäri ehtii keskustella potilaan kanssa tutkimustuloksista ennen kuin ne ovat potilaan nähtävillä.
SIVU 27
”Seuraavassa vaiheessa, 1.9.2016 mennessä arkistoon viedään mm. terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot, mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete ja –lausunto sekä päätökset, ja suun terveydenhuollon asiakirjat.” SIVU 6

Monella on sairaushistoriaa ajalta kauan ennen Kanta. Vanhoja tietoja ei ole vielä Kantaan siirretty. Esim. Hus sairaanhoitopiiri on siirtynyt Kanta-arkiston käyttöön vasta huhtikuussa 2015.
…psykiatriassa ei siis Kannan myötä mitään uutta. Henkilökunta voi edelleen halutessaan kirjoitella psykiatrisiin potilasasiakirjoihin mitä ikinä huvittaa ja mieleen juolahtaa ilman että potilas saa sitä tietää.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3494314/Toiminamallit th-ammattihenkilöille/a6e956d6-ba7a-42d5-aa9e-e64ae89b41c2


Hakusanoja lisätietoa haluaville: rakenteinen kirjaaminen. Kanta näkymät

Lue lisää

Käyttäisivät edes oikeita termejä, jos ei anneta ollenkaan näkyville, niin eikö olisi rehellistä sanoa: emme anna mielenterveyspotilaille ollenkaan! "Pysyvän viivästämisen" sijaan? Täysin harhaanjohtava käsite!

Minusta tämä systeemi on mätä! Täällä on näennäisoikeudet mielenterveyspotilailla, joita hoitohenkilökunta saa rikkoa niin paljon kuin lystää, jos he vain niin haluavat. Siihen on annettu kaikki työkalut valtion puolelta. Ei täällä mitään oikeaa tasa-arvoa ole mielenterveyspotilaille!

Sitä paitsi tuokin on ihan naurettava väite, että henkilön tila vaarantuisi siitä, mitä hän lukee potilaskertomuksista, jos todella ihmistä halutaan auttaa. Eikö ihmisen todellisuudentajua vahvista, kun hän tajuaa oman tilanteensa? Tulee se sairaudentunne. Tämähän on psykiatrian lempilapsi: potilaan sairaudentunne mikä kertoo tervehtymisestä. Eikö koko psykoedukaatio ole sitä, että ihmistä opetetaan tunnistamaan oma sairauden kuvansa, että hän oppisi hallitsemaan sitä? Hehän pitävät tällaisia kurssejakin jatkuvasti. Jos he todella ovat potilaan puolella auttamassa häntä. Väite on täysin epälooginen ja siis keppihevonen oikeasti! Totuus tuo terveyttä! Ei ole oikeasti mitään todellista syytä pantata mielenterveyspotilaan potilaskertomusta!

Tosiasia vain on, että koska siellä potilaskertomuksessa voi olla paljon sellaista mikä ei pidä paikkaansa on se normaali reaktio, että ihminen järkyttyy. Tässähän vain suojellaan valehtelijoita ja yritetään estää valheiden paljastumista yksilölle itselleen! Yritetään tehdä mahdollisimman vaikeaksi hoitovirheeseen puuttuminen kenenkään toimesta. Tällainen salailu on omiaan vain lisäämään potilaan turvattomuutta ja mahdollistaa osaltaan hoitovirheiden jatkumon tulevaisuudessakin! Tämäkö on potilasrekisterin tarkoitus? Eikö se ole luotu nimenomaan päinvastaista tarkoitusta varten? Ei tarvitse ihmetellä miksi joidenkin mielenterveyspotilaiden kertomukset ovat satuja täynnä, kun toimintaperiaatteet ovat tällaiset!

Tällainen salailun kulttuuri on vain omiaan lisäämään hoitovirheitä ja suojelemaan hoitovirheiden tekijöitä jäämästä kiinni ja joutumasta vastuuseen tekemisistään.

Potilasta on helpompi käsitellä, kun hän ei tiedä kaikkea. Eli tässä on kyse hoitohenkilökunnan halusta päästä helpolla ja luistaa vastuusta. Ei tarvitse kohdata ihmistä mistä on kirjoitellut potilaskertomukseen. Tuntuu siltä, että hoitohenkilökunta haluaa tehdä tämän kaiken mieluummin potilaan selän takana. Minusta tämä kertoo selkärangattomuudesta eli moraalin puutteesta! Ihminen, joka seisoo sanojensa takana, ei tarvitse tällaista salailua! Vain ne, joilla on jotakin salattavaa, salaavat jotakin! Tulee ikäviä konflikteja kun potilas alkaakin puolustamaan itseään ja kyselee perusteluja. Jospa niitä ei olekaan?

Hoitohenkilökunnalle on tehty helpoksi käyttäytyä mielivaltaisesti tälläkin käytännöllä.

Tämä on vallankäyttöä! Potilas saa vain jälkijättöisesti nähdä mitä hänestä oikeasti on ajateltu, ei anneta mitään mahdollisuutta edes puuttua tilanteisiin silloin, kun ne tapahtuvat ja puolustaa itseään. Kuinkahan moni jaksaa jälkikäteen mitään oikaisuja laatia virheistä? Eiköhän suurin osa jää potilaskertomuksiin ja ne viitoittavat tietä uusille virheille seuraavilla kerroilla! Tämä järjestelmä luo ongelmia tulevaisuuteen. Sairaalle ihmiselle pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi puolustaa oikeuksiaan eikä näin mahdollisimman vaikeaksi. Ei sairaat jaksa mitään oikeusprosesseja käydä läpi ja etsiä jotakin todisteita kiven alta.

Tämä systeemi toimii psykiatrien ja hoitohenkilökunnan tarpeiden pohjalta eikä potilaan! Hehän tämän varmaan ovat saaneet päättääkin, että tämmöinen systeemi on. Milloin täällä aletaan kuunnella potilaita?

Halloota kirjoitti:

Psykiatrisen rekisterin pito muistuttaa rikkinäinen puhelin -leikkiä.

Asiasta nyt vähän kolmanteen, mutta en voi olla kirjoittamatta. Nimittäin oikeudessa ihmistä kohdellaan aivan samoin viranomaisten taholta kuin tässä ketjussa kuvataan mielenterveyskuntoutujia tai potilaita kohdeltavan! Kaikki, mitä sanot, käännetään vain tukemaan syyttäjän oletuksia eli sinua itseäsi vastaan. huumorikin otetaan täysin todesta! Kerro vitsi ja sekin otetaan tosiasiana! Todistajankaan sanaa ei kuunnella, vaan se vain ohitetaan. Mitäpä todistaja nyt tietäisi?

Sitä ei usko ennen kuin itse joutuu siihen syytetyn paikalle. Syyttömänä.

Se on vallankäyttöä se.

lkdlskldkd kirjoitti:

Valtakunnallinen potilastiedon arkisto Arkiston käyttöön liittyvät yleiset toimintamallit
terveydenhuollon ammattihenkilöille /sivu 6,14,20 ja 27

”Asiakirjojen viivästäminen
Yleensä asiakirjat näytetään kansalaisille Omien tietojen katselussa heti, kun asiakirja on tallennettuvaltakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Asiakirjan näyttämistä Omien tietojen katselussa voidaan kuitenkin erityistilanteissa viivästää, jos esimerkiksi on tarpeen että terveydenhuollonammattihenkilö keskustelee potilaan kanssa henkilökohtaisesti ennen asiakirjan näyttämistä. Viivästämistä varten asiakirjalle merkitään päivämäärä, mistä lähtien asiakirja voidaan näyttää Omientietojen katselussa. Viivästämismahdollisuus koskee kaikkia merkintöjä, sekä tekstiä että esimerkiksi laboratoriotuloksia. Viivästämiselle ei ole valtakunnallisesti yhteneviä sääntöjä, vaan kukin organisaatio ohjeistaa viivästämiskäytännöt omien prosessiensa mukaisesti. Potilastietojärjestelmiin voidaan toteuttaa viivästäminen organisaatiokohtaisesti määriteltävillä säännöillä. Organisaatiovoi esimerkiksi sopia, että tietyt laboratoriotulokset näytetään tietyllä viiveellä. Viivästämisentoteutus ohjeistetaan tarkemmin järjestelmäkohtaisissa ohjeissa. Koska kansalaiset pääsevät katsomaan omia potilasasiakirjojaan Omien tietojen katselun kautta, on asiakirja tietyissä erityistilanteissa merkittävä siten, ettei sitä näytetä kansalaiselle lainkaan. Tietojen näyttäminen viivästetään näissä tilanteissa pysyvästi. Pysyvästi viivästettäviä ovat asiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä (esim. psykiatriseen hoitoon liittyvät). Näyttämättä jättämisen edellytykset ovat samat kuin ennen valtakunnallisen arkiston käyttöönottoa, eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi tapauskohtaisesti edellytykset jättää asiakirjan sisältämät tiedot näyttämättä.” SIVU 14
”Osastohoidon päivittäismerkinnät eivät siirry vielä arkistoon.” SIVU 20
”Potilasasiakirjojen näyttäminen vaihtelee avo- ja osastohoidon välillä: avohoitokäynneistä näytetään kaikki merkinnät, mutta osastohoidosta vain yhteenvetotasoinen tieto. Yhteenvetotasoista tietoa ovat väli- ja loppuarviot sekä käyttäjän erikseen yhteenvedoksi merkitsemät kirjaukset. Myöskään asiakirjoja joilla on toista henkilöä koskevia tietoja tai joiden näyttämisen arvioidaan vaarantavanpotilaan terveyttä, ei näytetä. Tarvittaessa asiakirjat voidaan näyttää Omien tietojen katselussa viiveellä, jolloin esimerkiksi lääkäri ehtii keskustella potilaan kanssa tutkimustuloksista ennen kuin ne ovat potilaan nähtävillä.
SIVU 27
”Seuraavassa vaiheessa, 1.9.2016 mennessä arkistoon viedään mm. terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot, mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete ja –lausunto sekä päätökset, ja suun terveydenhuollon asiakirjat.” SIVU 6

Monella on sairaushistoriaa ajalta kauan ennen Kanta. Vanhoja tietoja ei ole vielä Kantaan siirretty. Esim. Hus sairaanhoitopiiri on siirtynyt Kanta-arkiston käyttöön vasta huhtikuussa 2015.
…psykiatriassa ei siis Kannan myötä mitään uutta. Henkilökunta voi edelleen halutessaan kirjoitella psykiatrisiin potilasasiakirjoihin mitä ikinä huvittaa ja mieleen juolahtaa ilman että potilas saa sitä tietää.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3494314/Toiminamallit th-ammattihenkilöille/a6e956d6-ba7a-42d5-aa9e-e64ae89b41c2


Hakusanoja lisätietoa haluaville: rakenteinen kirjaaminen. Kanta näkymät

Lue lisää

Osastolta poistuessani sain mukaani oman potilaskertomukseni pyydettyäni sitä. Myöhemmin kanta.fi -palvelusta tuota ei ole löytynyt. Tilasin kotiin kaikki itseäni koskevat terveystiedot terveydenhoitopiiristä potilaskertomusarkistosta. Melko erilaista juttua oli lopulliseen potilaskertomukseen kirjattu. Yllätyin todella.

Samajatkuuoikeudessa kirjoitti:

Asiasta nyt vähän kolmanteen, mutta en voi olla kirjoittamatta. Nimittäin oikeudessa ihmistä kohdellaan aivan samoin viranomaisten taholta kuin tässä ketjussa kuvataan mielenterveyskuntoutujia tai potilaita kohdeltavan! Kaikki, mitä sanot, käännetään vain tukemaan syyttäjän oletuksia eli sinua itseäsi vastaan. huumorikin otetaan täysin todesta! Kerro vitsi ja sekin otetaan tosiasiana! Todistajankaan sanaa ei kuunnella, vaan se vain ohitetaan. Mitäpä todistaja nyt tietäisi?

Sitä ei usko ennen kuin itse joutuu siihen syytetyn paikalle. Syyttömänä.

Se on vallankäyttöä se.

Lue lisää

Jotain tämän suuntaista saattaisi itsellekin helposti sattua.
"Vastaavasti kerran puhelin soi ja hoitaja huusi käytävän päästä, että siellä on isäni. Juoksin vauhdikkaasti käytävää pitkin, jotta ehtisin vastata. Toimiston ohi juostessani sanoin heille rennosti, läpällä ja huumorilla: ”Tein juuri 100 metrin uuden maailmanennätyksen!” Potilaskertomukseeni kirjattiin: ”Psykoosi pahentumassa. Luulee olevansa sadan metrin maailmanennätysmies.”
http://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/

Jätkä näytti 'mistä kana pissii'
"Tämä tarina on innoittanut myös mm. Satu Silvon tähdittämään lyhytelokuvaan nimeltään Psykoosi pahenee"
https://vimeo.com/131085522

rentoa_läppää kirjoitti:

Jotain tämän suuntaista saattaisi itsellekin helposti sattua.
"Vastaavasti kerran puhelin soi ja hoitaja huusi käytävän päästä, että siellä on isäni. Juoksin vauhdikkaasti käytävää pitkin, jotta ehtisin vastata. Toimiston ohi juostessani sanoin heille rennosti, läpällä ja huumorilla: ”Tein juuri 100 metrin uuden maailmanennätyksen!” Potilaskertomukseeni kirjattiin: ”Psykoosi pahentumassa. Luulee olevansa sadan metrin maailmanennätysmies.”
http://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/

Jätkä näytti 'mistä kana pissii'
"Tämä tarina on innoittanut myös mm. Satu Silvon tähdittämään lyhytelokuvaan nimeltään Psykoosi pahenee"
https://vimeo.com/131085522

Lue lisää

Tuo yhytelokuva on vahvasti psykiatrisesta näkökulmasta tehty eli antaa varsin propagandisen kuvan alan toiminnasta ja Juhan innoittama hahmo esitetään outona.

Samajatkuuoikeudessa kirjoitti:

Asiasta nyt vähän kolmanteen, mutta en voi olla kirjoittamatta. Nimittäin oikeudessa ihmistä kohdellaan aivan samoin viranomaisten taholta kuin tässä ketjussa kuvataan mielenterveyskuntoutujia tai potilaita kohdeltavan! Kaikki, mitä sanot, käännetään vain tukemaan syyttäjän oletuksia eli sinua itseäsi vastaan. huumorikin otetaan täysin todesta! Kerro vitsi ja sekin otetaan tosiasiana! Todistajankaan sanaa ei kuunnella, vaan se vain ohitetaan. Mitäpä todistaja nyt tietäisi?

Sitä ei usko ennen kuin itse joutuu siihen syytetyn paikalle. Syyttömänä.

Se on vallankäyttöä se.

Lue lisää

Kaikkia joita psykiatrian kohteen "oikeudet" kiinnostavat suosittelen lukemaan Thomas Szaszin teoksen 'Law, Liberty, and Psychiatry'. Erinomainen teos ja yhä täysin ajankohtainen. Kirjassa selitetään miten psykiatriset oikeudenkäynnit ovat näytösoikeudenkäyntejä. Mahdollisuudet mielisairaiksi leimatuilla on yhtä hyvät kuin noidiksi leimatuilla oli inkvisiittoreita vastaan noitakäräjillä muutama sata vuotta takaperin.

Law, Liberty, and Psychiatry: An Inquiry Into the Social Uses of Mental Health Practices
http://www.amazon.com/Law-Liberty-Psychiatry-Inquiry-Practices/dp/0815602421/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1456215740&sr=8-1&keywords=Law Liberty Psychiatry

lkdlskldkd kirjoitti:

Valtakunnallinen potilastiedon arkisto Arkiston käyttöön liittyvät yleiset toimintamallit
terveydenhuollon ammattihenkilöille /sivu 6,14,20 ja 27

”Asiakirjojen viivästäminen
Yleensä asiakirjat näytetään kansalaisille Omien tietojen katselussa heti, kun asiakirja on tallennettuvaltakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Asiakirjan näyttämistä Omien tietojen katselussa voidaan kuitenkin erityistilanteissa viivästää, jos esimerkiksi on tarpeen että terveydenhuollonammattihenkilö keskustelee potilaan kanssa henkilökohtaisesti ennen asiakirjan näyttämistä. Viivästämistä varten asiakirjalle merkitään päivämäärä, mistä lähtien asiakirja voidaan näyttää Omientietojen katselussa. Viivästämismahdollisuus koskee kaikkia merkintöjä, sekä tekstiä että esimerkiksi laboratoriotuloksia. Viivästämiselle ei ole valtakunnallisesti yhteneviä sääntöjä, vaan kukin organisaatio ohjeistaa viivästämiskäytännöt omien prosessiensa mukaisesti. Potilastietojärjestelmiin voidaan toteuttaa viivästäminen organisaatiokohtaisesti määriteltävillä säännöillä. Organisaatiovoi esimerkiksi sopia, että tietyt laboratoriotulokset näytetään tietyllä viiveellä. Viivästämisentoteutus ohjeistetaan tarkemmin järjestelmäkohtaisissa ohjeissa. Koska kansalaiset pääsevät katsomaan omia potilasasiakirjojaan Omien tietojen katselun kautta, on asiakirja tietyissä erityistilanteissa merkittävä siten, ettei sitä näytetä kansalaiselle lainkaan. Tietojen näyttäminen viivästetään näissä tilanteissa pysyvästi. Pysyvästi viivästettäviä ovat asiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä (esim. psykiatriseen hoitoon liittyvät). Näyttämättä jättämisen edellytykset ovat samat kuin ennen valtakunnallisen arkiston käyttöönottoa, eli terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi tapauskohtaisesti edellytykset jättää asiakirjan sisältämät tiedot näyttämättä.” SIVU 14
”Osastohoidon päivittäismerkinnät eivät siirry vielä arkistoon.” SIVU 20
”Potilasasiakirjojen näyttäminen vaihtelee avo- ja osastohoidon välillä: avohoitokäynneistä näytetään kaikki merkinnät, mutta osastohoidosta vain yhteenvetotasoinen tieto. Yhteenvetotasoista tietoa ovat väli- ja loppuarviot sekä käyttäjän erikseen yhteenvedoksi merkitsemät kirjaukset. Myöskään asiakirjoja joilla on toista henkilöä koskevia tietoja tai joiden näyttämisen arvioidaan vaarantavanpotilaan terveyttä, ei näytetä. Tarvittaessa asiakirjat voidaan näyttää Omien tietojen katselussa viiveellä, jolloin esimerkiksi lääkäri ehtii keskustella potilaan kanssa tutkimustuloksista ennen kuin ne ovat potilaan nähtävillä.
SIVU 27
”Seuraavassa vaiheessa, 1.9.2016 mennessä arkistoon viedään mm. terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot, mielenterveyslain mukainen tarkkailulähete ja –lausunto sekä päätökset, ja suun terveydenhuollon asiakirjat.” SIVU 6

Monella on sairaushistoriaa ajalta kauan ennen Kanta. Vanhoja tietoja ei ole vielä Kantaan siirretty. Esim. Hus sairaanhoitopiiri on siirtynyt Kanta-arkiston käyttöön vasta huhtikuussa 2015.
…psykiatriassa ei siis Kannan myötä mitään uutta. Henkilökunta voi edelleen halutessaan kirjoitella psykiatrisiin potilasasiakirjoihin mitä ikinä huvittaa ja mieleen juolahtaa ilman että potilas saa sitä tietää.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3494314/Toiminamallit th-ammattihenkilöille/a6e956d6-ba7a-42d5-aa9e-e64ae89b41c2


Hakusanoja lisätietoa haluaville: rakenteinen kirjaaminen. Kanta näkymät

Lue lisää

Asioiden muotoilu ja valikointi ei perustu todellisiin asioihin vaan hoitajat usein tietävät mitä potilaista kannattaa kirjata ja missä muodossa jotta lääkäri asettaa niiden perusteella hoitajan tavoittelemia diagnooseja. Yksi UHREIHIN kohdistuva väkivallan muoto.

valikoiva.kirjaus kirjoitti:

Asioiden muotoilu ja valikointi ei perustu todellisiin asioihin vaan hoitajat usein tietävät mitä potilaista kannattaa kirjata ja missä muodossa jotta lääkäri asettaa niiden perusteella hoitajan tavoittelemia diagnooseja. Yksi UHREIHIN kohdistuva väkivallan muoto.

Lue lisää

Hoitsujen kanssahan ne keskustelut käydään. Lääkäriä näkee todella harvoin. Vain reseptiä kirjoitettaessa tarvitaan lääkäriä.
Ja sitäkään ei sinulle kerrota, mitä sinulle syötetään osastolla ja kotona syötäväksi määrätään. Kotona sitten voit tarkistaa s-reseptin ja alkaa googlailla, että mitähän sinulle syötetään.

epätotuuksia_vilisee kirjoitti:

Eikö Kanta.fi -palvelusta löydy kaikki, mitä potilaasta on potilaskertomukseen kirjoitettu?

Eihän sinne esimerkiksi psykoosipotilaitten kohdalla kirjoiteta mitään. Yleensäkin psykoosipotilaille ei kerrota mitään sairaudesta tai anneta ongelmanratkaisukeinoja. Ajatellaan, että mitä vähemmnä potilas tietää, niin sitä vähemmän se pystyy peittämään oireitaan. No sitten kun kirjoituksia ei tarkista kukaan, niin ongelmiahan siitä tulee. Kyllä on sitten hyvä tulos, kun puolet psykoosipotilaista saadaan skitsofreenikoiksi ja näistä juuri kukaan ei esimerkiksi ole töissä.

Samajatkuuoikeudessa kirjoitti:

Asiasta nyt vähän kolmanteen, mutta en voi olla kirjoittamatta. Nimittäin oikeudessa ihmistä kohdellaan aivan samoin viranomaisten taholta kuin tässä ketjussa kuvataan mielenterveyskuntoutujia tai potilaita kohdeltavan! Kaikki, mitä sanot, käännetään vain tukemaan syyttäjän oletuksia eli sinua itseäsi vastaan. huumorikin otetaan täysin todesta! Kerro vitsi ja sekin otetaan tosiasiana! Todistajankaan sanaa ei kuunnella, vaan se vain ohitetaan. Mitäpä todistaja nyt tietäisi?

Sitä ei usko ennen kuin itse joutuu siihen syytetyn paikalle. Syyttömänä.

Se on vallankäyttöä se.

Lue lisää

Onhan jo poliisilaissa, että kaikki mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan. Miksei sitten oikeudessa, jos tuolta pohjalta asiaa ajattelee.
Oikeudessa ei saa vitsailla eikä nauraa vaan käyttäytyä arvokkaasti.
Minulla on ollut masennusta aika-ajoittain.
Siitä huolimatta olen saanut asiallista kohtelua muutaman todistajanlausunnon antaessani.

Voi toki viranomainenkin sairastua henkisesti
ja sen vuoksi vähätellä tai muuten huonosti kohdella ihmistä. Voi jopa syyllistyä vakaviinkin
rikoksiin.
Eräs entinen hoitsu lopetti mielenterveysalalla.
Syyksi sanoi, muutamat mielisairaat hoitajat.
Se on raskas ala.
Jos epikriiseistä löytyy sellaista, joka ei todella pidä paikkansa, niin sen kirjoittaja kuvittelee.
Ja jos uskoo kuvitelmaansa, se on harhaa.
Toki on myös väärinymmärryksen mahdollisuus.
Mutta tuskinpa niitä useita olisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan jo poliisilaissa, että kaikki mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan. Miksei sitten oikeudessa, jos tuolta pohjalta asiaa ajattelee.
Oikeudessa ei saa vitsailla eikä nauraa vaan käyttäytyä arvokkaasti.
Minulla on ollut masennusta aika-ajoittain.
Siitä huolimatta olen saanut asiallista kohtelua muutaman todistajanlausunnon antaessani.

Voi toki viranomainenkin sairastua henkisesti
ja sen vuoksi vähätellä tai muuten huonosti kohdella ihmistä. Voi jopa syyllistyä vakaviinkin
rikoksiin.
Eräs entinen hoitsu lopetti mielenterveysalalla.
Syyksi sanoi, muutamat mielisairaat hoitajat.
Se on raskas ala.
Jos epikriiseistä löytyy sellaista, joka ei todella pidä paikkansa, niin sen kirjoittaja kuvittelee.
Ja jos uskoo kuvitelmaansa, se on harhaa.
Toki on myös väärinymmärryksen mahdollisuus.
Mutta tuskinpa niitä useita olisikaan.

Lue lisää

Suomessa on toki rikollisuutta.
Sitä on myös oikeuslaitoksessa.
Huono kohtelu mielenterveyskuntoutujan suhteen on väärin. Voi olla jopa ihmisoikeusloukkaus joissakin tapauksissa. Jos tällaiseen syyllistyy itse sitä tajuamatta, voi ymmärryksessä olla vikaa.
Suomessa voi olla paljonkin töissä henkisesti häiriintyneitä hoitoalalla, sekä oikeus- ja viranomaispuolella. Väsynyttä sakkia jotka ajattelee että hulluille on ihan sama.
Eivätkä ymmärrä, että omiin nilkkoihin kolahtaa.

Kirjoittakaa ihmeessä siitäkin, kun olette saaneet hyvää kohtelua.
Ja rakentava keskustelu potilaan puolelta voi aiheuttaa asiallisempaa keskustelua hoitopuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on toki rikollisuutta.
Sitä on myös oikeuslaitoksessa.
Huono kohtelu mielenterveyskuntoutujan suhteen on väärin. Voi olla jopa ihmisoikeusloukkaus joissakin tapauksissa. Jos tällaiseen syyllistyy itse sitä tajuamatta, voi ymmärryksessä olla vikaa.
Suomessa voi olla paljonkin töissä henkisesti häiriintyneitä hoitoalalla, sekä oikeus- ja viranomaispuolella. Väsynyttä sakkia jotka ajattelee että hulluille on ihan sama.
Eivätkä ymmärrä, että omiin nilkkoihin kolahtaa.

Kirjoittakaa ihmeessä siitäkin, kun olette saaneet hyvää kohtelua.
Ja rakentava keskustelu potilaan puolelta voi aiheuttaa asiallisempaa keskustelua hoitopuolella.

Lue lisää

Hoitoala on kriisissä Suomen velkaantumisen vuoksi. Valtiontuki on mitä on.
Ja sitten korona lisäsi kriisiä monellakin alalla.

Kuka viisas osaa sanoa mikä velkamäärä riittää Suomen valtion konkurssiin ?
Voiko tällainen velanotto olla mahdollista vaikka 10 vuotta vielä ?
Miten Kreikka pärjää ?
On se ihanaa olla Eu-kansalainen.
En syytä nykyhallitusta.
On paljon asioita hyvin.
Mutta miten pärjää Iso-Britannia ?
En sano, että ihminen paremmaksi muuttuisi vaikka kuinka hyvin olisi Suomessa asiat.

Tuosta psykiatriasta vielä...
Hullu sana on säälittävän yleinen.
Ei sitä pidetä minään, mutta lue Matt.6.
Oletteko kuulleet pilkkasanoja fyysisistä
vaivoista ?
Psykiatrian muuttuminen voi kestää vielä pitkään.
Osaltaan se on bisnestä.
Asennemuutosta.
Sitten kun pääsette pinnalle, älkää antako periksi.
Löytyy lääkäreitä, jotka hoitavat teidän fyysisiäkin vaivoja luulematta teidän kuvittelevan oireitanne.

Totta! Virallisesti heidän pitäisi antaa, kun ihminen pyytää! Käytännössä minunkin kohdallani on tapahtunut, että suulliseen pyyntöön ei suostuta, pitää olla lääkärin arvio ja lupa, sitten se venyy vaikka kuinka pitkäksi ja lopulta siis haudataan koko pyyntö maton alle. Jos teet kirjallisen lomakkeen (löytyy netistä) ja lähetät sen postin kautta, silloin saat ilman mukisematta ja nopeammin! Eivät voi kieltäytyä kirjallisesta pyynnöstä! Epäilen, että on yleinen käytäntö pimittää tietoja ja kehtaavat vielä vedota sairauteesi, et ehkä kestä mitä siellä lukee!? Tätäkin tietojen pimitystä siis tehdään "sinun parhaaksesi". Miten niin? Kertoo minusta enemmänkin siitä, että eivät halua ihmisen näkevän mitä valheita sinusta taas on sinne kirjoitettu ja että he jäävät siitä kiinni. Menee luottamus ja lakkaat puhumasta siitä syystä.

Älkää ihmiset puhuko elämästänne yhtään mitään hoitokontakteissa, mitä vähempi, sen parempi, yleensä ne löytyy jollakin kieroutuneella tavalla potilaskertomuksestasi, että sen oikaiseminen olisi suurempi työ kuin aloittaa koko potilashistoria ihan alusta asti puhtaalta paperilta! Niin vähäpätöistä ja normaalia asiaa ei olekaan, etteikö se heidän kieroutuneessa päässään kääntyisi joksikin kummalliseksi! Potilaskertomukset pitäisi hävittää, sillä en usko, että ne muillakaan sen todenmukaisempia ovat. Niiden takia hoitovirheet vain kumuloituvat ajan kanssa sekä asiat junnaavat paikoillaan. Se, että hoitojärjestelmä pitää niitä tosina tekee niiden korjaamisesta äärimmäisen hankalaa. Sanaasihan ei uskota. Todistusaineisto ei kiinnosta. He eivät kirjoita sinne faktoja vaan heidän omia mielipiteitään ja subjektiivisia päätelmiään kertomistasi asioista. On täysin lääkäristä/hoitajasta kiinni, mitä hän näkee sinun kertomissasi asioissa. Yleensä he näkevät siellä asioita mitä ei ole olemassakaan! Jos tämä ei ole ihmisen panettelua ja maineen mustamaalaamista, niin mikä sitten? Tehkää parannus!

Oikeutesi tuntuvat olevan periaatteessa eri kuin käytännössä!

psykoottinen- kirjoitti:

Totta! Virallisesti heidän pitäisi antaa, kun ihminen pyytää! Käytännössä minunkin kohdallani on tapahtunut, että suulliseen pyyntöön ei suostuta, pitää olla lääkärin arvio ja lupa, sitten se venyy vaikka kuinka pitkäksi ja lopulta siis haudataan koko pyyntö maton alle. Jos teet kirjallisen lomakkeen (löytyy netistä) ja lähetät sen postin kautta, silloin saat ilman mukisematta ja nopeammin! Eivät voi kieltäytyä kirjallisesta pyynnöstä! Epäilen, että on yleinen käytäntö pimittää tietoja ja kehtaavat vielä vedota sairauteesi, et ehkä kestä mitä siellä lukee!? Tätäkin tietojen pimitystä siis tehdään "sinun parhaaksesi". Miten niin? Kertoo minusta enemmänkin siitä, että eivät halua ihmisen näkevän mitä valheita sinusta taas on sinne kirjoitettu ja että he jäävät siitä kiinni. Menee luottamus ja lakkaat puhumasta siitä syystä.

Älkää ihmiset puhuko elämästänne yhtään mitään hoitokontakteissa, mitä vähempi, sen parempi, yleensä ne löytyy jollakin kieroutuneella tavalla potilaskertomuksestasi, että sen oikaiseminen olisi suurempi työ kuin aloittaa koko potilashistoria ihan alusta asti puhtaalta paperilta! Niin vähäpätöistä ja normaalia asiaa ei olekaan, etteikö se heidän kieroutuneessa päässään kääntyisi joksikin kummalliseksi! Potilaskertomukset pitäisi hävittää, sillä en usko, että ne muillakaan sen todenmukaisempia ovat. Niiden takia hoitovirheet vain kumuloituvat ajan kanssa sekä asiat junnaavat paikoillaan. Se, että hoitojärjestelmä pitää niitä tosina tekee niiden korjaamisesta äärimmäisen hankalaa. Sanaasihan ei uskota. Todistusaineisto ei kiinnosta. He eivät kirjoita sinne faktoja vaan heidän omia mielipiteitään ja subjektiivisia päätelmiään kertomistasi asioista. On täysin lääkäristä/hoitajasta kiinni, mitä hän näkee sinun kertomissasi asioissa. Yleensä he näkevät siellä asioita mitä ei ole olemassakaan! Jos tämä ei ole ihmisen panettelua ja maineen mustamaalaamista, niin mikä sitten? Tehkää parannus!

Oikeutesi tuntuvat olevan periaatteessa eri kuin käytännössä!

Lue lisää

Onhan potilaalla oikeuksiakin, kuten ao. linkistäkin voidaan lukea. Mutta se käytäntö sitten. Se onkin jo eri juttu.

https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/asiakas-ja-potilas/potilaan-asema-ja-oikeudet

psykoottinen- kirjoitti:

Totta! Virallisesti heidän pitäisi antaa, kun ihminen pyytää! Käytännössä minunkin kohdallani on tapahtunut, että suulliseen pyyntöön ei suostuta, pitää olla lääkärin arvio ja lupa, sitten se venyy vaikka kuinka pitkäksi ja lopulta siis haudataan koko pyyntö maton alle. Jos teet kirjallisen lomakkeen (löytyy netistä) ja lähetät sen postin kautta, silloin saat ilman mukisematta ja nopeammin! Eivät voi kieltäytyä kirjallisesta pyynnöstä! Epäilen, että on yleinen käytäntö pimittää tietoja ja kehtaavat vielä vedota sairauteesi, et ehkä kestä mitä siellä lukee!? Tätäkin tietojen pimitystä siis tehdään "sinun parhaaksesi". Miten niin? Kertoo minusta enemmänkin siitä, että eivät halua ihmisen näkevän mitä valheita sinusta taas on sinne kirjoitettu ja että he jäävät siitä kiinni. Menee luottamus ja lakkaat puhumasta siitä syystä.

Älkää ihmiset puhuko elämästänne yhtään mitään hoitokontakteissa, mitä vähempi, sen parempi, yleensä ne löytyy jollakin kieroutuneella tavalla potilaskertomuksestasi, että sen oikaiseminen olisi suurempi työ kuin aloittaa koko potilashistoria ihan alusta asti puhtaalta paperilta! Niin vähäpätöistä ja normaalia asiaa ei olekaan, etteikö se heidän kieroutuneessa päässään kääntyisi joksikin kummalliseksi! Potilaskertomukset pitäisi hävittää, sillä en usko, että ne muillakaan sen todenmukaisempia ovat. Niiden takia hoitovirheet vain kumuloituvat ajan kanssa sekä asiat junnaavat paikoillaan. Se, että hoitojärjestelmä pitää niitä tosina tekee niiden korjaamisesta äärimmäisen hankalaa. Sanaasihan ei uskota. Todistusaineisto ei kiinnosta. He eivät kirjoita sinne faktoja vaan heidän omia mielipiteitään ja subjektiivisia päätelmiään kertomistasi asioista. On täysin lääkäristä/hoitajasta kiinni, mitä hän näkee sinun kertomissasi asioissa. Yleensä he näkevät siellä asioita mitä ei ole olemassakaan! Jos tämä ei ole ihmisen panettelua ja maineen mustamaalaamista, niin mikä sitten? Tehkää parannus!

Oikeutesi tuntuvat olevan periaatteessa eri kuin käytännössä!

Lue lisää

TYKSistä omien tietojen saantia voi tiedustella kirjallisesti.
Ohejeita potilasarkistojen käyttöön:
http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx

Tämä on mielenkiitoinen alakohta:
>>
Potilasasiakirjojen korjaaminen

Potilaalla on oikeus vaatia potilasrekisterissä olevan virheellisen, tarpeettoman, puutteellisen tai vanhentuneen henkilötiedon oikaisemista, poistamista tai täydentämistä ilman aiheetonta viivästystä (henkilötietolaki § 29).

Pyyntö voidaan tehdä lomakkeella Potilasrekisteriin tallennetun tiedon korjausvaatimus tai vapaamuotoisella pyynnöllä, jossa yksilöidään, vaaditaanko tarpeettomien tietojen poistamista, oikaisemista vaiko täydentämistä potilastiedoissa. Korvaava poistettava tai täydennettävä teksti on kuvattava sanantarkasti. Potilaan on esitettävä perustelut vaatimilleen muutoksille. Pyyntö toimitetaan VSSHP:n kirjaamoon.

Ellei vaatimusta tiedon korjaamisesta hyväksytä, annetaan potilaalle asiasta kirjallinen vastaus. Vastauksessa esitetään syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei hyväksytty.

http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx>>

Mitenkähän tuo käytännössä toteutuu ja toimii. Korjataanko?

psykoottinen- kirjoitti:

Totta! Virallisesti heidän pitäisi antaa, kun ihminen pyytää! Käytännössä minunkin kohdallani on tapahtunut, että suulliseen pyyntöön ei suostuta, pitää olla lääkärin arvio ja lupa, sitten se venyy vaikka kuinka pitkäksi ja lopulta siis haudataan koko pyyntö maton alle. Jos teet kirjallisen lomakkeen (löytyy netistä) ja lähetät sen postin kautta, silloin saat ilman mukisematta ja nopeammin! Eivät voi kieltäytyä kirjallisesta pyynnöstä! Epäilen, että on yleinen käytäntö pimittää tietoja ja kehtaavat vielä vedota sairauteesi, et ehkä kestä mitä siellä lukee!? Tätäkin tietojen pimitystä siis tehdään "sinun parhaaksesi". Miten niin? Kertoo minusta enemmänkin siitä, että eivät halua ihmisen näkevän mitä valheita sinusta taas on sinne kirjoitettu ja että he jäävät siitä kiinni. Menee luottamus ja lakkaat puhumasta siitä syystä.

Älkää ihmiset puhuko elämästänne yhtään mitään hoitokontakteissa, mitä vähempi, sen parempi, yleensä ne löytyy jollakin kieroutuneella tavalla potilaskertomuksestasi, että sen oikaiseminen olisi suurempi työ kuin aloittaa koko potilashistoria ihan alusta asti puhtaalta paperilta! Niin vähäpätöistä ja normaalia asiaa ei olekaan, etteikö se heidän kieroutuneessa päässään kääntyisi joksikin kummalliseksi! Potilaskertomukset pitäisi hävittää, sillä en usko, että ne muillakaan sen todenmukaisempia ovat. Niiden takia hoitovirheet vain kumuloituvat ajan kanssa sekä asiat junnaavat paikoillaan. Se, että hoitojärjestelmä pitää niitä tosina tekee niiden korjaamisesta äärimmäisen hankalaa. Sanaasihan ei uskota. Todistusaineisto ei kiinnosta. He eivät kirjoita sinne faktoja vaan heidän omia mielipiteitään ja subjektiivisia päätelmiään kertomistasi asioista. On täysin lääkäristä/hoitajasta kiinni, mitä hän näkee sinun kertomissasi asioissa. Yleensä he näkevät siellä asioita mitä ei ole olemassakaan! Jos tämä ei ole ihmisen panettelua ja maineen mustamaalaamista, niin mikä sitten? Tehkää parannus!

Oikeutesi tuntuvat olevan periaatteessa eri kuin käytännössä!

Lue lisää

Ongelmahan on se, että psykiatrit seuraavat sinun tietoliikennettäsikin. En tiedä, miten monilta ja miten ekstensiivisesti, mutta ehdottomasti käytössä. Sen perusteella sitten kun aletaan diagnooseja kirjoitella ja vaikka verrata mitä potilas sanoo vastaanotolla, niin kylläpä taas on hoidon riemuvoitto. Vaikka psykoosidiagnoosi on loppuelämällesi todennäköisesti paljon haitallisempi kuin vähintään pitkä ehdollinen tai vankilatuomio.

Tuohan pätee missä tahansa rikoksessa.
Rikollinen salaa rikoksensa.
Vain omantunnontuskiin tullut katuva rikokset tunnustaa.

> "Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pitää vakavana puutteena sitä, että potilasasiakirjoissa on usein niin riittämättömiä merkintöjä, että niiden perusteella ei ole mahdollista arvioida potilaan tutkimuksen ja hoidon sisältöä ja toteuttamista.....

Kuinka tuokin voi olla mahdollista? Onhan potilasasiakirjojen merkinnöistä laadittu lakeja ja ohjeita! Niiden sanomaanhan kerrotaan jatkohoitojenkin perustuvan.

Jostain syystä tuo käytäntö ei näyttäisi olevan vierasta ihan tavallisessakaan terveyden-, sairaanhoidossa. Kovin ympäripyöreitä, ja vähän informaatiota sisältäviä merkinnät tuntuvat useinkin olevan.

Varsinkin yhdellä yksityisellä psykiatrilla minunkin potilaskertomukseni oli muutama epäselvä raapustus post it liimalapuilla ja viralliset kelaan toimitetut lausunnot. That´s it! Oli täysin laiminlyöty koko potilasrekisterin pito! Mihin siitä valitetaan? Olin vielä käynyt siellä tavallista useammin "terapiassa" eikä pelkästään psykiatrian erikoislääkärinä. Siis juttelemassa elämäni asioista ja ongelmista. Yritin ostaa rahalla sitä "parasta" mitä saa (vakuutuksen turvin). Hän jos kuka sai aikaa tutkia minua ja tietää enemmän kuin yksikään muu psykiatri! Olin hänen yksityispraktiikan vakioasiakas. Ei ollut mitään sairaanhoitajia tai muita välissä. Hän oli töissä vielä silloin johtavana Psykiatrian erikoislääkärinä sen paikkakunnan mielenterveystoimistossa. Siis koko paikan johtaja! Ei siis mikään tyhmä tai osaamaton tyyppi!

Ei vaivautunut edes asettamaan mulle huomaamaansa diagnoosia! Eikä kertonut mulle siitä mitään (kelalapusta ne luin). Puhumattakaan, että olisi hoitanut minua kyseisen sairauden vaatimalla tavalla! Mutta mun rahat kyllä kelpas ja oli hyvin ystävällinen!

psykoottinen- kirjoitti:

Varsinkin yhdellä yksityisellä psykiatrilla minunkin potilaskertomukseni oli muutama epäselvä raapustus post it liimalapuilla ja viralliset kelaan toimitetut lausunnot. That´s it! Oli täysin laiminlyöty koko potilasrekisterin pito! Mihin siitä valitetaan? Olin vielä käynyt siellä tavallista useammin "terapiassa" eikä pelkästään psykiatrian erikoislääkärinä. Siis juttelemassa elämäni asioista ja ongelmista. Yritin ostaa rahalla sitä "parasta" mitä saa (vakuutuksen turvin). Hän jos kuka sai aikaa tutkia minua ja tietää enemmän kuin yksikään muu psykiatri! Olin hänen yksityispraktiikan vakioasiakas. Ei ollut mitään sairaanhoitajia tai muita välissä. Hän oli töissä vielä silloin johtavana Psykiatrian erikoislääkärinä sen paikkakunnan mielenterveystoimistossa. Siis koko paikan johtaja! Ei siis mikään tyhmä tai osaamaton tyyppi!

Ei vaivautunut edes asettamaan mulle huomaamaansa diagnoosia! Eikä kertonut mulle siitä mitään (kelalapusta ne luin). Puhumattakaan, että olisi hoitanut minua kyseisen sairauden vaatimalla tavalla! Mutta mun rahat kyllä kelpas ja oli hyvin ystävällinen!

Lue lisää

Oisit käynyt vain muutaman kerran ja vaihtanut lääkäriä.
Kai kysyit diagnoosia ?

Johan pomppas. Melkoista ihmisten aliarvioimista.

Edes kirjastokortin rekisteritietoihin ei saa tehdä yhtäkään asiakasta koskevaa merkintää, mitä asiakas ei itse saa nähdä.

"potilaan parhaaksi"

:D Hyvä tapa sanoa, että kansalaisen ei haluta saavan tietää mitä p****a valtion tietokantaan on hänestä kirjattu.

Toimeisko tämä?
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo12989&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_member=d4x7HKfMCx/Dg**lmkMwPzA

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12989.pdf

Ei ihmiset hätäänny siitä, että he eivät ymmärrä mitä lukevat. He voivat kysyä niistä tai ottaa selvää niistä. He hätääntyvät siitä, jos heidän kohdallaan on töpeksitty tai heistä on puhuttu paikkaansa pitämättömiä tietoja! Lääkärit ovat nyt hädissään, että salailu ei onnistukaan entiseen malliin! Se kaikki mihin he ovat salailua käyttäneetkään.

Se, kellä ei ole mitään salattavaa - ei tarvitse salata mitään!

On niin ylpeää puhetta tuokin kuinka potilas ei voi ymmärtää, joten parempi kuin ihminen ei tiedä. Kohdellaan kuin alempiarvoista vajaaälyistä ihmistä. Yrittävät holhota niinkuin lasta.

psykoottinen- kirjoitti:

Ei ihmiset hätäänny siitä, että he eivät ymmärrä mitä lukevat. He voivat kysyä niistä tai ottaa selvää niistä. He hätääntyvät siitä, jos heidän kohdallaan on töpeksitty tai heistä on puhuttu paikkaansa pitämättömiä tietoja! Lääkärit ovat nyt hädissään, että salailu ei onnistukaan entiseen malliin! Se kaikki mihin he ovat salailua käyttäneetkään.

Se, kellä ei ole mitään salattavaa - ei tarvitse salata mitään!

On niin ylpeää puhetta tuokin kuinka potilas ei voi ymmärtää, joten parempi kuin ihminen ei tiedä. Kohdellaan kuin alempiarvoista vajaaälyistä ihmistä. Yrittävät holhota niinkuin lasta.

Lue lisää

Ongelma on todellinen. Kun hoitajat tietävät jo etukäteen ettei potilas näe kirjauksia ja vaikka näkisikin niin potilaan olisi vaikea puuttua niihin, niin järjestelmä jättää mielivaltaisen aseman hoitajalle, joka pystyy kirjaamaan asioita diagnoosihakuisesti ja tavallaan ottaa lääkärin aseman itselleen vaikka lääkäri lopulta diagnoosimerkinnän tekee ja lääkityksestä päättää. Kuitenkin harjaantunut hoitaja voi saada halutessaan paljon pahaa aikaan potilaan selän takana ja tämän tietämättä.

Näin on! Monesti on ollut minun kertomien tietojen varassa monikin juttu vaikka pitäisi näkyä koneelta ja olen siihen monesti kehoittanutkin. Ei vaan näy tai löydy. Onneksi olen niin ajan tasalla asioistani, että osaan kertoa kaikki diagnoosit sekä mitä mikäkin erikoislääkäri on arvellut tilanteestani ja lääkityksestäni. Ei tunnu tieto liikkuvan eri yksiköiden välillä ja eri lääkäreiden välillä sitten mitenkään! Ihmettelen vaan miten mummot selviää? Monisairaalle se on välttämätöntä olla ajan tasalla! Eihän ne lääkärit muuten tiedä mitä lääkkeitä voi syöttää tai ei voi!

Kirjoitit hyvin ja niin totta. Osastolla ei näe lääkäriä kuin kerran viikossa 15min. Muu aika meni sängyssä maatessa ja tv.tä katsoessa. Mitään virikkeitä ei akuutti osastolla ole. Kahviakaan ei saanut keittää kuin klo 17.30. naurettavia sääntöjä aikuisille ihmisille. Usein hoitajat kysyivät mitä haluan johon en osannut vastata...tulla parempi vointiseksi mutta osastolla vointi menikin lääkittynä huonompaan suuntaan. Hyvin mielellään lääkäri lisäsi lääkkeitä-sivuvaikutuksista piittaamatta. Jälkikäteen vasta tajusin ettei läheisiäni/lapsiani otettu mitenkään huomioon eikä kutsuttu näihin 15min palavereihin. Kyse aikuisista lapsistani joilla ollut huoli äidin jaksamisesta/voinnista

Oletteko miettineet, että millään muulla erikoisalalla lääketieteessä ei ole välissä joku hoitaja vaan pääset suoraan esittämään asiaasi erikoislääkärille? Miksi siis psykiatriassa käytäntö on toinen?

Jos menet vaikka kardiologille, ei sinun tarvitse jaanata asioitasi jonkun hoitajan välityksellä vaan hoitaja korkeintaan toimittaa jonkun lääkärin määräämän toimenpiteen kuten sydänfilmin tms. ja toimittaa sen lääkärin arvoitavaksi. He eivät ala edes tulkitsemaan niiden tuloksia vaikka kysyisit niistä, sanovat että lääkäri tulkitsee, korkeintaan antavat tiedon onko siellä jotakin normaalista poikkeavaa, jos oikein ahdistelet nurkkaan. Itse sairaudesta puhuminen käydään kahdenkesken potilaan ja lääkärin kesken. Eikä siellä ole mukana mitään hoitajia. Kaikki hoitoon liittyvät keskustelut käydään lääkärin kanssa, joka monesti vielä tulostaa saman tien mukaan vaikka kirjoittamansa epikriisin niin, että tiedät mitä siellä sinusta lukee tai se tulee myöhemmin postissa jopa ilman pyyntöä. Jotkut lääkärit tekevät sanelunsakin koneelle asiakkaan läsnäollessa.

Hyvin erillaista käytöstä verrattuna psykiatrian erikoislääkäreihin. Miksi? Eikö tämä olisi hyvä hoitokäytäntö ihan jokaiselle erikoislääkärille alasta riippumatta? Suorastaan voisin tähän laittaa kehun, että olen erittäin tyytyväinen kardiologeilta saamaani hoitoon ja kohteluun edellä mainittujen tekijöiden takia. En siis vastusta kaikkia lääkäreitä enkä kaikkea hoitoa!

Toinen tekijä näissä muissa erikoislääkäreissä on, että he eivät oikeasti pakota mihinkään. He kertovat avoimesti vaihtoehdot hoidoiksi ja niistä voit itse valita, jos et jotakin halua. Ei tulla väkisin määräämään mitään, he suosittelevat ja itse hoidon toteutus tietysti jää sinun potilaan omalle vastuulle. Niinkuin kuuluukin. He kertovat rehellisesti hoitojen ja lääkkeiden hyödyt ja haitat varsinkin jos kysyt. Myös sen mitä vaikutusta on lääkkeellä tai sen käyttämättä jättämisellä tilanteessasi. Tällaista kohtelua saa vain haaveilla jossakin psykiatrian vastaanotolla vaikka olisit avohoidossa.

Kolmas tekijä mitä he tekevät toisin on potilaan kuunteleminen ja kunnioittaminen. He kuuntelevat mitä sanot, he uskovat mitä sanot ja he kohtelevat sinua niinkuin ihmistä. Entä psykiatri? He eivät monestikaan kuuntele sinua vaan he kuuntelevat muita ihmisiä, läheisiä tai hoitajia, olivat he sitten oikeassa tai väärässä. Jos he kuuntelevat sinua, he eivät välttämättä usko mitä olet sanonut ja joskus se paljastuu vasta lukiessasi potilaskertomustasi mutta he eivät sano sitä sinulle silloin vastaanotolla. Joskus tulee täysin ulkopuolinen olo hoitopalavereissa, koska sinun sanomisesi eivät paina vaakakupissa monesti paljoakaan. Joskus olen ajatellut että milloin ne lopettavat potilaan ottamista mukaan lääkärin palaveriin ollenkaan, kun he kuitenkin keskenään päättävät asiat ja sinä potilaana olet vain sivuseikka. Potilaan oma tahto sivuutetaan monesti täysin jos se on erillainen mitä he ovat ajatelleet kohdallesi. He vain lähtevät puhumaan sinut ympäri ja jos eivät saa, tekevät niinkuin haluavat kumminkin. Tässä ei ole todellista vapaaehtoisuutta. Poikkeuksiakin on.

Sitten kun vertaa muihin erikoislääkäreihin, niin heillä yleensä on paljon enemmän aikaa potilailleen kuin psykiatreilla vaikka voisi kuvitella, että tällä alalla aikaa potilaiden diagnosoimiseen ja hoitamiseen tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Ei 15 minuutissa tai puolessa tunnissa kovin syvällisiä asioita kerkiä itsestään kertomaan. Tulee sellainen olo, että psykiatrian työ on vain kumileimasimena oloa joillekin hoitajien keksinnöille. He ovat täysin heidän tietojen varassa toimivia, mikä on omiaan lisäämään hoitovirheitä rutkasti. Miksi tästä systeemistä on tehty tällainen? Miksi kaikkein koulutetuin ihminen on se jolla on vähiten aikaa potilaalleen ja hän on se muiden vetämä "sätkynukke"?

Jotkut erikoislääkärit suorittavat myös itse joitakin toimenpiteitä, sillä niiden tulkinta vaatii ammattitaitoa. Vain kerran minulle on tehnyt psykiatri itse jonkun kyselylomakkeen avulla tutkimusta! Jos se testi olisi tehty ensimmäisellä psykiatria käynnillä, olisin saanut oikean diagnoosin heti alunpitäenkin. Mutta sitä ei tehty yli kymmeneen vuoteen! Ja sekin tehtiin sen jälkeen kun olin jo saanut oikean diagnoosin osastolla ja minulle oli tehty psykologin testit mitkä osoittivat diagnoosini. Mutta varmistukseksi vielä läpäisin siis psykiatrinkin tekemän testin! Eikä minua paljoakaan ole ohjattu puhumaan asioista psykiatrin toimesta vaan olen saanut puhua siellä mitä päähäni juolahtaa tai mistä itse haluan puhua. Eikö heidän pitäisi kysellä pikkasen enemmän ja tutkia potilasta? Aika vähäiseksi on jäänyt se heidän "haastattelu" osuus. Vaikka sen pitäisi varmaan olla pääasemassa heidän diagnosointinsa työkaluna! Poikkeuksiakin on.

En tiedä miten yleistä tällainen on sillä oma käsitykseni pohjautuu omiin kokemuksiini ja mitä olen saanut seurata sivusta muiden elämässä. Karkea yleistys. Tämä ei tietysti päde kaikissa tapauksissa.

Osastolla ollessani minut haettiin ilmoittamatta etukäteen lääkärin luokse 2 hoitajan voimin. Molemmat hoitajat olivat hyvinkin ilkeitä. Sen 15min minulta jankattiin asioita tyyliin "miksi pitää olla laiha", lapsesi on huostaanotettu mitä ei ole...menin ihan lukkoon ja olin hiljaa johon lääkäri sanoi että sinun on pakko puhua. voinhan minä puhua mutta mitään ei uskota ja tietoihin kirjataan aivan toista. Ei koskaan enään, pelkään lääkäreitä. minusta tuo oli minun alistamista ja heidän voiman käyttöään. saavat varmasti jotain kiksejä nämä hoitajat. En muuten ole tullut ajatelleeksi tuota että kun muissa vaivoissa lääkärissä käy niin ei siinä välissä hoitajat ole ja ole aukomassa päätään. Vain psykiatriassa toimitaan niin. Entäs sitten kun kemiat ei pelaa? Pelottava ajatus. Lääkäri ja hoitajat voivat yhdessä päättää mitä potilaalle "tuomitaan" hoidoksi

Se on juuri tuollaista. Pelkkää asioiden tarkoituksellista vääristelyä ja muotoilua potilasta vastaan. Diagnoosihakuisuus ja sen avulla lääkityksen eli kemiallisen väkivallan perustelu tekosyillä on koko homman ydin. Jokaiseen "psykiatrisen" keskitysleirin UHRIN sanomiseen tai mielipiteeseen on olemassa "psykiatriassa" jo valmiiksi selitys, mikä osoittaa uhrin oireilevan ja tätä voidaan sadistisesti rangaista lisää. Täysin mielipuolista psykopatiaa.

Ja vielä tuosta vitsailusta... vaikka potilaat eivät saa vitsailla niin hoitajat saavat pönkittää itseään potilaiden kustannuksella. Usein se tehdään ns gangstalking-metodien mukaisesti sopivalla etäisyydellä, suunnitellusti ja potilaan kuullen niin ettei puolustuskyvytön uhri voi sitä estää. Sitten sadistiset hoitajat odottavat miten uhri reagoi ja sitten muotoillaan mahdollinen reagointi aina uhrin oireiluksi. Sitten jos sellainen uhri vaikkapa valittaa siitä osastonhoitajalle ja pyytää hoitajia olemaan häiriköimättä esimerkiksi ruokailujen aikana niin uhrille perustellaan häiriköinti esimerkiksi siten että hoitajilla voi olla "hoidollisia tehtäviä" ruokailun aikana eli uhrien pilkkaaminen kaikkien kuullen on osa heidän työtä.

Kukaan ei valvo noita keskitysleirejä.

Hyvä kuvaus.

Psykoedukaatio on lyhyesti tiivistettynä kohteen manipulointia, tarvittaessa valehtelua, psykiatrian paradigmaan.

gangstalky2013 kirjoitti:

Se on juuri tuollaista. Pelkkää asioiden tarkoituksellista vääristelyä ja muotoilua potilasta vastaan. Diagnoosihakuisuus ja sen avulla lääkityksen eli kemiallisen väkivallan perustelu tekosyillä on koko homman ydin. Jokaiseen "psykiatrisen" keskitysleirin UHRIN sanomiseen tai mielipiteeseen on olemassa "psykiatriassa" jo valmiiksi selitys, mikä osoittaa uhrin oireilevan ja tätä voidaan sadistisesti rangaista lisää. Täysin mielipuolista psykopatiaa.

Ja vielä tuosta vitsailusta... vaikka potilaat eivät saa vitsailla niin hoitajat saavat pönkittää itseään potilaiden kustannuksella. Usein se tehdään ns gangstalking-metodien mukaisesti sopivalla etäisyydellä, suunnitellusti ja potilaan kuullen niin ettei puolustuskyvytön uhri voi sitä estää. Sitten sadistiset hoitajat odottavat miten uhri reagoi ja sitten muotoillaan mahdollinen reagointi aina uhrin oireiluksi. Sitten jos sellainen uhri vaikkapa valittaa siitä osastonhoitajalle ja pyytää hoitajia olemaan häiriköimättä esimerkiksi ruokailujen aikana niin uhrille perustellaan häiriköinti esimerkiksi siten että hoitajilla voi olla "hoidollisia tehtäviä" ruokailun aikana eli uhrien pilkkaaminen kaikkien kuullen on osa heidän työtä.

Kukaan ei valvo noita keskitysleirejä.

Lue lisää

Hyvä kuvaus sultakin.

Psykiatrinen järjestelmä on malliesimerkki Catch-22 -tapauksesta.

Kannattaa katsoa elokuva Changeling, jos ette ole vielä nähneet. Elokuvassa psykiatrian funktio yhteiskunnassa tulee hyvin esiin. Samalla näette miten Angelina Jolien pääosahahmo on täysin voimaton psykiatrian edessä vaikka onkin koko ajan oikeassa. Kyseessä on elokuva, mutta tapahtumat ovat kuin suoraan psykiatrisesta todellisuudesta. Käytäntö ei eroa elokuvan toiminnasta oikeastaan mitenkään. (Ainoastaan sähköshokkia ei ollut oikeasti vielä keksitty elokuvan aikakauteen mennessä.)

The Lew Rockwell Show 11/20/2008: An Interview with Dr. Thomas Szasz
https://www.youtube.com/watch?v=ypwM-mVqSEg

Ihmisen_leivontaa kirjoitti:

Hyvä kuvaus.

Psykoedukaatio on lyhyesti tiivistettynä kohteen manipulointia, tarvittaessa valehtelua, psykiatrian paradigmaan.

Psykoedukaatio on potilaan kouluttamista heidän kaikkiin vääriin teorioihin ja valheisiinsa (aivosairaus, lääke hoitaa/suojaa aivojasi, uudet lääkkeet hyvin siedettyjä ja auttaa, et voi itsellesi mitään sairauden takia, psykoosi pitää heti lääkitä että et ole vaaraksi itselle/toisille, et selviä ilman lääkkeitä...). Sen tarkoitus on tehdä sinusta myös avopotilaana heidän haluamallaan tavalla käyttäytyvä ihminen eli syömään lääkkeesi kiltisti ja tulemaan heti paikalla ilmoittamaan, jos saat jotakin oireita, että he voivat sinut napata kiinni osastolle. Ne sisältävät paljon tietoa lääkkeistä koska hoito on lääkekeskeistä ja tiedottaa potilasta kaikista mahdollista lääkevaihtoehdoista, että et vain lopettaisi lääkkeitä (kun ne ovat niin kamalia) vaan vaihtaisit sen sitten johonkin toiseen vastaavaan. Monesti heidän kurssimateriaalinsa minkä he jakavat onkin heille toimittanut lääkeyhtiöt. Tämä onkin todellisuudessa potilaan opettamista syömään lääkkeensä. Sinä olet heidän rahasampo.

Monet läheiset, jotka uskovat tämän opetuksen muuttuvat kotihoitajiksi ja alkavat vahtimaan lääkkeittesi syöntiä sekä käytöstäsi hoitohenkilökunnan sijasta. Näin he saavat ulotettua valvonnan kotioloihinkin ja heidät toimittamaan potilaan hoitoon, jos potilas itse ei lähde.

Tämä saa aikaiseksi sen, että toisin ajattelijat jäävät aika yksin toisten sairaiden keskellä, suurin osa uskoo tämän kaiken nikottelematta. Vertaistuki jää saamatta! Mutta ei sitä vertaistukea muutenkaan pysty saamaan ihmisistä mitkä ovat jo pitkään olleet lääkittyjä, heistä on tullut jo kasviksia. Hyvä kun puhuvat ylipäänsä enään mitään! Samalla tavoin läheisiesi kanssa voi alkaa tulla ongelmia, jos he haluavat sinun toimivan vallitsevan hoitoperiaatteen mukaisesti. Jos et toimi sinut voidaan laittaa pakkohoitoon. Ja kaikki luulevat tekevänsä sinulle tietysti hyvää ja auttavansa sinua!

Tämä itsessään hyvä ajatus on siis kääntynyt täysin potilasta vastaan sen tähden miten se toteutetaan! Heillä on aidosti todella vähän oikeaa tietoa itse sairauksista ja siitä mikä niihin auttaisi. Toki on sitäkin siellä seassa.

Hämmentävää kyllä itse potilaatkin ovat aika vähän kiinnostuneita todellisesta avusta. Itsekin olen puhunut asioista mitkä minua ovat auttaneet siellä sun täällä aina silloin mitä olenkin tajunnut missäkin vaiheessa elämääni. Harva edes kysyy lisää! Ihmiset tuntuvat haluavan helppoja ratkaisuja elämäänsä ja pilleri tarjoaa siihen oivan vastauksen. Ei jakseta nähdä vaivaa oman parantumisen eteen. Oikeat ratkaisut kun monesti vaativat myös yksilöltä toimia oman etunsa eteen, ne eivät tule kuin salama kirkkaalta taivaalta ja kaikki ikävä on poissa. Silti tällaista ihmiset tuntuvat haluavan ja sitä he epätoivoisesti etsivät. Oikeat ratkaisut eivät edes kiinnosta, ne tuntuvat liian vaativilta ja ikäviltä toteuttaa. Onneksi poikkeuksiakin on mutta heitä on vähemmistö.

Monesti mielenterveysongelmissa on kyse myös potilaan omista vääristä ajatusmalleista ja käyttätymismalleista mitkä hän on perinyt sosiaalisesti kotoaan. Ei näitä malleja voi kukaan muu muuttaa kuin potilas itse. Se taas on työn takana että niitä saa muutetuksi, kun ne on lapsuudessa sinne opittu. Ne tulee vaistonvaraisesti mutta tiedostamalla niitä voidaan muuttaa aikuisuudessa ja oppia uusia tapoja.

Esim. epäonnistut jossakin, siitä alkaa kamala itsensä sisäinen haukkuminen jota toteutat täysin suhteettomasti itse asiaan nähden kunnes lopulta masennut: "ei minusta mihinkään ole" ja vaivut epätoivoon. Ajatuksesi saavat aikaan kurjat tunteesi. Tämän siis olet oppinut perheestäsi, joka ei antanut sinun ikinä epäonnistua missään vaan kaikki piti tehdä täydellisesti heidän pillin mukaan. Sait jonkun kohtuuttoman rangaistuksen siitä. Ei ollut armoa. Ei ollut rakkautta tällaisessa tilanteessa. Et siis osaa aikuisenakaan epäonnistua vaan siitä tulee sinun maailmasi loppu. Kaikki on mennyttä. Sinä et voi rakastaa itseäsi eikä kukaan muukaan nyt. Olet masentunut. Tällainen ehdollinen rakkaus perheessä luo täydellisyyden tavoittelijoita sekä masentuneita burn outisia ihmisiä. Aikansa sitä yrittää ja onnistuu, jossain vaiheessa epäonnistuu ja mitäs sitten? Ei ole keinoja käsitellä sitä! Suorittaminen ja rakkaus on kytketty yhteen. Ne pitää erottaa toisistaan ja opetella hyväksymään epätäydellisyytensä, olemaan armollinen ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on, ilman suorituksia. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Moni valitsee pillerin sen sijasta! On helpompi syödä masennuslääkettä! Minua on auttanut armo, se että löysin Jeesuksen, siitä löysin armon elämääni. Kiitos Herralle!

Ihmisen_leivontaa kirjoitti:

Hyvä kuvaus sultakin.

Psykiatrinen järjestelmä on malliesimerkki Catch-22 -tapauksesta.

Kannattaa katsoa elokuva Changeling, jos ette ole vielä nähneet. Elokuvassa psykiatrian funktio yhteiskunnassa tulee hyvin esiin. Samalla näette miten Angelina Jolien pääosahahmo on täysin voimaton psykiatrian edessä vaikka onkin koko ajan oikeassa. Kyseessä on elokuva, mutta tapahtumat ovat kuin suoraan psykiatrisesta todellisuudesta. Käytäntö ei eroa elokuvan toiminnasta oikeastaan mitenkään. (Ainoastaan sähköshokkia ei ollut oikeasti vielä keksitty elokuvan aikakauteen mennessä.)

The Lew Rockwell Show 11/20/2008: An Interview with Dr. Thomas Szasz
https://www.youtube.com/watch?v=ypwM-mVqSEg

Lue lisää

Esimerkkinä voisi sanoa myös noista lääkkeiden sivuvaikutuksista... potilas kokee erittäin kovaa päänsärkyä ja selkäkipuja, joiden takia kysyy lääkkeiden annostuksesta ja sivuvaikutuksista. Se on liikaa utelua ja käsitetään "psykiatrian" mukaisesti potilaan oireiluna. Hoitaja menee "aivopesemään" potilasta kahden kesken ja kertoo "totuuden" että "koululääketieteen mukaan psyykelääkkeillä ei ole mitään haittavaikutuksia". Potilas vaikenee ylivoimaisen mielivallan edessä. Jatkossa hoitajat keskittyvät useammin tähän "harhaan" mutta potilas ei enää epäile lääkkeitä vaan kertoo aina, että "päätä särkee edelleen" ja varmuudeksi vielä lisää "johtuu varmasti siitä pahoinpitelystä, tuskin lääkkeistä". Särkylääkkettä hoitajat puolestaan antavat vain puolikkaina annoksina suosituksiin verrattuna, koska niillä voi hoitajien mukaan olla haittavaikutuksia.

Valitettavasti olet joutunut näkemään ja kokemaan psykiatrian todellisuuden, otan osaa!

Minä en ymmärrä mitä tarkoitusta se ajaa, että potilaita taannutetaan siitä minkä he jo osaavat. Viittaan tuohon leipomisjuttuun. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Kummallista epäuskoa potilaiden kykyyn suoriutua ylipäänsä mistään. Mutta kai se tulee niistä vääristä teorioista etenevästä aivosairaudesta ja potilaat jotka elämällään todistavat toisin ovat ikävä muistutus totuudesta.

Minuakin on yritetty ihan urakalla taannuttaa vaikka heidän pitäisi ylläpitää ja kuntouttaa takaisin terveelle tasolle. On saanut tehdä paljon työtä, että lopettavat tällaiset toimenpiteet ja jättävät edes rauhaan! Kuinka moni ihminen joka kärsii vielä huonosta itsetunnosta jaksaa kestää tällaista vähättelyä ja sitä kun potilaan omiin kykyihin ei uskota. Moni lyö varmaan hanskat tiskiin eikä yritäkään enään mitään. Minä olen ainakin kärsinyt tästä "imbesilli kohtelusta" varsinkin osastolla. Siellä sitä sitten ihmettelee, että mitenhän ne luulee, että olen tänne asti elänyt, kun nyt en heidän mielestään voi osata juuri mitään. Kohdellaan huonommin kuin kehitysvammaista ihmistä. Ainakin sen perusteella mitä olen dokumentista katsonut heidänkin elämäänsä. Niillä on vaikka mitä kuntoutusta siellä ja tekemistä! Ja luotetaan kykyihin ja annetaan vastuuta sen mukaan mitä pystyy sitä ottamaan.

Näkis vaan mielenterveysosastoilla, siellä tehdään kaikkensa, että et pääse edes hoitamaan kotiasioitasi kuten maksamaan laskuja, hoitamaan juoksevia asioitasi. Ne tekee sulle maksuhäiriön, jos et jaksa jankuttaa viikkoa hoitajasi housunlahkeesta repien! Ja sittenkin kun pääset joku seuraa kuin haukka mukanasi kotiin ja vahtaa mitä siellä teet ja kiire on! Laskujakaan et saa maksaa omalla kotitietokoneellasi (meniskö peräti 5-10 min.) vaan saat vain ottaa ne mukaasi ja mennä sosiaalitoimen ihmisen koneelle ja valvontaan suorittamaan kyseisen toimenpiteen sille varattuna aikana. HALOO! Voisiko tätä asiaa enään tämän vaikeammin hoitaa tai ylipäänsä tehdä siitä enään tämän vaikeampaa?

Samaa mieltä tosta toimintaterapian puutteesta osastoilla, että se monesti jää johonkin että käteesi tarjotaan virkkukoukku tai puikot ja lankaa. Entäs miehet tai ne, jotka eivät ole käsityöihmisiä. Kukaanhan ei tule välttämättä edes neuvomaan sukan alkuun. Joissakin paikossa sentään on ihan käsityönopettaja ja pajat minne pääsee luvilla, ainakin ennen oli, ja toisissa sitten asia on kutistunut tällaiseksi. Tässä olisi paljon kehittämisen varaa.

Moni pelkää henkilökunnan kostoa eikä uskalla kertoa kokemuksistaan. Pelätään, että ollaan oitis taas pakkohoidossa.

Varsinkin vangeille on mahdotonta kertoa totuus siitä, miten heitä kohdellaan psykiatrisessa vankisairaalassa. Onhan vanki lähtökohtiasesti viranomaisille ja yleisölle paha ja valehtelija. Lisäksi hän on narkkari tai väärinkäyttäjä. Riippumatta siitä onko hänellä koskaan ollut virtsassa jotain kiellettyä tai ei.

Vankia saa kohdella aivan miten tahtoo. Vankeja pahoinpidellään henkisesti jatkuvasti.

Kun vanki viettää vielä aikaa "sisällä" tai "pantasutena", niin hän ei voi suutaan avata. Ehkä sitten, kun koko tuomio on suoritettu. Mutta kukapa häntä uskoisi? hänhän on katkeroitunut!

Vankeja uhkaillaan jatkuvasti sillä, että "jos teet niin, olet Pelsolla!" tai "jos puhut, olet Pelsolla!"

Vankeja uhkaillaan kaikenlaisista järjettömistä ja järjellisistä asioista. Kukaan kun ei usko vankia kuitenkaan, saati psykiatrista vankia.

Vankilamme ovat pullollaan myös täysin syytömiä vankeja! Systeemi on niin sairas, että varsinkin seksuaalisista hyväksikäytöistä tuomitaan ilman mitään näyttöä. Heitä sitten painostetaan "tunnustamaan" vankilassa, että heille tulisi parempi olo... Miksi joku tunnustaisi jotain, mitä ei ole tehnyt, jotta hänelle itselleen tulisi pahempi olo? Jos ei tunnusta, niin jatketaan painostusta...

Oho, kirjoitus ihan kuin omasta kynästä! Ja ikävä kyllä niin totta :(
Ihan kaikesta, myös ihan reaalimaailman tapahtumista (joista on myös todistusaineistoa eli dokumentteja!), väen vängällä tehtiin sairauden oireita! Nämä oireet ovat edelleenkin virheellisesti kirjattuna potilasasiakirjoihin. Jopa esioireisen migreeniin kuuluvat aurat ja somaattiset oireet liitettiin psykiatriseen sairauteen "oireeksi"! :D Uskomatonta tuubaa.

qiti kirjoitti:

Oho, kirjoitus ihan kuin omasta kynästä! Ja ikävä kyllä niin totta :(
Ihan kaikesta, myös ihan reaalimaailman tapahtumista (joista on myös todistusaineistoa eli dokumentteja!), väen vängällä tehtiin sairauden oireita! Nämä oireet ovat edelleenkin virheellisesti kirjattuna potilasasiakirjoihin. Jopa esioireisen migreeniin kuuluvat aurat ja somaattiset oireet liitettiin psykiatriseen sairauteen "oireeksi"! :D Uskomatonta tuubaa.

Lue lisää

Vanha teksti, mutta sama jatkuu näin vuonna 2025 - menin aurallisen migreenin takia sairaalaan. Psykiatri totes, että nämä aurat ovat oikeasti todiste psykoosista, "tajunnantilan häiriöt ovat merkki psykoosista" kyllä ne olivat ihan migreenin oireita...

Ei kannata mennä psykiatrian vastaanotolle vapaaehtoisesti. Siitä seuraa vain pahaa muun muassa noiden merkintöjen muodossa, jotka voivat sitten jatkossa vaikuttaa taas siihen miten tulee yhteiskunnassa kohdelluksi. Stigma on myrkyttämiseen nähden toki pieni ongelma, mutta ei sekään elämää helpota.

Mun kohdalla ei ollut kysymys vapaaehtoisuudesta, ja kyllä, minullekin syötettiin mm. neuroleptejä tahtomattani. Jos olisin kieltäytynyt niin olisi piikitetty. Sinällään en osaa sanoa, oliko lääkityksestä hyötyä, vai olisinko parantunut ilman. Joka tapauksessa nappailen lääkkeitä edelleen, en uskalla lopettaa. Osin siksi, että pelkään lopettamisen aiheuttavan oireita, toisaalta siksi, että Kela vaatii pillereitä syömään, muuten ei rahaa tipu.

Osasto22 kirjoitti:

Mun kohdalla ei ollut kysymys vapaaehtoisuudesta, ja kyllä, minullekin syötettiin mm. neuroleptejä tahtomattani. Jos olisin kieltäytynyt niin olisi piikitetty. Sinällään en osaa sanoa, oliko lääkityksestä hyötyä, vai olisinko parantunut ilman. Joka tapauksessa nappailen lääkkeitä edelleen, en uskalla lopettaa. Osin siksi, että pelkään lopettamisen aiheuttavan oireita, toisaalta siksi, että Kela vaatii pillereitä syömään, muuten ei rahaa tipu.

Lue lisää

Voihan ne hakea apteekista ja jättää syömättä eikä kerro kellekään mitään vai onko sulla sellainen lääke, jota mitataan verestä? Niin minä tein. Sitten kun oli pitempään "mennyt hyvin" sanoin että en enään syö lääkkeitä ja suostuivat siihen. Tosiasiassa en vain enään kertonut heille kovinkaan paljon omia kuulumisiani, mikäs pakko niitä sinne on mennä laulamaan? Paras kun ei puhu mistään itseä koskevasta hoidossa kovinkaan syvällisesti, jaarittelee aina jotakin jonninjoutavaa pullan leipomisesta tai lenkkeilystä jostakin täysin neutraalista! Lääkkeen lopettaminen tulee sitä vaikeammaksi mitä myöhemmäksi jätät sen ja vauriot on myös sitä pysyvämpiä.

Ei mitata mitään verestä, kun oon aina määrätyt lääkkeet syönyt vapaaehtoisesti ja oon harmiton tapaus muutenkin.

En kiellä sitä, ettenkö olisi ollut lääkityksen tai hoidon tarpeessa, mutta pakkohoito ainoana ratkaisuna harmittaa. En todellakaan tiedä, mitä minusta on kirjoitettu lääkäreiden toimesta ja en uskalla edes ottaa selvää. Siellä on varmasti kaikenlaista paikkaansapitämätöntä.