Itsemurhaan? Ajattelin jos sitten vaikka päättäisin tänään päiväni, kun ei tästä nyt taida oikein mitään tullakkaan ja ei sitä jaksa feikata että kaikki on muka niin saatanan hyvin kun sitä rahaa on ja kuntokin mitä mainion näin turhapuron appea siteeratakseni.
Mitä menetelmää suosittelisitte?
Lyyrikko
34208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Runkkaa 900 päivää putkeen (kertaakaan katkaisematta)
Tuo pyyntö sisältää termin rikokseen houkutteleminen, pyyntö evätty.
Mitä jos vain hakisit lekan alkosta (ennemmin viskin) ja kaupasta vanilia sikareita? Rentouttavaa musiikkia samalla nauttien viskistä ja sikarista.
Hirttäytyminen (kaulasuonet tukkoon, kuolema aivoveripöhöön, ei niskan murtumista):
erittäin halpa
helposti saavutettava
oikein tehtynä varma
melko nopea ja yksityinen (pelastamisen todennäköisyys pieni)
mokatessa todennäköisyys pysyviin vaurioihin (ja jatkoyritysten estymiseen) vähäinen
- hyvin epämukava ja kohtuullisen kivulias
Kannattaa sitoa kädet selän taakse. Hirttäytyneiltä löydetään usein köyden kuituja kynsien alta kun paniikissa yrittävätkin jättää homman kesken.
Itsehän en ihmettele tätä lainkaan, mieli voi tahtoa kuolla ja itsemurhaajalla 51% mielestä on sen kuoleman kannalla. 49% ei ole ja se osuus koitetaankin sattaa tilaan jossa se ei voi enää peruuttaa aikomusta. Kuidut kynsien alla ovat vähemmistö-neuronien toimintaa. Sitä ennen on kulunut XX vuotta niiden (elämässä roikkuvien osien) ollessa enemmistö ja sen kaaatuessa ja vastustavan voiman muodostuttua vallitsevaksi itsemurhasta tulee sisäisen kapinan kulminaatio; hetki jolloin "aivokansalainen" valitsee toisin, valitsee arvottaa eksistenssin lopettamisen puolesta, käyttäen lopultakin mittapuuna koko elämänmittaista kokemustaan.
Osa ihmisestä pyrkii itsemurhassa elämään, ja se on juuri se (tappiolle jäänyt) osuus joka itsemurhassa nimenomaan joudutaan murhataan ja joka loppuvaiheessa koittaa toivotonta vastakapinaansa. Enemmistö on kuitenkin jo puhunut ja eksistenssi-paradigma on valittu muuttuvaksi.
Suhteessa ympäristöön voidaan kysyä että miksi kunkin sisäinen itsetuhoinen olento saakaan niin paljon valtaa ja miten tämä vallansaaminen liittyy esim. yhteisön toimintaan; yhteisön asettamiin ja yksilön omaksumiin arvoihin ja niiden todennäköiseen toteutumattomuuteen? Lopultakin itsemurhaaja on kuva ympäristöstään ja ainakin minun näkökulmissani itsemurhaaja on kapinallinen yhteisöä vastaan ja käyttää itsetuhoaan kapinansa välineenä. Jos yhteisö toistuvasti valitsee tuomita itsemurhaajan "itsekkäänä" ei yhteisö pääse jyvälle niistä mekanismeista jotka auttoivat yksilö-disenttisiä piirteitä voittamaan yksilön mielessä ja fasilioimaan siten itsemurhan; se on yhteisön denialismia - vastuutakantamattomuutta.
Itse suhtaudun aiheeseen itsemurhaajien kannalta neutraalisti (en ole pelastamassa ketään) mutta yhteisön kannalta utilitaristisesti; itsemurhat ovat yhteisön omaatuntoa.
Mistä syystä pitää provota ihmisen elämän kustannuksella?
Onko elämä niin ankaraa vai lohdutonta?
Elämä on kuitenkin oikeesti lahja.
Sitä pysähtyy kun pysäytetään.Omalla kohdallani tänään.Terveys ei ole itsestään selvää.Siitä syystä toivon,että itsemurhahakuiset jolleivat provoa hakisivat apua itselleen.
Kyllä tämä elämä tulee päättymään jokaisen kohdalla aikanaan.
Eletään ja nautitaan elämästä.Kaikesta hyvästä mitä siinä on vielä.
Ps.Tällä en halua pilata kenenkään itsarisuunnitelmia.Kunhan kerroin mitä mietin nyt itse.
Mutta kun kaikki ei nauti ja toiset (kuten minä) on täällä ihan turhaan yhteiskunnan elätteinä. Apuakin on haettu, mutta turhaan. Kun on paska ihminen niin ei mitään voi.
Kuulosti niin inhottavan naiivilta jo minunkin mielestäni, että varmaan lannistaa itsemurhahakuisen ihmisen täysin.
"Kyllä tämä elämä tulee päättymään jokaisen kohdalla aikanaan"
Mieti, kun jokainen päivä on harmaata massaa, tuntuu liian pahalta tai ei enää miltään, ja joku pyytää odottamaan määrittämättömän ajan. "Nauti elämästä" on hirvittävä lause, kun mistään ei todella pysty nauttimaan. Kun kaikki tuntuu merkityksettömältä, niin jo siinä hetkessä on tuskallista olla ja odotapa vain niitä tulevia vuosia! Koko elämän ajan ei mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=4WMEczUd_W8
Tosimiehet lähtevät soturin arvokkuudella.
Tai jos haluat pitää hauskaa viimeisen kerran
https://www.youtube.com/watch?v=rnvvsjstveM
liito-orava puku päälle ja hyppäät vuorelta ilman laskuvarjoa.
Mä oon ainakin lyyrikon kaveri enkä tuota halua hänelle:( Mullakin menee aina kaikki päin helvettiä mut silti tässä elelen unettomana, surkeana, rumana, hyljeksittynä yms. Aina on tullu huomenna uus päivä kohti uusia pettymyksiä. m-i-e-s Mistä saa nykyään vanilia sikareita?
Cigars.ee tai sikari.net tai tms. vastaava.
En suosittele mitään menetelmää.
Parempi elää hampaat irvessä kuin tappaa itsensä.
Eikä elämässä tule vastaan sellaista rytöläjää jonka yli ei pääse
(poikkeuksena parantumaton fyysinen sairaus, joka tekee loppuelämästä helvettiä)
Mutta tuollainen sairaus on oma lukunsa tässä jutussa.
Ei siis kannata päättää päiviään.
Toivoa paremmasta on vain niin kauan kun on elämää mutta ei yhtään kauempaa.
Minulla ikää alkaa olla lähempänä 40 vuotta joten voin puhua jo ihan kokemuksen rintaäänellä.
Mitä hyötyä minunkin mitättömästä syrjäytyneen sossupummi ätämin elämästä kellekään tai millekään on? Runkkaan kotona ja nostan tukia vuodesta toiseen. Jokainen päivä on yhtä harmaa ja vastenmielinen. Ei ole kyse mistään yksittäisestä rytöläjästä vaan koko elämä on päin persettä peruuttamattomasti.
Elämäsi on päin persettä vain, jos päätät hyväksyä sen sellaisena.
Kuulostaa kliseeltä mutta on totuus.
minun voi olla aika vaikeaa antaa neuvoja, jos sairastat masennusta kuitenkin toivon, että sinulta löytyy taistelutahtoa ja sitä varmaan löytyy koska et ole vielä päättänyt päiviäsi.
Minulla on ollut myös omat hetkeni nuorempana miehenä jolloin mietin päivieni päättämistä ja olen niistä täällä lyhyesti kertonutkin.
En kuitenkaan tehnyt sitä koska loppupelissä luovuttamien ei kuulu luonteeseeni.
Henkeni pelasti myös uteliaisuus...halusin aina kääntää viimeisen kiven ja nähdä mitä sen alla on.
Myönnä, että selitykseni eivät ehkä tunnu kovin iskeviltä onhan aika vaikea vastata ihmiselle josta ei tiedä mitään mutta toivon, että et luovuta vaan katsot jokaisen kiven alle kuten minäkin.
Sinusta tuntuu siltä, että elämä jatkuu samana paskan hamaan loppuun asti ja samalta minusta tuntui joskus parikymppisenä.
Mutta usko vaan, että elämä muuttuu ja asenne muuttuu.
Vaikka tuntuu jankuttamiseltä niin sanon vielä kerran, että elämässä pitää kääntää jokainen vastaantuleva kivi ja katsoa mitä sen alla on.
Vielä kerran sanon. VAIN NIIN KAUAN KUIN ELÄMÄÄ ON TOIVOA.
Miksi sinusta pitäisi olla jotain hyötyä? Onhan se kiva bonus jos on, mutta ei kai se ole se pääasia.
Samaa mieltä!
Että näkisin jonkin arvon itselläni
Eipä meillä kellään mitään järisyttävää arvoa ole. Meininki on enempikin se, että jonkun poistuessa keskuudesta se on ripit faceen ja runkulle. Suurihmiskultti ehkä sekoittaa tätä mystistä arvostusta. Toki läheisille ja aidosti rakastaville lähtö on kivuliasta ja ystäviäkin varmasti kovasti harmittaa. Jokaisella on kuitenkin oma vuoronsa ja ennen sitä kannattaa tykittää niin että totisia vituttaa.
Arvo on vähän jännä sana muutenkin. Oletko miettinyt joutessasi ollessa, että voisit vaikka lähteä kaupungille pyörimään ja olla hyväntekijä. Vähän kuin joku supersankari. Auvot ihmisille charmantisti ovia, juttelet small talkia aivan tuntemattomien kanssa, hymyilet hapannaamoille ja niin edelleen. Itselle tuo ainakin toi hyvää mieltä kun syvimmissä vesissä uin ja pohdin kaiken merkityksettömyyttä sekä myös omien päivien päättämistä totaalisen kyllästyneenä ihmiskunnan touhuihin. Nyt näen tarkoituksena levittää hyvää ja kitkeä pahaa, vaikka se onkin vain yksi pisara kuivakassa Saharassa. Mutta jos pisaroita on enempi, niin aavikolla saattaa edes joskus loistaa pieni kukkanen hetken.
Vain hölmöt lähtevät juoksemaan oravanpyörään kun joku vähän heiluttaa selleriä kaltereiden toiselta puolelta.
Ehkä sinulla on ylisuuret vaatimukset itsellesi. On paljon ihmisiä, jotka tuottavat nettovoittoisesti pahaa ympäristölleen. Mieti vaikka jotain Vladimir Putinia. Ukko on tapattanut varmaan kymmeniä tuhansia siviilejä järjettömissä sodissaan ja epäonnistunut täysin Venäjän diktaattorina pilaten tulevaisuuden maan kymmeniltä miljoonilta nuorilta. Pitääkö hän itseään arvottomana? Todennäköisesti ei. Miksi sinulla pitää olla älyttömän tiukat kriteerit itsellesi, kun muillakaan ihmisillä yleisesti ottaen ei ole?
Mulla on kyllä vaativan persoonallisuuden piirteitä ellei vaativa persoonallisuushäiriö. Mutta toisaalta suomalainen yhteiskunta ei myöskään anna mitään arvoa pitkäaikaistyöttömälle. Ja kyllähän se järjellä ajatellen niin on että mun kaltainen ihminen on yhteiskunnalle pelkkä kuluerä ja naisten silmissä työtön mies on arvoton. Läheisille ihmisille tuotan varmaan jonkin verran iloa. Ei musta tosin niin paljon tietenkään haittaakaan ole kun jostain diktaattorista tai joukkomurhaajasta tai huonoja päätöksiä tekevästä politiikosta.
En suosittele, parempi vaihtoehto on hommata viinaa, ja miettiä vaikka viikonloppu omaa elämäänsä yksin. Toimii joillakin.
Mutta jos pakko on niin kyynärtaipeesta ranteeseen auki, ei poikittain verisuonia.
Its along the road, not cross the street.
Jos aikoisin tehdä itsemurhan niin tekisin sen tyylillä, esim matkustaisin jonnekin korkealle ja hyppäisin sieltä alas tai sitten räjäyttäisin itseni jollain suurella räjähdysainemäärällä tai jotain sen kaltaista.
Ei todellakaan mitään hirttäytymistä tai lääkkeitä ym tylsää
Sinun kannattaa hakea apua jostain. Tai olisiko tietty harrasturyhmä johon voisit mennä mukaan. Miksi voit huonosti?
Voisit vaikka yrittää joogata itsesi hengiltä. Vaikkei henki ruumiista irtautuisikaan, saisit ainakin uuden harrastuksen ja keskittymiskykysikin voisi parantua.
Ei elämäs ole mitään jos ei saa rakkautta.
Rakkaus on yliarvostettua...trust me.
Hukuta itses tisseihin.
Eräs minulle rakas ihminen, jo edesmennyt sanoisi, että elä ystävien iloksi ja vihamiesten kiusaksi. Niin hänkin taisi tehdä, vaikka itsemurhaa oli hautonut joskus ja toivoi että saisi aloittaa koko elämänsä alusta muuttaen siinä monta asiaa jotka silloin tekivät elämästä helvettiä.
Pyydä pyylevää naista istumaan naamallasi, kunnes tukehdut.
Ääh, jos ei ole enää mitään menetettävää niin realisoi kaikki mitä omistat, heitä estot syrjään ja lähde maailmalle huitelemaan ja katselemaan.. lisää vähän jännityskerrointa niin kaikki ei ole niin harmaata ja tyhjää.. kyllä se kuolo lopulta kuitenkin koppaa päähän ihan yrittämättäkin.
Mjoo
Kokeile elää viikko minuna minussa, niin olet perillä.
(Hihitystä)
Tässä se nähdään: kukaan ei oikeasti halua olla minä.
Eli siis: kukaan ei myöskään halua olla sinä.
Kello
Katso kelloasi
Jokaisen naisen sisällä enää pieni mies,1 pyöreä ja älykäs rikosten ratkoja.
(Naiset vain ovat sellaisia)
(Hihitystä)
Pyydät poromiestä puremaan pallit pois.