Bentsodiatsepiinit ja ongelmat

kun tottuu tilanteeseen joka alunperin ahdisti kunnes sai bentsot niin ei se enään ahdista sen jälkeen kun on tottunut

Sain bentsot paniikkikohtauksiin ja hyvin toimi eikä niitä tarvitsenut edes käyttää riitti sekin kun tiesi bentsopurkin olevan taskussa henkisenä turvana.
Vuosikaudet meni ihan hyvin kunnes tuo bentsokammo tuli lääkäreille ja omakin lääkäri ilmoitti että nyt pitäisi ne bentsot lopettaa ja esitti hienon "alasajo" ohjelman jolla pääsisin bentsokoukusta. Jouduimme sitten kiistaan tämän lääkärini kanssa
kun kysyin miksi toimiva lääkitykseni pitäisi lopettaa johon tuli epämääräisiä selityksiä riippuvuudesta ja muista haitoista.
Mittani tuli täyteen kun lääkärini kun lääkärini esitti vihjaten että olisin narkki ja lähdin vastaanotolta ovet paukkuen ja ei kai tarvitse sanoa että se hoitosuhde päättyi siihen.
Annostukseni oli mielestäni pieni 3*10mg viikossa tai jopa harvemmin. Lääkärini mielestä siis kolme pilleriä viikossa teki minusta narkin?
Henkisen koukun toki myönnän mutta en fyysistä koska olin tuon jälkeen vuoden ilman bentsoja ja paniikkikohtaukset tietysti palasi jotka yritin pitää kurissa beetasalpaajilla. Tietysti joku voi väittää että paniikkikohtaukset olivat vieroitusoireita mutta koska niitä oli jo ennen bentsojen aloitusta ja annostus pieni niin se kyllä kaataa sen väitteen.
Tietysti uudet lääkärini esittivät hienoja kalliita lääkkeitään joita yritinkin käyttää mutta lopulta tulin tulokseen että niiden haitat olivat liian rajuja ja kun ei seksikään enää sujunut mutta siitä ei sen enempää.
Sain lopulta avun uudelta psygologiltani joka järjesti palaverin lääkärin ja minun kanssa jossa päätettiin että bentsot otettaisiin taas käyttöön mutta sitä valvottaisiin tarkasti ja tällä tiellä nyt ollaan ja olen tyytyväinen.
Psykologini sanoi myös jännästi että olet liian herkkä ja sen vuoksi reagoit paniikkikohtauksilla ja sitä ei välttämättä voida parantaa koska kuuluu luonteeseesi.
Ei siis poistunut ongelma ainoa ongelma oli siinä että alettiin sorkkia toimivaa lääkitystä.
Lainasin tähän tekstiini päiväkirjaa ja sen takia saattoi mennä vähän ohi aiheen.

Bentsojen tarve voi poistua kun elämäntilanne muuttuu. Esim. itselläni bentsojen tarve voisi hävitä jos jostain ilmestyisi toimiva hyvä parisuhde. Nyt syön lääkkeitä lähinnä paetakseni kylmää talvea ja yksinäistä nukkumaan menemistä. Kavereita on kyllä pilvin pimein, mutta kun pitäisi olla se parisuhde. Ja ihan oikeasti elämäni menee ihan sekaisin jos bentsoja ei ole.

Mitä hyötyä siitä on yhteiskunnallissa tai globaalissa mittakaavassa että ahdistunut ei saa syödä bentsoja? Kuka siitä hyötyy? Onko se lääriltä pois tai joltain muulta kansalaiselta?