Totesin vanhempieni erotessa että jos on omaisuutta tai aikoo ostaa tai omistaa jo talon niin kannattaa tehdä avioehto ennen avioon astumista. Avioerossa kun omaisuus tavallaan puolitetaan eikä toinen jää "tyhjän" päälle ja saa jotain mitä ei ole omistanutkaan. Siksi en ole kumppanin kanssa naimisiin mennyt, olen kertonut syyn ja hän on vähän kiukutellut niin kuin naiset tekee mutta sopeutunut tilanteeseen. Iskä maksoi itsensä kipeeksi kun erosi äitistäni, itse en tahdo samaa kohtaloa jos vaikka ero tulisi niin kumpikin on omillaan.
Läheltä katsellut
diili
11102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
olikohan isälläsi pelkästään avioliittoa ennen hankittua omaisuutta?
Vai voisiko olla, että äidilläsikin olisi jotain osaa ollut omaisuuden hankinnassa?
Ainakin meillä isäni pääsi paljon helpommalla.
Hän teki 8h toimistotyötä, ei puuttunut lasten kasvatukseen millään lailla, sai valmiin ruuan, puhtaat silitetyt vaatteet ja täyden palvelun kotona. Äiti synnytti ja kasvatti meidät kakarat, teki aamusta iltaan raskasta duunia kotona, oli puutarhaa, kasvimaata, oli pienkarjaa, äidin työpäivä alkoi klo 8 ja päättyi klo 20-22.
Äitini duuni oli huomattavasti raskaampaa ja sitä kesti 24/7/365 yli 20 vuoden ajan ennen kuin erosivat.
Itse ainakin annan kaikki respectit äidilleni. Isä oli sivustaseuraaja, toi nimellisesti leivän pöytään ja maksoi laskut (=tienasi rahat), mutta äiti oli se joka teki varsinaisen ruumiillisen työn perheen eteen, sai ne isän tienestit riittämään kaikkeen siihen omaisuuteen mitä he hankkivat yhdessä.
Isäni teki kahta työtäkin jotta saa lainat maksettua ja koville otti eron jälkeen ennenkuin oli maksut ex suuntaan hoidettu, siksi kannatan avioehtoa ja osittain siitäkin syystä että tulen perimään äitini nykyisen asunnon enkä halua sitä jakaa niin kuin aviossa pitäisi eron sattuessa.
Milläs isäsi olisi tehnyt kahta työtä, jollei äitisi olisi tehnyt sitten kotona hänenkin töitään? En tiedä vanhempiesi ikää, mutta aikoinaan oli myös perheverotus, joka "maksoi" vaimon palkan kotiin. Jos itse olisimme saaneet nauttia perheverotuksesta niin olisimme voittaneet verotuksessa 20 000€ viime vuosina.
Meillä minä olin kotiäitinä monet vuodet, vaikka lapset olivat jo koulussakin. Tämä siitä syystä, että mieheni on "aina" töissä, jopa kotona ollessaan ja yölläkin hän lähtee joskus selvittelemään kriisitilanteita. Hänen palkkansa on meidän yhteinen tilimme eikä mieheni olisi koskaan, fiksuna ja järkevänä miehenä, edes ehdottanut muuta. Hän kyllä ymmärtää, että minä olen mahdollistanut hänen vaativan työnsä juuri sillä, että olin kotona.
Meillä on yhteistä niin talo kuin mökkikin, vaikka mieheni ne teoriassa maksoi. Vai oletko toisiaan sitä mieltä, etten ole mitään tehnyt mieheni tilin eteen? Tai mitäpä sen on väliä, että mitä mieltä sinä olet...me teimme mieheni kanssa edellä kuvatun päätöksen aikoinaan yhdessä ja olimme/olemme siihen enemmän kuin tyytyväisiä.
Tokihan tilanne on aivan eri jos toisella on omaisuutta ENNEN suhteen alkua.
7:n vuoden elättäminen. Ensin useita vuosia avoliitossa. Hra kävi opiskelun ohessa satamatöissä, selvisi ilman opintolainaa ja kustansi myös avokkinsa elämisen sekä maksoi yhteisen asunnon lainaa.
Rva opiskeli ja oli kesäsin muutaman kuukauden liikeapulaisena.
Pari hankki pk-seudulta ok tontin ja rakensi ok:n. Rakennusvaiheeseen mennessä hra oli valmistunut ja työllistynyt välittömästi koulutustaan vastaavaan töhön.
Rva jatkoi opiskelua.
Hra hoiti kaiken. Maksoi kaiken, osti ja valmisti ruuat, hoiti pyykit ja siivouksen.
Hra:n ollessa työmatkalla rva ei edes tyhjentänyt postilaatikkoa. Ei tehnyt YHTÄÄN MITÄÄN!
Rva valmistui yritysverotukseen erikoistuneeksi juristiksi ja sai paikan ko. alueeseen erikoistuneesta konsulttitoimistosta.
Pari piti suuret kirkkohäät.
Hra odotti rva:n tietenkin ohjaavan palkkansa heidän siihenkin saakka yhteisenä olleelle tilille ajatellen rakennusvelkojen hoidon helpottavan.
EI! Rva ilmoitti, että nehän ovat HÄNEN RAHOJAAN!
Tässä vaiheessa hra:n mitta tuli täyteen. Ennen eroa hän oli ostanut rva:lle mm. Volvo 80S:n.
Matot halki. En tiedä tarkemmin mutta ilmeisesti talo oli niin velkainen, ettei siinä ollut juurikaan jakamista mutta muuten kävi kato kattiloita myöten joka oli siinä mielessä ihme, ettei rva ollut siihenkään saakka tehnyt ruokaa.
Olis tarttenu olla ehto!
Ps. Nyt hra on ollut vuosia aviossa ja kahden tyttären onnellinen isä.
Ehkä jo ennen noita suuria kirkkohäitä olisi pitänyt tajuta. Mutta juuri siksi avioehto, koska moni ei tajua. Tuleva vaimo opiskelee vielä juristiksi.. ei vois kello kilistä. Sama, kuin mies harjoitelisi nyrkkeilyä.
Huijaaminen ei tästä maailmasta lopu kuitenkaan. Tuttavani on aivan samanlainen: itse ICT-alalla asiakaspäällikkönä ja vaimonsa pelkästään "opiskellut" vuosikausia. Jotain todella tärkeää. Kas, tuli beibi ja nyt yhtäkkiä vaimon ei tarvitse kuvitellakaan töitä! Hänhän on äti ja VFIP.
Eli totta kai avioehto.
Eroavat äidit opetelkaa valmistamaan ruokaa. Älkää olko itekkäitä,rakastakaa lapsia kuin itseä.
Avioiduin nuorena, kummallakaan ei ollut omaisuutta. Emme tehneet avioehtoa. Avioliittomme päättyi 15 vuotta myöhemmin, ostin miehen puolikkaan kodistamme, johon jäin lasten kanssa.
Myöhemmin muutimme, tapasin uuden kumppanin ja avioiduimme. Toisella kertaa avioehto oli itsestään selvyys. Kummallekin oli kertynyt omaisuutta, kummallakin oli lapsia ensimmäisestä avioliitosta eikä yhteisiä lapsia ollut suunnitelmissa.Yhteistä omaisuutta emme hankkineet, asuimme omistamastani talossa. Erosimme 10 vuotta myöhemmin eikä jaettavaa ollut.
Eli tilanteesta riippuen nämä asiat menee. Toisessa avioliitossa halusin suojata omaisuuden sekä eron että kuoleman varalta. Haluan että jos minulta jotain jää, se menee lasteni hyväksi.
Tämä lienee tyypillinen miehen ja naisen ero. Mies ajattelee henkivakuutuksessa äitiä ja lapsia - nainen lapsia. Yksi syy lisää, miksi luoja loi miehen ansaitsemaan enemmän rahaa, kuin nainen.
Juuri noin. Toisen kerran avioituessani miehelläni oli henkivakuutus lapselleen ja ex puolisolleen. Eli lapselleen ja tämän äidille. Minulla henkivakuutusta ei ollut mihinkään suuntaan.
Asuimme omistamastani kodissa, jonka asumis- ja kiinteistökustannukset tietysti maksoin minä. Eli mies ei osallistunut asumiskuluihimme mitenkään. No, harva asuu 10 vuotta ilmaiseksi, vaikka molemmat on töissä.
Tosin ansaitsen enemmän, mutta en niin merkittävästi. Mutta parisuhde ei ole taloussuhde, enkä ajattele että mies olisi käyttänyt minua taloudellisesti hyväkseen vaikka sekä hänen ja minun ystäväni sitä epäilivätkin. Rakastamme toisiamme
Automaattisen tekstin korjauksen kirous. Mennyt aikamuoto - rakastimme.
Juuu ja äitisi ei tietenkään tehnyt yhtään mitään perheessänne. Muuta kuin kasvatti sellaisen pashkiaisen kuin aloituksestasi päätellen kuulut olevan.