Hyvinvointivaltio vai avoimet rajat?

OECD "erittäin huolissaan" korruptiosta Suomessa

Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjonnan estämiseksi.

Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä on "erittäin huolissaan" Suomen jatkuvasta kyvyttömyydestä puuttua korruptioon.

Työryhmä arvioi lausunnossaan, että Suomi on epäonnistunut OECD:n lahjonnanvastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjontaa vastaan. Korruptio koskee esimerkiksi suomalaisten yritysten virkamiehille antamia lahjuksia.

Lokakuussa 2010 työryhmä antoi Suomelle 19 suositusta, joiden tarkoituksena oli kasvattaa tietoisuutta ulkomaalaisten viranomaisten lahjonnasta ja edistää lahjontaan syyllistyneiden ihmisten saattamista vastuuseen teoistaan.

OECD moittii Suomea siitä, että se ei ole tehnyt lakimuutoksia suositusten noudattamiseksi.

OECD:n mukaan Suomi on viiden viime vuoden aikana alkanut noudattaa vain kuutta sen suosituksista. OECD:n mukaan kaksi kolmasosaa suosituksista on toteutettu vain osittain tai ei lainkaan.

OECD on erityisen huolissaan siitä, että lahjusrikoksia koskevassa lainsäädännössä ulkomaisen viranomaisen määritelmä ei ole riittävän kattava. Lisäksi Suomi ei tarjoaa riittävää suojaa niille, jotka ilmiantavat ulkomaalaisten viranomaisten lahjontaa. Myös oikeushenkilö, esimerkiksi suomalainen yritys, tulisi voida saattaa vastuuseen kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista.

OECD toteaa, että neljässä Suomessa käsitellyssä oikeusjutussa syytetyt on vapautettu syytteistä, vaikka ulkomaalaiset virkamiehet on kotimaissaan tuomittu korruptiosta, jossa suomalaiset yhtiöt ovat mukana.

Ex-poliisijohtaja radiossa: ”Suomi ei kestäisi 30 000 uutta turvapaikanhakijaa”

Kotimaa
|
Turvapaikanhakijat

Eläkkeellä siirtynyt entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero arvioi, että Suomi ei kestäisi yhtä suurta määrää turvapaikanhakijoita tänä vuonna kuin viime vuonna.

Paatero pohti turvapaikanhakijatilannetta ja Suomen turvallisuustilannetta Yle Puheella Ali ja Husu -ohjelmassa.

Paateron mukaan uhkailut ovat lisääntyneet viimeisen puolen vuoden aikana.

– Väkivalta on lisääntynyt, mutta törkeä väkivalta ei niin kauheasti. Kyllä raiskaustenkin määrä on lisääntynyt jonkin verran, Paatero kertoi.

Hänen mukaansa tilanne olisi omissa käsissä, jos osattaisiin tehdä oikeita toimenpiteitä.

– En kuitenkaan usko, että Suomi kestäisi toista samanlaista vuotta. Siitä olen huolissani, että jos meille tänä vuonnakin tulee 30 000 turvapaikanhakijaa, vaikka alle puolet saa oleskeluluvan. Tämä onkin se ongelman ydin, että tänne tulee yli puolet niitä, jotka eivät saa oleskelulupaa, Paatero sanoi.

Ohjelman juontaja, keskustan eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Abdirahim Husu Hussein toteaa, että esimerkiksi osa ekonomisteista haluaisi Suomeen uutta työvoimaa vuosittain noin 34 000 hengen edestä.

– Se on ihan oikea lähtökohta. Ei niiden tarvitse kuitenkaan olla tämäntyyppisiä, jotka eivät saa edes oleskelulupaa, Paatero kommentoi.

Ilman oleskelulupaa työntekokaan ei onnistu Suomessa.

Paateron mukaan väkivallan uhan lisääntymiseen on vaikuttanut se, että ihmisillä on tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Hänen mukaansa ennakkoluuloja myös tietoisesti ylläpidetään ”monien tahojen kautta”.

Ohjelman juontaja, koomikko Ali Jahangiri kysyi Paaterolta, mitä tietoa ihmisiltä puuttuu.

– Se, miten ulkomaalaiset yleensä käyttäytyvät ja mitä sääntöjä siellä on.

Husseinin mielestä Suomessa pitäisi varautua pahimpaan, esimerkiksi siihen, että jossain kellarissa katkotaan päitä.

–Tapasin viime vuonna muutamia kansanedustajia sanoin heille suoraan, että näiden ihmisten joukossa on rikollisia. Näiden ihmisten joukossa on niitä, jotka ovat katkoneet päitä. Sanoin poliitikoille, että teidän pitäisi valmistautua pahimpaan skenaarioon, eli Suomessa jossain kellarissa jonkun tyypin pää katkaistaan ja sitä videoidaan ja näytetään meille Suomessa. Sanoin, että teidän pitäisi valmistautua tähän skenaarioon ja tehdä kaikkenne estääksenne se, Husu sanoi.

– Vastakkainasettelu ja kahden rintaman muodostuminen tähän valtakuntaan voi johtaa ihan mihin vain, Paatero totesi.

Suomessa on 35 000 työtöntä ulkomaalaista. Suomi maksaa aina jotain tukea, jos ei työttömyyskorvausta, niin toimeentulotukea ja asumistukea. Ihan noin peruslaskentana, jos ajatellaan että yhdelle maksetaan keskimmärin 20 000 per vuosi, eli 1667 per kuukausi tukea, niin kokonaiskustannus on 700 miljoonaa per vuosi.

Jos näistä pakolaisista suuri osa jää Suomeen, niin he tulevat tuon lukumäärän päälle.

Suomi on yhteiskunta jossa ulkomaalaisten on vaikea työllistyä, koska meillä ei ole sellaista kouluttamattomien ja kielitaidottomien ihmisten työvoimatarvetta. Se pitäisi tunnustaa, kun keskustellaan että kotouttaminen olisi mukamas ratkaisu Suomelle.