Niinistö Moskovaan: 5 kysymystä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tämän kuun lopussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Niinistö sai kutsun Venäjän pääministeriltä Dmitri Medvedevilta viime kuussa Münchenin turvallisuuskokouksessa.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro pitää presidenttien tapaamista hyvänä merkkinä.

- Tapaaminen ei ole missään nimessä pelkkä muodollisuus, vaan poliittinen viesti siitä, että Suomi haluaa ylläpitää mahdollisimman toimivat suhteet Venäjän kanssa. Hyvien suhteiden edellytys on se, että valtionpäämiehet tapaavat. Myös Venäjällä on intressi osoittaa, että maiden välinen kahdenkeskinen yhteistyö toimii, Kangaspuro kertoo.

- Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä koko ajan ja keskusteluyhteys on ollut auki, mikä on hyvä juttu, analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Iltalehti listasi viisi kuumaa kysymystä, joita Niinistö ja Putin todennäköisesti käsittelevät Moskovassa.

1. Sotaharjoitukset

- Pidän itsestään selvänä, että Venäjä on kiinnostunut Suomen poliittisturvallisista sotilasratkaisuista. Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen asevoimien kanssa ovat herättäneet kohua ja saaneet Venäjän varpailleen. Sotaharjoituksia ja strategisia harjoituksia Naton kanssa käydään pohjoisessa aivan Venäjän rajojen tuntumassa, joten Venäjä haluaa luonnollisesti tietää, onko Suomi muuttanut ulkopoliittista linjaansa ja mitä sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa lopulta merkitsevät. Aikooko Suomi liittyä Natoon vai ei, Kangaspuro kommentoi.

- On selvää, että Suomen ja Venäjän välillä on jännitteitä, koska Suomi on osa Euroopan unionia ja tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa muun muassa sotaharjoitusten muodossa. Vaikka Venäjä ei olekaan enää samalla tavalla uhkana lännelle kuin Neuvostoliitto aikoinaan, ja kylmästä sodasta ei voi tässä tilanteessa puhua, kyseessä on uudenlainen konflikti, joka liittyy myös sotilaallisiin suhteisiin, Moshes sanoo.

2. Turvapaikanhakijat

- Pakolaiskysymystä käydään todennäköisesti jossain määrin läpi sekä kansainvälisenä koko Eurooppaa koskevana asiana että Suomen ja Venäjän kahdenvälisenä asiana. Suomea kiinnostaa tietysti se, pitääkö itäraja, kuten viime päivinä, sanoo Kangaspuro.

Suomen Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille Sallaan ja Raja-Jooseppiin ei ole saapunut enää kolmena peräkkäisenä päivänä yhtään turvapaikanhakijaa. Aiemmin tänä vuonna Lapin rajanylityspaikoilta oli hakenut turvapaikkaa yli tuhat ihmistä.

Moshes pitää turvapaikanhakijoiden määrän tyrehtymistä itärajalla aiempien Suomen ja Venäjän välisten neuvottelujen tuloksena ja uskoo, että presidenttien maaliskuinen tapaaminen voisi poikia lisää ongelmien ratkaisuja pitkällä aikavälillä.

3. Pakotepolitiikka

- Todennäköisesti Ukrainan tilanteesta ja pakotteiden jatkamisesta keskustellaan. Venäjää varmasti kiinnostaa Suomen kanta siihen, mitä mieltä se on pakotteiden jatkamisesta silloin, kun sitä ensi kesänä EU:n tasolla pohditaan. Pidän melko todennäköisenä pakotteiden jatkumista niin, ettei ainakaan isompiin sanktiopäätöksiin ole tulossa muutoksia. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Yhdysvallat jatkaa sanktioita ja Ukrainalla on myös erittäin suuri intressi sanktioiden jatkamisessa, koska se pelkää EU:n muuten unohtavan sen, Kangaspuro kertoo.

Moshes muistuttaa, että Suomi on osa Euroopan unionia ja voi neuvotella Venäjän kanssa vain tiettyyn rajaan asti sopimusten sallimissa puitteissa.

- Vaikka Suomi haluaisikin irtisanoutua pakotteista, se ei voi tehdä sitä. On olemassa tietyt rajat, joiden ulkopuolelle ei ole menemistä, Moshes sanoo.

4. Taloustilanne

Venäläismedian mukaan Venäjä ja Suomi ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä sekä pyrkineet säilyttämään hyvät välit maiden johdon tasolla.

Keskusteluun saattavat nousta myös Venäjän ja Suomen väliset kauppasuhteet, jotka ovat kärsineet lännen pakotepolitiikan seurauksena. Venäjän varapääministeri Sergei Prikhodko totesi helmikuussa, että on ollut aikoja, jolloin Suomi sijoittui Venäjän ykköskauppakumppaniksi, mutta nyt se on pudonnut kolmannelle sijalle.

- Mielestämme suomalaiset kauppakumppanimme ovat kiinnostuneita voittamaan nykyiset vaikeudet kauppasuhteissa, joihin olemme joutuneet vastoin omaa tahtoamme. EU:n pakotteet ovat vaikuttaneet hurjasti. Uskon Niinistön ja Putinin keskustelevan talousasioista, kuten siitä, miten suomalainen liiketoiminta, kumppanit ja sijoittajat kokevat pakotteet ja mitä mieltä he ovat yhteistyömahdollisuuksista energia-alalla, Prikhodko kommentoi.

- Taloudellisesta tilanteesta keskusteleminen on usein ollut läsnä tapaamisissa Venäjän ja Suomen välillä, todennäköisesti myös tällä kertaa elvytetään vanhoja tuttuja talousaiheita, Moshes arvelee.

5. Lähentyvät suhteet

- Hiljalleen Ukrainan tilanne on tasaantumassa, mikä vaikuttaa siihen, että EU:n ja Venäjän välinen tilanne on menossa parempaan suuntaan. Luvassa on yhteistyökuvioiden hiomista, pohtii Kangaspuro.