Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tämän kuun lopussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Niinistö sai kutsun Venäjän pääministeriltä Dmitri Medvedevilta viime kuussa Münchenin turvallisuuskokouksessa.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro pitää presidenttien tapaamista hyvänä merkkinä.
- Tapaaminen ei ole missään nimessä pelkkä muodollisuus, vaan poliittinen viesti siitä, että Suomi haluaa ylläpitää mahdollisimman toimivat suhteet Venäjän kanssa. Hyvien suhteiden edellytys on se, että valtionpäämiehet tapaavat. Myös Venäjällä on intressi osoittaa, että maiden välinen kahdenkeskinen yhteistyö toimii, Kangaspuro kertoo.
- Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä koko ajan ja keskusteluyhteys on ollut auki, mikä on hyvä juttu, analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Iltalehti listasi viisi kuumaa kysymystä, joita Niinistö ja Putin todennäköisesti käsittelevät Moskovassa.
1. Sotaharjoitukset
- Pidän itsestään selvänä, että Venäjä on kiinnostunut Suomen poliittisturvallisista sotilasratkaisuista. Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen asevoimien kanssa ovat herättäneet kohua ja saaneet Venäjän varpailleen. Sotaharjoituksia ja strategisia harjoituksia Naton kanssa käydään pohjoisessa aivan Venäjän rajojen tuntumassa, joten Venäjä haluaa luonnollisesti tietää, onko Suomi muuttanut ulkopoliittista linjaansa ja mitä sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa lopulta merkitsevät. Aikooko Suomi liittyä Natoon vai ei, Kangaspuro kommentoi.
- On selvää, että Suomen ja Venäjän välillä on jännitteitä, koska Suomi on osa Euroopan unionia ja tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa muun muassa sotaharjoitusten muodossa. Vaikka Venäjä ei olekaan enää samalla tavalla uhkana lännelle kuin Neuvostoliitto aikoinaan, ja kylmästä sodasta ei voi tässä tilanteessa puhua, kyseessä on uudenlainen konflikti, joka liittyy myös sotilaallisiin suhteisiin, Moshes sanoo.
2. Turvapaikanhakijat
- Pakolaiskysymystä käydään todennäköisesti jossain määrin läpi sekä kansainvälisenä koko Eurooppaa koskevana asiana että Suomen ja Venäjän kahdenvälisenä asiana. Suomea kiinnostaa tietysti se, pitääkö itäraja, kuten viime päivinä, sanoo Kangaspuro.
Suomen Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille Sallaan ja Raja-Jooseppiin ei ole saapunut enää kolmena peräkkäisenä päivänä yhtään turvapaikanhakijaa. Aiemmin tänä vuonna Lapin rajanylityspaikoilta oli hakenut turvapaikkaa yli tuhat ihmistä.
Moshes pitää turvapaikanhakijoiden määrän tyrehtymistä itärajalla aiempien Suomen ja Venäjän välisten neuvottelujen tuloksena ja uskoo, että presidenttien maaliskuinen tapaaminen voisi poikia lisää ongelmien ratkaisuja pitkällä aikavälillä.
3. Pakotepolitiikka
- Todennäköisesti Ukrainan tilanteesta ja pakotteiden jatkamisesta keskustellaan. Venäjää varmasti kiinnostaa Suomen kanta siihen, mitä mieltä se on pakotteiden jatkamisesta silloin, kun sitä ensi kesänä EU:n tasolla pohditaan. Pidän melko todennäköisenä pakotteiden jatkumista niin, ettei ainakaan isompiin sanktiopäätöksiin ole tulossa muutoksia. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Yhdysvallat jatkaa sanktioita ja Ukrainalla on myös erittäin suuri intressi sanktioiden jatkamisessa, koska se pelkää EU:n muuten unohtavan sen, Kangaspuro kertoo.
Moshes muistuttaa, että Suomi on osa Euroopan unionia ja voi neuvotella Venäjän kanssa vain tiettyyn rajaan asti sopimusten sallimissa puitteissa.
- Vaikka Suomi haluaisikin irtisanoutua pakotteista, se ei voi tehdä sitä. On olemassa tietyt rajat, joiden ulkopuolelle ei ole menemistä, Moshes sanoo.
4. Taloustilanne
Venäläismedian mukaan Venäjä ja Suomi ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä sekä pyrkineet säilyttämään hyvät välit maiden johdon tasolla.
Keskusteluun saattavat nousta myös Venäjän ja Suomen väliset kauppasuhteet, jotka ovat kärsineet lännen pakotepolitiikan seurauksena. Venäjän varapääministeri Sergei Prikhodko totesi helmikuussa, että on ollut aikoja, jolloin Suomi sijoittui Venäjän ykköskauppakumppaniksi, mutta nyt se on pudonnut kolmannelle sijalle.
- Mielestämme suomalaiset kauppakumppanimme ovat kiinnostuneita voittamaan nykyiset vaikeudet kauppasuhteissa, joihin olemme joutuneet vastoin omaa tahtoamme. EU:n pakotteet ovat vaikuttaneet hurjasti. Uskon Niinistön ja Putinin keskustelevan talousasioista, kuten siitä, miten suomalainen liiketoiminta, kumppanit ja sijoittajat kokevat pakotteet ja mitä mieltä he ovat yhteistyömahdollisuuksista energia-alalla, Prikhodko kommentoi.
- Taloudellisesta tilanteesta keskusteleminen on usein ollut läsnä tapaamisissa Venäjän ja Suomen välillä, todennäköisesti myös tällä kertaa elvytetään vanhoja tuttuja talousaiheita, Moshes arvelee.
5. Lähentyvät suhteet
- Hiljalleen Ukrainan tilanne on tasaantumassa, mikä vaikuttaa siihen, että EU:n ja Venäjän välinen tilanne on menossa parempaan suuntaan. Luvassa on yhteistyökuvioiden hiomista, pohtii Kangaspuro.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro pitää presidenttien tapaamista hyvänä merkkinä.
- Tapaaminen ei ole missään nimessä pelkkä muodollisuus, vaan poliittinen viesti siitä, että Suomi haluaa ylläpitää mahdollisimman toimivat suhteet Venäjän kanssa. Hyvien suhteiden edellytys on se, että valtionpäämiehet tapaavat. Myös Venäjällä on intressi osoittaa, että maiden välinen kahdenkeskinen yhteistyö toimii, Kangaspuro kertoo.
- Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä koko ajan ja keskusteluyhteys on ollut auki, mikä on hyvä juttu, analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Iltalehti listasi viisi kuumaa kysymystä, joita Niinistö ja Putin todennäköisesti käsittelevät Moskovassa.
1. Sotaharjoitukset
- Pidän itsestään selvänä, että Venäjä on kiinnostunut Suomen poliittisturvallisista sotilasratkaisuista. Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen asevoimien kanssa ovat herättäneet kohua ja saaneet Venäjän varpailleen. Sotaharjoituksia ja strategisia harjoituksia Naton kanssa käydään pohjoisessa aivan Venäjän rajojen tuntumassa, joten Venäjä haluaa luonnollisesti tietää, onko Suomi muuttanut ulkopoliittista linjaansa ja mitä sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa lopulta merkitsevät. Aikooko Suomi liittyä Natoon vai ei, Kangaspuro kommentoi.
- On selvää, että Suomen ja Venäjän välillä on jännitteitä, koska Suomi on osa Euroopan unionia ja tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa muun muassa sotaharjoitusten muodossa. Vaikka Venäjä ei olekaan enää samalla tavalla uhkana lännelle kuin Neuvostoliitto aikoinaan, ja kylmästä sodasta ei voi tässä tilanteessa puhua, kyseessä on uudenlainen konflikti, joka liittyy myös sotilaallisiin suhteisiin, Moshes sanoo.
2. Turvapaikanhakijat
- Pakolaiskysymystä käydään todennäköisesti jossain määrin läpi sekä kansainvälisenä koko Eurooppaa koskevana asiana että Suomen ja Venäjän kahdenvälisenä asiana. Suomea kiinnostaa tietysti se, pitääkö itäraja, kuten viime päivinä, sanoo Kangaspuro.
Suomen Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille Sallaan ja Raja-Jooseppiin ei ole saapunut enää kolmena peräkkäisenä päivänä yhtään turvapaikanhakijaa. Aiemmin tänä vuonna Lapin rajanylityspaikoilta oli hakenut turvapaikkaa yli tuhat ihmistä.
Moshes pitää turvapaikanhakijoiden määrän tyrehtymistä itärajalla aiempien Suomen ja Venäjän välisten neuvottelujen tuloksena ja uskoo, että presidenttien maaliskuinen tapaaminen voisi poikia lisää ongelmien ratkaisuja pitkällä aikavälillä.
3. Pakotepolitiikka
- Todennäköisesti Ukrainan tilanteesta ja pakotteiden jatkamisesta keskustellaan. Venäjää varmasti kiinnostaa Suomen kanta siihen, mitä mieltä se on pakotteiden jatkamisesta silloin, kun sitä ensi kesänä EU:n tasolla pohditaan. Pidän melko todennäköisenä pakotteiden jatkumista niin, ettei ainakaan isompiin sanktiopäätöksiin ole tulossa muutoksia. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Yhdysvallat jatkaa sanktioita ja Ukrainalla on myös erittäin suuri intressi sanktioiden jatkamisessa, koska se pelkää EU:n muuten unohtavan sen, Kangaspuro kertoo.
Moshes muistuttaa, että Suomi on osa Euroopan unionia ja voi neuvotella Venäjän kanssa vain tiettyyn rajaan asti sopimusten sallimissa puitteissa.
- Vaikka Suomi haluaisikin irtisanoutua pakotteista, se ei voi tehdä sitä. On olemassa tietyt rajat, joiden ulkopuolelle ei ole menemistä, Moshes sanoo.
4. Taloustilanne
Venäläismedian mukaan Venäjä ja Suomi ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä sekä pyrkineet säilyttämään hyvät välit maiden johdon tasolla.
Keskusteluun saattavat nousta myös Venäjän ja Suomen väliset kauppasuhteet, jotka ovat kärsineet lännen pakotepolitiikan seurauksena. Venäjän varapääministeri Sergei Prikhodko totesi helmikuussa, että on ollut aikoja, jolloin Suomi sijoittui Venäjän ykköskauppakumppaniksi, mutta nyt se on pudonnut kolmannelle sijalle.
- Mielestämme suomalaiset kauppakumppanimme ovat kiinnostuneita voittamaan nykyiset vaikeudet kauppasuhteissa, joihin olemme joutuneet vastoin omaa tahtoamme. EU:n pakotteet ovat vaikuttaneet hurjasti. Uskon Niinistön ja Putinin keskustelevan talousasioista, kuten siitä, miten suomalainen liiketoiminta, kumppanit ja sijoittajat kokevat pakotteet ja mitä mieltä he ovat yhteistyömahdollisuuksista energia-alalla, Prikhodko kommentoi.
- Taloudellisesta tilanteesta keskusteleminen on usein ollut läsnä tapaamisissa Venäjän ja Suomen välillä, todennäköisesti myös tällä kertaa elvytetään vanhoja tuttuja talousaiheita, Moshes arvelee.
5. Lähentyvät suhteet
- Hiljalleen Ukrainan tilanne on tasaantumassa, mikä vaikuttaa siihen, että EU:n ja Venäjän välinen tilanne on menossa parempaan suuntaan. Luvassa on yhteistyökuvioiden hiomista, pohtii Kangaspuro.
Vastaukset 21
Vanhimmat
toimivista suhteista juuri toisin kuin tiltut kirkuvat.
Sauli Niinistö tekee vaalikampanjaansa.
Se joutuu taas ottamaan rauhoittavia ja mukana kulkeva meikkaaja-kosmetologi saa tehdä töitä, että saa Niinistön valehtelusta ilmaantuvat stressi-silmäpussit pienemmiksi niin paljon Niinistö on taas juoninut Usan ja Naton kanssa Venäjää vastaan.
Niinistö ei uskalla tehdä Venäjän kanssa mitään sopimuksia eikä päätöksiä ilman Usan lupaa.
Niinistö on niin vahvoilla, että tiltuille jää vain lapsellinen valehtelu, johon kukaan ei usko.
USA:lla ei ole mitään määräysvaltaa Suomeen eikä Venäjään.
EU-politiikan rajoissa on kuitenkin pysyttävä.
Niinistö on täysin oma rauhallinen itsensä!
Toista on Suomen mielenterveyspotilaalla Valkeakosken Tiltulla! Hän kulkee köyryssä naama vääränä kuin Notre Damen kellonsoittajalla ja itkuinen ääni piipittää: Nato, nato....
Valkeakosken Tiltun naama on näky! Pussit silmien alla kasvavat, silmät pullistelevat päästä, naama on ryppyjä täynnä ja meikistä huolimatta posket ovat hehkuvan punaiset korvanipukoita myöten.
Pidän itsestään selvänä, että Venäjä on kiinnostunut Suomen poliittisturvallisista sotilasratkaisuista. Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen asevoimien kanssa ovat herättäneet kohua ja saaneet Venäjän varpailleen. Sotaharjoituksia ja strategisia harjoituksia Naton kanssa käydään pohjoisessa aivan Venäjän rajojen tuntumassa, joten Venäjä haluaa luonnollisesti tietää, onko Suomi muuttanut ulkopoliittista linjaansa ja mitä sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa lopulta merkitsevät. Aikooko Suomi liittyä Natoon vai ei, Kangaspuro kommentoi.
Miten voit tulla tähän johtopäätökseen? Neuvostoliitto / Venäjä on aina ollut kiinnostunut Suomesta. Suomesta ollaan materiaallisesti ja sotilaallisesti kiinnostuneita aina USA:aa myöten.
Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että Venäjä hyökkäisi.
Mikä tahansa valtio voi hyökätä yhtäkkiä ydisaseiden turvin, mutta se merkitsisi loppua ihmiskunnalle.
Mutta ei Venäjä Suomea vastaan hyökkäisi ydinaseilla. Heidän sotilasdoktriininsa rajoittaa ydinaseen käytön vain sellaisiin maihin tai sotilasliittoihin joilla on itsellään ydinase. Me olisimme perinteisen sodankäynnin kohde.
Mutta emme lainkaan mikä'än helppo nakki ja tempun poliittinen hinta Venäjälle olisi suunnaton!
Tapaamisen päätteeksi Putin käskee Niinistöä pukemaan jälleen ylleen punapaidan ja lopuksi Niinistö ja Putin pelaavat yhteen maaliin.
Miksi Moshes on sitä mieltä ettei Suomi voi irtisanoutua pakotteista ? Katsooko hän että Suomi on antanut ulkopoliittisen vallan Euroopan Unionin virkamiehille ?
Eikös Unionin pitänyt olla DEMOKRAATTINEN järjestö, jossa vaaditaan yksimielinen päätös muutoksista peruskirjoihin ?
Lisäksi tuo argumentointi että pakotteisiin ei tulisi muutosta koska Yhdysvallat jatkaa pakotteita on vielä hullumpi. Sehän kertoo ettei Unionikaan kykene tekemään päätöksiään itsenäisesti, vaan Yhdysvaltojen mallin mukaan. Mistä tämmöinen ajatusten kulku malli on tullut Ulkopoliittiseen Instituuttiin ? Jos meillä ei ole tosiasiallista omaa ulkopolitiikkaa, niin miksi meillä on sitten Ulkopoliittinen Instituutti ? Onko se vain kertomassa tiedonvälittäjänä että minkä maan "painostuksesta" Suomi tekee ratkaisunsa ?
Pakoitteiden purkaminen olisi fiksua, sillä se vaikuttaisi positiivisesti koko maailman talouteen ilmapiirin kautta. Venäjä ei ole mammutti talous, mutta riittävän iso, jotta se luo epävarmuutta koko länsimaiseen talouteen. Laman ja kasvukauden ero on vain yhden prosentin ero talouskasvussa. Ainakin suomalaiset alkavat jo tuntemaan nämä pakoitteet kukkaroissaan.
On käsittämätöntä että EU-maat alistuvat jenkkien mielettömään painostukseen jatkuvasti?
on Rommelin ja kumppanien valehtelu tästäkin asiasta.
Pakotteet ovat Venäjän LAITTOMAN MIEHITYKSEN johdosta jonka kaikki tuomitsevat.
Pakotteet PYSYVÄT kunne ryssä häipyy Ukrainasta! Menkööt siihen sitten vaikka satoja vuosia. Ennen sitä on ryssän AIVAN TURHA KUVITELLA että suhteet jotenkin 'normalisoituisivat'.
Ryssän tavalla vaan ei nykymaailmassa kertakaikkiaan toimita ja se sitten taotaan ryssän umpiluuhun riittävän isolla lekalla!
Yritä ryhdistäytyä, tiedät että Krim on Venäjän aluetta ja sitä tilaa ei mikään mahti muuta?
Krim tunnustetaan virallisesti hyvin pian, koska esim. Saksasta kuuluu hyvin äkäisiä vastalauseita menetetyistä miljardikaupoista USA:n painostuksessa suoritettujen pakotteiden tähden.
Kaiken huipuksi Ukraina on alusta alkaen ollut tekosyy pakotteille, oli suorastaan ihme ja Vladimirin ansiota, ettei Venäjä turvallisuussyistä rajannut koko Ukrainaa ulkoisilta uhilta.
Taas nähdään kalpea, ilmeetön, silmäpussi Niinistö.
Niinistön naisetkin ovat huolissaan että pikku Saukan psyyke ei kestä presidentin tehtävän asettamaa painetta
Niinistön kummilapsikin Jenni (onko peräti nykyään jopa haha Niinistön seksikumppanikin) lausui aikoinaan tätä
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jenni-haukio-kertoi-iltalehdelle-olevansa-huolissaan-sauli
Myös Tanja Karpela varoitti aikoinaan Sauli Niinistöstä
Vladimirin käsittely ei ehkä ole kovin lempeää, onhan Saulin kiemurtelu jenkkien edessä ollut sietämätöntä....kaiken lisäksi Suomen Nato upseeristo ei edes informoi ylipäällikköä? Nämä asiat otetaan esille ja voi olla että Vladimir joutuu ottamaan niska perse otteen....kuinkahan Sauli kestää ne heitot? Toisekseen on tultu jo pisteeseen että Vladimirilla saattaa olla tärkeämpiä asioita juuri sovittuna päivänä....siinä tapauksessa esim. Shoigu saattaa antaa pikaisen oppitunnin maanpuolustuksellisista asioista.....esim. onko kohteliasta harjoitella jenkkien kanssa hyökkäystä Venäjälle....tosi kiusallisia kysymyksiä?
jopa Rommelilta.
"Niinistö pani itsensä paitsioon Moskovassa ja sitten Helsingissä Etyjissä. Armoton tohelointia mitä ei ollut pisaraakaan Kekkosen aikana kun presidentit vielät osasivat perusdiplomatiaa ja lakia.
Venäjän media ei ollut kiinnostunut presidentti Niinistön vierailusta tai sanomisista Putinille ei edes kohteliaisuus syistä vaikka Putin oli kutsunut Niinistön. Niinistöä ei ole siteerattu juuri lainkaan.
Jenkkien mediaa kiinnostaa Niinistö ainoastaan kun polttavat Niinistön rikoksesta Yhdysvaltain kansalaisen ihmisyyttä vastaa siis eräs laivaston veteraanin juttu Auroran sairaalassa keväällä 2014
Putinin ja Niinistön yhteiskuvasta näytettiin vain Putinin kuva koska Niinistö oli leikattu pois. Syy on selvä. Ketään ei jaksa kiinnostaa pienen naapurimaan presidenttiä, jolla ei ole mitään sanottavaa Putin oli toivonut keskinäisten taloussuhteiden olevan keskustelun aiheena, mutta näissä asioissa ei Niinistön kanssa edistytty, ilmeisesti koska Niinistö ei halunnut edistyä ja keskustella talousasioissa.Toista se oli Kekkosen aikana.
Suomen presidentti halusi mieluummin puhua Ukrainasta kuin Suomen ja Venäjän taloussuhteista. Ihmeellistä on, ettei Suomen presidentti huolestu siitä, että Suomen vienti Venäjälle on romahtanut EU pakotteiden vuoksi. Tappiot Suomelle ovat vuositasolla jopa 5 miljardia euroa.
Ukrainan konflikti tuntuu olevan tärkeämpi asia presidentti Sauli Niinistölle kuin oman maan taloustilanne ja suhteet naapuriin Venäjään.Minulle on entistä selvempää, että Niinistön ulkopoliittinen taitamattomuus on jo romahduttanut kaiken sen ulkopoliittisen viisauden jonka Paasikivi vaivalla ensin loi, Kekkonen sitten jatkoi, sekä myös Koivisto"
tiltujen parhaiden perinteiden mukaan.
Niinistö kannatti Venäjän osallistumista ETYJ:iin, mutta taipui TP-utvan enemmistön tahtoon.
Taloussuhteiden hoito ei kuulu presidentin tehtäviin eikä valtuuksiin. Suomi ei määrää pakotteista, vaan EU, Venäjä ja USA. Muutenkin EU-politiikka kuuluu pääministerin hoitoon.
Muistutus: Valenatottalalle .Talouden edistäminen on yksi presitentin päätehtäviä. Hänen edustaessaan Suomea ulkomailla. Sekä myös, hänen muissa toimissaan.