Tästä näkee, että kun rumalla naisella on ollut joku bodari joka on säännöllisenä mälliastiana käyttänyt tätä naista, niin tuo nainen on pilalla monessakin mielessä. Rumamaijakin vertailee kaikkia miehiä tähän bodaripanomieheen ja kun hän lopulta saa jonkun kiltin hyvätuloisen insinöörin huijattua perustamaan perheen kanssaan, niin vieläkin rumamaija muistelee bodaripanoaan joka osasi miehekkäästi työntää sormet pilluun ruuhkabussissa piittaamatta muiden katseista tai naulata rumamaijan keittiönpöytää vasten ja tikata anaaliin miehekkään eläimellisesti.
Rumamaija ja rumamaijan vakipano
hyirumaa
2693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Hmmm mieheni tuskin tulee olemaan hyvätuloinen (paras olisi keskituloinen tai saman verran kanssani ansaitseva, mutta tulot ylipäänsä ovat toissijainen juttu). Ja perhettä en tule sen kanssa perustamaan vaikka olisi millainen "kultakimpale" hyvänsä.
Kolmanneksi rakkaus saa unohtamaan kaikki muut maailman miehet. Sen vaan pitää tosissaan olla sitä rakkautta ja syvää tunteenpaloa.
Nainen ei voi rakastaa tavismiestä. Tavismies otetaan "järkevistä" syistä. Ehkä jotain kiintymystä häneen voi tuntea, muttei enempää. Se todellinen intohimoinen rakkaus koetaan sen nuoruuden jännämiehen kanssa, joka pani ja lähti ja jota muistellaan vielä kiikkustuolissakin.
No viimeksi kun rakastuin, rakastuin kokemattomaan mieheen (oli 21 v. ja totaalikokematon seksissä). Ei tainnut siis kovin "jännämies" olla, eikö sellaiset pane viimeistään 16-vuotiaina?
Kahta ensimmäistä rakkaudenkohdettani en edes koskaan pannut. Heistäkin vain ensimmäinen oli ns. "jännä", mutta uskoakseni vielä tuolloin 13-vuotiaana kuitenkin suhteellisen kokematon hänkin. Seksissä paljon kokeneisiin jänniin en sen sijaan ole koskaan rakastunut.
Viattomuus miehessäkin on tietyllä tapaa hellyyttävää ja lämpimiä tunteita herättävää.
Sinä saatanan nulikka et tiedä rakkaudesta mitään. Ei se ole rakkautta että vähän seukkaa ja pussailee niinqu jonkun poitsun kanssa.
Rakastumisen alkuhuuma menee ohi ja sitten se insinörtti ei enää kiihota ollenkaan.
Minusta tuo menee just toisin päin. Jännämiehessä oli jotain mikä aiheutti hetkellistä kiintymystä ja ihastumista (oikosulku päässä), eikä häntä halua enää kiikkustuolissa muistella. Liian karvas muisto, että sellaiseen on ylipäänsä koskaan sekaantunut.
Kun taas se tavis mies on se joka vasta herättää sen intohimoisen rakkauden, pelkästään jo sillä että mies kohtelee naista hyvin ja reilusti. Tuskin monikaan haluaa omia typeryyksiään ( en minä ainakaan) vielä kiikkustuolissa muistella vaan mielummin sitä jonka kanssa oli oikeasti hyvä ja tasapainoista elää yhdessä. Eli se tavallinen ihminen, joka on vakaa ja luotettava kumppani, rakkauden ja muistelemisen arvoinen.
Mitä rakastettavaa on ihmisessä joka kiusaa, rääkkää ja hyväksikäyttää? Paneminen ei ole mitään rakettitiedettä, sen oppii joka iikka jos haluaa. Perin huono syy roikkua kenessäkään. Yleensä ne jännämiehet tai ainakin ne pari joista itsellä on kokemusta ovat juuri niitä, jotka ei edes osaa panna (räyheempi ilmaisu). Pelkkää tikkaamista oma mielihyvä päällimäisenä. No paljonko sellaisessa miehessä on perään itkemistä? Omahyväinen, peniksen vietävissä oleva maailmojenmies ei taida olla mikään varteenotettava saalis juuri kellekkään.
Paitsi jos tosiaan haluaa vaan paneskella ja rellestää rallalati raa läpi elämänsä. Elää hetkessä riehuen ja raakkuen, jännitys pissa housuun lirahtamaisillaan uusista kujeista.
Ja jos järkevä syy on sitä, että haluaa muutakin hyvää ihmisen kanssa jakaa kuin seksi, niin sitten ne syyt on hyvä pitääkin järkevinä. :)
Seurasin joskus jonkun naisen blogia, jossa hän kertoi elämästään, miehestään ja lapsistaan. Oli aika hienon miehen löytänyt juttujensa perusteella, silti tällä naisella oli pakkomielteinen tarve kirjoitella toistuvasti opiskeluaikojen jännämiehestä joka oli ollut hänelle se elämän suuri rakkaus, joka ei kestänyt. Tuntuu olevan aika tyypillistä naisille, että vaikka olisi hyvä mies ja elämä mallillaan, niin silti on se joku intohimoinen rakkaus jonkun jännämiehen kanssa koettu ja sitä jaksetaan muistella.
En minä seukannut noiden kanssa, enkä kahta ensimmäistä edes pussannut vaan korkeintaan oli silmäpeliä ja tapaamisia koulun jälkeen katoksessa täysin ilman fyysistä kontaktia. Puhuin rakastumisesta enkä siitä vuosien kiintymyksen aikana tulevasta rakkaudesta. Ja olen kyllä kokenut aidon rakastumisen tunteen, noiden kolmen kohdalla, se oli paljon voimakkaampaa kuin kevyt ihastuminen.
No niin, vittu idiootti. Ei tuo ole mitään rakastumista. Voi vittu kun sä olet tyhmä.
On se. Rakastuminen on TUNNE, ja se iskee silloin kuin iskee, ei siinä mistään teoista ole kyse vaan siitä mitä tuntee. Ja se tunne yleensä on vahvimmillaan teini-iässä.
Ja siis edelleenkin rakastuminen ja rakastaminen on kaksi eri asiaa. Rakastua voi melko nopeastikin (mulla ekat kerran tapahtu 1-2 kk tuntemisen jälkeen, mutta vika kerta ekalla viikolla), rakastaa vasta ajan kanssa.
Haista paska. Ihastuminen ei ole mitään rakastumista. Vittu kun olet tyhmä akka.
Pakko haistaa kun sieltä tuulee, ääliö.
Ihastuminen on eri asia kuin rakastuminen ja rakastuminen on edelleenkin eri asia kuin rakastaminen, ja rakastuminen ei edelleenkään ole teoista tai olosuhteista riippuvainen. Rakastuminen selittyy aivokemialla ja jokin vain laukaisee ne.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-rakastuminen
"– Jos rakastumisen tunnetta katsotaan aivokuvista, niin tunne muistuttaa euforista riemua kokevan henkilön aivokuvaa."
Juuri tuollaista euforista riemua se oli.
"Rakastuminen voi olla hyvin vahva tunne. Se saa ajattelemaan, että jotain uutta, ainutlaatuista on tapahtumassa. Untakaan ei välttämättä saa, kun ajattelee vain toista. Erillään ollessa tunnit tuntuvat matelevan."
"Tunne yhteenkuulumisesta poistaa yksinäisyyden ja tyhjyyden tunteen."
"Rakastumisen tilaa leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen. Rakastettu nähdään vahvasti positiivisessa valossa ja häneen suuntautuvat odotukset ovat myönteisiä; olet ihana. Toinen on kuin valkokangas, johon voi heijastaa omia mielikuviaan ihannekumppanistaan. Tähän ihannekumppaniin on helppo olla rakastunut."
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/parisuhteen_vaiheet2/rakastuminen/
Taitaa aika vaan kullata muistoja monella. :)
Nyt turpa kiinni vitun vammainen rumilus, sinun pillusi voi tuntea euforiaa baaripanon kanssa, mutta ei sekään mitään rakastumista ole. Vittu kun olet niin saatanan tyhmä ämmä että menee hermot. Kutsut rakkaudeksi sitä kun ihastut johonkin tyyppiin jota et edes tunne. Voi vittu saatana. Onko pakko olla noin saatanan tyhmä koko ajan, hä?
"Panoeuforiat" tuntuvat aivan erilaiselta kuin rakastuminen. Kiima on voimakas tunne, mutta hyvin erilainen kuin rakastuminen. Rakastuminen ei lähde alapäästä vaan ainakin mulla ennen kaikkea vahvasta turvallisuuden ja rauhallisuuden tunteesta. Ihastuminen taas lähtee useimmiten ulkonäöstä.
Olen ihastunut lukuisat kerrat ja se oli ihan erilaista kuin ne muutamat harvat rakastumiseni. Meillä on kuitenkin niin eri näkemys näistä tunneasioista että turha jatkaa koko keskustelua. Harvemmin ne teinienkään "ensirakkaudet" sitäpaitsi kovin pitkäkestoisia ovat ja joskus ne saattavat olla pelkkää kädestä kiinnipitämistä parin viikon ajan.
Enemmän minua häiritsee rumiksen tarve jauhaa panoasioistaan joka ketjussa. Olet ruma, mutta saat silti munaa? Hieno juttu, palstateoriat siis pitävät paikkansa. Voitko nyt siis lopettaa tuon huomiohuoraamisen.
Se kyllä sun ongelma, kun hän on tehnyt täysin luonnollista asiaa.
Vittuilisit kuitenkin, jos kertoisi ettei olisi.
Kuinkas voi sun oma seksielämä?
Maija, kyllä täällä on niitä seksiä saavia miehiäkin, älä välitä typeristä viesteistä.
Jos se on täysin normaalia (eli yleistä, niin kuin se onkin) niin miksi sitten rumamaija on ainoa joka täällä jaksaa joka vitun ketjussa kertoa jostain ex-panostaan ja hänen munastaan. Vittu, riittää jo!
Rumamaija joutuu viettämään vanhuuspäivät sinkkuna ihan yksin Ja ne päivät alkaa siinä 50 v paikkeilla. Vanhustenpalvelutalossa rumamaija kuuntelee muiden maijojen nuoruusaikoja, kehuvat kuinka silloin nuorena panivat kaikkia jännämiehiä.
Toivottavasti siinä iässä en sentään IHAN yksin ole vaan ainakin koirieni ympäröimä.
Onko joku mennyt myymään sulle koiran ja vielä useammankin?
En omista koiraa vielä mutta toivottavasti lähitulevaisuudessa. Ja riittävän pitkän ajan päästä niitä saisi olla useampikin kappale.
Koiran kanssa on hyvä sitten jatkaa kun miehet ovat kaikonneet.
Koira monikossa, on parempi vaihtoehto kuin katkera käteen vetäjä.
Jos kelpuutat jonkun atm tavis nörtin jolla on koiria niin ei sitten tarvii elää vanhana yksin.