Ystäväni on ateisti. Itse olen kristitty.
Lapsiani en haluaisi altistaa huonolle mallille. Vielä eivät ymmärrä, mutta parin vuoden päästä.
Pelkään, että ero ateisti-ystävästäni on kokoajan vaikeampi kun rakkaus kasvaa. Nyt jo tuntuu lähes mahdottomalta ajatus erosta.
Haluaisin kuulla mielipiteitä erityisesti teiltä, jotka elätte ateisti-kristitty suhteessa. Mun mies on niin tajuttoman ihana ihminen. hellä, lojaali, kiltti, hauska. Ehdottomasti ihanin koskaan tuntemani mies!
Mutta se ateismi...
En millään haluais luopua rakkaastani, jos jotenkin voisin hänenkin elämää parantaa. Tiedän että syvemmälle hän menee epäuskossaan ja rankasti jos hänet jätän.
Ystävälläni on ollut todella rankka elämä. Paljon epäonnistuneita seurustelusuhteita uskomattomien naisten kanssa, mitkä ei tietenkään pitäis olla syy olla uskomatta Jumalaan, mutta...
Toivon asiallisia vastauksia kipeään kysymykseeni.
Lapsiani en haluaisi altistaa huonolle mallille. Vielä eivät ymmärrä, mutta parin vuoden päästä.
Pelkään, että ero ateisti-ystävästäni on kokoajan vaikeampi kun rakkaus kasvaa. Nyt jo tuntuu lähes mahdottomalta ajatus erosta.
Haluaisin kuulla mielipiteitä erityisesti teiltä, jotka elätte ateisti-kristitty suhteessa. Mun mies on niin tajuttoman ihana ihminen. hellä, lojaali, kiltti, hauska. Ehdottomasti ihanin koskaan tuntemani mies!
Mutta se ateismi...
En millään haluais luopua rakkaastani, jos jotenkin voisin hänenkin elämää parantaa. Tiedän että syvemmälle hän menee epäuskossaan ja rankasti jos hänet jätän.
Ystävälläni on ollut todella rankka elämä. Paljon epäonnistuneita seurustelusuhteita uskomattomien naisten kanssa, mitkä ei tietenkään pitäis olla syy olla uskomatta Jumalaan, mutta...
Toivon asiallisia vastauksia kipeään kysymykseeni.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kristitty ei voi mennä naimisiin kenenkään kanssa, koska hänhän on jo Jeesuksensa kanssa naimisissa. Kristityn on pakko elää satumaailmassaan, eikä hän koskaan kykene avautumaan elämälle. Siksi elämä menee kristityltä ohi.
Ryhdyt vaan ajattelemaan. Se ei uskonharhaiselle ole helppoa, mutta uskontojen uhrit auttaa.
Pahin virhe on lasten altistaminen omille harhoillesi, kasvaessan ne ymmärtävät mielesi olevan häiriintynyt tai suorastaan paha, jos niille jankutat mielikuvitusystävästäsi.
Pahin virhe on se, että lasten mieliin yritetään iskostaa ateismia, sellainen vie tätä yhteiskuntaa pois raiteiltaan.
Ja koko elämän loppujen lopuksi.
Uskonnollisesta valtiosta voit käydä ottamassa oppia Iranissa. Tervemeenoa.
Ja tarkoituksenasi kuitenkin on tyrkyttää hänelle omaa uskoasi niin kauan kuin olette yhdessä, eli et koskaan tule hyväksymään, että hän on ateisti, homma ei tule toimimaan, ja se on ainoastaan sinun syysi.
Mutta onneksi aloitushan on palstan oman vakiotrollin pelkkiä provoiluita.
Tottakai voi mennä naimisiin. Voit ajatella, että mihestäsi tulee Sinun ikioma evankelioimisprojekti. Ateistimies kyllä taipuu uskoon, kun näkee miten ihania ihmisiä kristityt ovat, vaikka helvetti ei peloittaisikaan.
Taikka kristitty eroaa uskostaan, kun näkee miten ihania ihmisiä ateistit ovat, kun helvettiä ei ole.
Pallihikeään lappona imevät Jeesuspalstajulistajat eivät kannusta minua olemaan kristitty enään.
Miten sitä uskosta Jeesukseen voi erota?
Täysin mahdotonta. Se ois sama, kuin eroaisi elämästä.
Teitillä ei lanttu oikein osaa käsitellä näitä asioita, tai oikeastaan teillä ei ole harmainta hajuakaan, mitä uudestisyntyminen ja usko Jeesukseen pohjimmiltaan on.
Se on koko tämän ateismi -palstan ongelma
Tuo on totta, Jeesusta evankeloivat Julistajat, vaikeivät ole edes uskossa. Amen, hyvin sanot Julistajia ääliöksi, minä kopion tuon Jehovapalstalle, heille sattuu tuo oikeaan!
Tämä on tietysti makuasia, mutta itse pidän nimenomaan ateistien pelottelemisesta helvetillä. Säällisen, hiljaisen, nöyrän ja muutenkin iloisen ja hyvän kristityn pelotteleminen helvetillä on mielestäni mautonta ja irvokasta, mutta häpeämättä saunakaljoja lauantaisin ottavaa tai nettipornoa kuluttavaa paatunutta ateistia nimenomaan pitää ja tulee pelotella helvetin tulella ja kärsimyksillä niin että hän käsittää oman elämänsä synnillisyyden ja kurjuuden sekä muille ihmisille, kuten kristityille, aiheuttamansa mielipahan.
Vain helvetin pelko voi saada lauantai-iltaisin lottokuponkiaan tarkastavan ateistin heräämään siihen todellisuuteen, että itse paholainen ja sielunkierolainen pettää ja vedättää häntä tuhlaamaan säädyttömään ja synnilliseen uhkapelin syntiin rahat, jotka hän voisi käyttää perheensä tai jonkun muun hädänalaisen hyväksi.
Lottorivin hinnalla ateisti voisi ostaa pienelle, viattomalle tyttärelleen vaikkapa kiiltokuvaenkelin, josta tämä pieni ihmisen alku tulisi iki-ihanan onnelliseksi. Mutta ei, sitä hän vain ei tee. Joka viikko hän sen sijaan täyttää lottokupongin, voiton himokas kiilto silmissään ja opettaa näin viattoman, pienen tyttärensäkin heti pienestä saakka ahneeksi, omanvoitonpyyntiseksi kakkiaiseksi, josta isona voi tulla parveketupakointiaktiivi verkostopyramidikauppias tai kansainvälisen liikepankin sijoitus- ja perintäosaston veren- ja rahanhimoinen päällikötär.
Kaiken tämän jälkeen, voiko joku vielä väittää, ettei tuollaisen ateistin rutaleen, joka varmaan on vielä ylipainoinenkin, uhkaaminen helvetillä on vähintäänkin ihan ja täysin oikein!?!?!
Voit mennä hänen kanssaan naimisiin vain, jos hyväksyt hänet ateistina.
Jos lähdet siitä, että hän tarvitsee apuasi ateisminsa takia, ja tehtäväsi on hänet käännyttää, on suhde tuhoon tuomittu.
Maailma on täynnä pareja, joista toinen on uskonnollinen, toinen uskontoon välinpitämättömästi suhtautuva, joten sinänsä ateisti/kristitty- liitto ei ole mitenkään kummallinen.
Toivottavasti aloitus oli aito, eikä provo.
Veit jalat suustani. Hyvä parisuhteen perusta on hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on. Taitaa olla aika selvä asia, että yritykset muuttaa itsensä tai toisen minäkuvaa, vievät pääsääntöisesti kiville. Kyllä aika ja parisuhde myös muuttavat ihmisiä, mutta muutosten pitää lähteä jokaisen omista lähtökohdista.
Mieleeni tuli kuitenkin ajatus, oliko aloittaja rehellinen, kyynikko kun olen.
"Lapsiani en haluaisi altistaa huonolle mallille...Mun mies on niin tajuttoman ihana ihminen, hellä, lojaali, kiltti, hauska. Ehdottomasti ihanin koskaan tuntemani mies! "
Miten ihmeessä tuollainen mies voisi olla huono malli lapsille, uskoo hän jumalaan tai ei? Jos aloittaja ei katsele miestään pahasti vääristävien porsaanpunaisten silmälasien läpi, on mies lasten kasvattajana ja miehen mallina parasta A luokkaa.
" Voit mennä hänen kanssaan naimisiin vain, jos hyväksyt hänet ateistina. "
- ateismia ei tule koskaan hyväksyä, ihminen itse tietystikin Jumalan luomana hyväksytään.
" Jos lähdet siitä, että hän tarvitsee apuasi ateisminsa takia, ja tehtäväsi on hänet käännyttää, on suhde tuhoon tuomittu. "
- kukaan ihminen ei voi toistaan käännyttää. Jumalaan Sana ja Pyhä Henki telkee sen työn.
" Maailma on täynnä pareja, joista toinen on uskonnollinen, toinen uskontoon välinpitämättömästi suhtautuva, joten sinänsä ateisti/kristitty- liitto ei ole mitenkään kummallinen. "
- uskonnollisuus = pahin elävän uskon tuhoaja.
Uskonnollinen ei ole sama, kuin kristitty, uudestisyntynyt uskova, joksi Raamattu nimittää Jeesukseen seuraajia.
Kun ja jos on kristitty, hän elää Jumalan Sanan viitoittamaa tietä, mutta jos ei elä, on se uskonnollinen, tekopyhä, kallellaan Taivaaseen päin, vaikkei koskaan sinne astukaan ilman parannuksen tekoa.
Jos on todellinen Jeesuksen Kristuksen seuraaja, eli kristitty ja toinen todellinen ateisti, liitosta ei yksinkertaisesti tule mitään.
"Toivottavasti aloitus oli aito, eikä provo. "
- ???
Veit jalat suustani. Parisuhteessa toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Myös omaa identiteettiään on turha yrittää väkisin muuttaa kaverin makuun paremmin sopivaksi. Sellainen vie yleensä parisuhteen kiville.
Provo minullekin tuli mahdollisuutena mieleen. "Lapsiani en haluaisi altistaa huonolle mallille...Mun mies on niin tajuttoman ihana ihminen. hellä, lojaali, kiltti, hauska. Ehdottomasti ihanin koskaan tuntemani mies! "
Jos kirjoittajan kuva miehestään on edes jotenkin realistinen, niin miten ihmeessä tuollainen mies altistaisi lapsia huonolle mallille, uskoo hän jumalaan tai ei. Kasvattajana ja miehen mallina kuvauksen mukaan parasta A-luokkaa.
Palsta temppuilee. Kommentti häipyi näkyvistä ja kirjoitin sen vähän eri sanoin uudelleen. Sekin häipyi. Kun palasin palstan valikkoon ja avasin ketjun uudelleen, niin sama asia olikin kahteen kertaan.
Sori.
Herra rankaisee sinua epäuskostasi.
" Jos kirjoittajan kuva miehestään on edes jotenkin realistinen, niin miten ihmeessä tuollainen mies altistaisi lapsia huonolle mallille, uskoo hän jumalaan tai ei. Kasvattajana ja miehen mallina kuvauksen mukaan parasta A-luokkaa. "
- et näe pintaa syvemmälle.
Jos ja kun kasvattaja unohtaa tärkeimmän, henkisen / hengellisen puolen kasvatuksessa, lopputos ennemmin, tai myöhemmin on katastrofi.
Ihmisyys on ennenkaikkea hengellisyyttä. Se on pohja ja siihen tulee rakentaa sitten nuo esilletuodut asiat.
Ettepä te ateistit tätä tärkeintä älyä. Te suljette pois ihmisen tasapainoisuuteen kasvamisen. Ateismi ei anna minkäänlaista pohjaa elämälle, loppujen lopuksi.
Ihmeellistä miten esim yliopistoissa pitää sitten erota kirkosta oman katu-uskottavuuden takia vaikka koti kristillinen.Eletään vielä sitten kovasti kaveri ja yhteisövaihetta ja sitten järkytys isovanhemmille kun lapset sitten kylmästi rekistöröidään ja riistetään kasteen tuoma yhteisöllisyys sukuun.
Kehotan välttämään ateistien kanssa seurustelua. Ateistit ovat ilkeää ja riitaista porukkaa.
Olipas uskovaisen herttaisen sopuisasti taas kommentoitu.
Minä olen parisuhteessa kristityn, uskovan naisen kanssa ja asiat tuntuvat vuosien mittaan kehittyvän hyvästä parempaan.
Mutta siinä on taustalla se, että me molemmat hyväksymme toistemme vakaumukset semmoisinaan, kumpikaan ei yritä käännyttää toistaan. Kyllä me keskustellaan uskosta, uskonnoista, ateismista, siinä kuin muistakin maailman asioista, mutta niissä kohdin kuin meillä on näkemyseroja, ne todetaan ja siirrytään eteenpäin.
Naiseni ei ole mitenkään fundamentalistinen kristitty, pikemmin hyvinkin liberaali. Hänen kristinuskoaan ohjaa yksinkertaisen hyvä sydän, joka on aina heikomman puolella. Eli jos heikomman puolustaminen on ristiriidassa Raamatun sanan kanssa, Raamattu saa väistyä. Tämän kaltaisen kristitynkanssa tuntuu varsin helpolta elää ateistina ja hön jopa opettaa mulle kristinuskon valoisampaa puolta, sitä kuinka hyvä ihminen voi valjastaa kristillisen uskon myös okeasti positiiviseksi voimavaraksi.
Me käytiin suhteen alussa muutama keskustelu ateismin ja kristinuskon kipukohdista. Kaikkihan ei ole yhteensovitettavissa mitenkään. Luulen että häntä hiersi pahiten pelko että minä tulen joutumaan helvettiin. Jos hän olisi jäänyt roikkumaan siihen ajatukseen, emme välttämättä olisi olleet yhdessä näin pitkään, koska jos hän olisi alkanut pelastaa minua, se olisi syönyt suhdetta kyllä ja muuttanut suhteen luonnetta.
Mutta hänen ratkaisunsa oli hiukan muokata uskoaan. Hänen Jumalansa kasvoi hiukan armollisemmaksi. Nykyään hänen Jumalansa säästää kaikki hyvät ihmiset, ehkä pahatkin, koska Hän tietää että me ollaan vain ihmisiä. Meidän tavatessamme hänen Jumalansa vielä passitti uskottomia kadotukseen.
Minäkään en ateistina ole koskaan yrittänyt saada häntä luopumaan tai menettämään uskoaan, mutta tiedän, että hän puhuisi enemmän uskostaan, jos en olisi ateisti. Olen jonkun aikaa jo ajatellut, että meidän töytyy käydä uusi keskustelukierros, koska en halua että hän joutuu kätkemään itselleen tärkeitä asioita minulta. Sellainen on aina pahaksi suhteelle. Ei asia tunnnu hiertävän, mutta tiedän sen olevan olemassa.
Me olemme siis löytäneet tavan kunnioittaa toisiamme sellaisina kuin olemme, ja hyväksyneet toisemme hyvässä ja pahassa. Uskon, että kaikenlaiset kumppanin muuttamis- kasvatus- tai käännytysyritykset tuhoavat suhteen kyllä ajan mittaan. Uskonasiat eivät siinä ole mikään poikkeus, vaikka se usko itselle olisi maailman tärkein asia.
Jos siis itse tiedät että tulet suhteessa harrastamaan käännyttämistä, ennuste ei mielestäni ole hyvä. Mutta ehkä sinä ja miehesi osaatte kumpikin ennakoida tätä asiaa ja tehdä päätöksenne itsenäisesti.
" Mutta hänen ratkaisunsa oli hiukan muokata uskoaan. Hänen Jumalansa kasvoi hiukan armollisemmaksi. Nykyään hänen Jumalansa säästää kaikki hyvät ihmiset, ehkä pahatkin, koska Hän tietää että me ollaan vain ihmisiä. Meidän tavatessamme hänen Jumalansa vielä passitti uskottomia kadotukseen. "
- ei Jumala ole miksikään toisenlaiseksi muuttunut, sama Hän on iankaikkisesti.
Hän, Jumala ei muutu ihmisten mielenmuutosten mukaan.
Uskottomien osa on sellainen, etten pahempaa tietää voi, eikä se muutu miksikään minunkaan mietteistäni.
Noinhan se menee monien uskovien päässä ja siihen on syynsä että ateistina olen päätynyt yhteen vähän erilaisen uskovan kanssa. Eikä mua kiinnosta tässä ketjussa keskustella tämän pitempään Jumalan olemuksesta eikä uskottomien kohtalosta. Kerroin vain tarinani.
Jos mies on liian ihana ollakseen totta ja lisäksi useita epäonnistuneita seurustelusuhteita, pitäisi edetä varovasti. Kysele exiltä miehestä.
Onhan se ongelmallista, kun moni ateisti rakastaa lapsiaan yli kaiken. Sellainen on Saatanasta. Jokainen oikea kristitty rakastaa Jeesusta enemmän kuin lapsiaan tai vanhempiaan. Se takaa perheonnen ja lapsille hyvän kasvuympäristön.
Kuka huolehtii lapsista, jos viettää elämänsä Jeesuksen kanssa? Olet oikeassa että ateisti ovat parempia huoltajia, amen!
Olen ateisti ja ollut naimisissa uskovan naisen kanssa yli 30v. Toinen lapsistamme on uskossa ja toinen on ateisti. Perhe-elämää erilaiset maailmankatsomukset eivät ole koskaan häirinneet. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin arvioida tai yrittää muuttaa toisten ihmisten uskonnollisia käsityksiä oman mielensä mukaisiksi. Varsinkaan kun mitään absoluuttista totuutta ei ole olemassa.
Asia saattaisi tietysti olla aivan eri, jos toinen meistä olisi kiihkouskovainen tai kiihkoileva ateisti.
"lämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin arvioida tai yrittää muuttaa toisten ihmisten uskonnollisia käsityksiä oman mielensä mukaisiksi"
Esimerkiksi kirjoitella avoimelle palstalle pallihiestä?
"Asia saattaisi tietysti olla aivan eri, jos toinen meistä olisi kiihkouskovainen tai kiihkoileva ateisti."
Kieltämättä tasapaino säilyy paremmin, jos molemmat kiihkoilevat ja oikein kunnolla. Ei jää kumpikaan alakynteen.
Kristityn kannattaa pysytellä kaukana palstan pallihikiateisteista.
Neuvoa ei kannata kysyä.
Mitäpä jos ateistimiehesi hurahtaa muslimiksi ja ottaa rinnallesi vielä kolme uutta vaimoa?
Esimerkki siitä, kannattaako kovin itsekeskeisesti tuputtaa omaa uskontoaan toiselle.
Septikkokin voi uskoa (olla uskovinaan) telepatiaan, jos toinen on niiin ihana...
Ateistin puolesta ongelmaa ei ole.
Aloituksessa taitaa olla jotakin hämärää. Jos hänellä on lapsia, hän on naimisissa. Mikä ihme tuo "ystävä" sitten oikein on? Oikea kristitty ei eroa Jumalan edessä solmitusta avioliitosta, eikä tietenkään voi harjoittaa intiimiä kanssakäymistä ennen avioliittoa. Jos hän on leski, niin eikö hän kuitenkin ole vannonut olevansa puolisolleen uskollinen - eikä silloin voi mitään "ystävää" olla!