Olen lukiolainen tyttö, jota vanhemmat ovat aina pitäneet vähempiarvoisena. Minulla on kaksi sisarusta, joista kumpikin on täydellisiä vanhempieni silmissä. He menestyvät koulussa keskinkertaisesti, eivätkä osallistu kotitöihin. Heidän ei tarvitsi hankkia kesätöitä, koska saavat vanhemmiltani kaiken. He myös menevät ja tulevat kotiin milloin haluavat. Itse tulen koulusta neljältä, ja alan heti tekemään kotitöitä ja ulkotöitä, sitten teen ruoan ja jatkan kotitöitä. Kello on yleensä jälkeen kahdeksan, kun hommat on tehty ja sitten pitäisi vielä jaksaa tehdä läksyt ja lukea, jotta pääsee kurssit läpi. Tätä on siis jokapäivä, vanhempanikaan ei tee kotitöitä, koska ovat kuulemma niitä tehnyt lapsena ihan tarpeeksi tehnyt. Huolehdin usein myös kaupassa käynnistä, kävelen 4km kauppaan ja 4km takaisin kotiin painavien kassien kanssa. Minulle on monesti huudettu kuinka hyödytön olen ja kuinka en osaa tehdä mitään kunnolla. Olen myös saanut kuulla kuinka olen vahinkolapsi ja kuinka ilman minua olisi helpompi elää. Vanhempani ovat myös huutanut päin naamaa että tapa itsesi. Olen kärsinyt masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. Tunnen oloni arvottomaksi ja turhaksi, kukaan ei välitä tai kuuntele. Sairastin anoreksiaa, eikä vanhempani välittäneet ollenkaan, isäni tosiaan haukkui läskiksi vaikka olin huolestuttavan alipainoinen. Olen koko elämäni kärsinyt tälläisesta. Töitä olen tehnyt ainakun mahdollista, koska jollakin lukiokirjat on ostettava, kun itse ne ja kaiken muunkin joudun ostamaan. Enää vuosi niin olen täysikäinen, joten en haluaisi sossuja tähän sekoittaa, en yksinkertaisesti jaksa enempää syyllistämistä. Odotan että pääsen muuttamaan pois, saan nukkua yöt rauhassa ilman heräämistä että joku huutaa korvaasi kuinka ruma olet. Elämässäni ei ole sukulaisia, joihin voisin turvautua, eikä ketään muutakaan. Toivon että jaksan, enkä luovuta elämän kanssa. Olen saanut traumoja ja itsetuntoni on pohjamudissa. Onko muita jotka ovat kokeneet samaa? Haluan löytää elämään uudelleen valoa
Lapsi joka on kokenut kovia
13
169
Vastaukset
- mies24---
Mene het kaupunkisi asuntotoimistoon ja pyydä asunto, kelasta saat asumistukea js sossu maksaa toimeentulotukea. Muuta omillesi ,niin minäkin tein kun olin 16 vuotias kun en sietänyt kotioloja enää. Olen jo 24 vuotias ja olen saanut vakityöpaikan.
Älä odota enäää tai mene sosiaalitoimistoon ja pyydä joku tukiasunto vähäksi aikaa edes.- väsynyt57
Voinko saada jotain tukia jos olen 16vuotias?
- johanna344
Tuntuu siltä että olet joutunut perheessä nk syntipukiksi. Joillekin käy niin, että vanhemmat kohdistavat tiettyyn lapseen kaikki pettymyksensä, epäonnistumisensa vaikka lapsihan on niihin tietenkin syytön. Siis kaikki, ehkä jopa sairaudet tai rahavaikeudet ovat tietyn lapsen syytä tällaisessa enemmän tai vähemmän sairaassa tilanteessa.
Jostain syystä sinä olet ''valikoitunut'' syntipukiksi. Oletko ehkä erityisen kiltti, herkkä? Onko sinua lyöty?
Ymmärräthän että tuollainen on henkistä pahoinpitelyä! On erittäin tärkeää että ymmärrät sen, vanhempasi tuskin koskaan tulevat tekojaan myöntämään, sillä jos he sen tekisivät, he joutuisivat myöntämään koko kauheuden. Toipumisesi kannalta on tärkeää sinun sisäistää tämä että sinua on kohdeltu erittäin väärin sekä tämä kuvio joka perheessänne on ja mikä rooli sinulle on sälytetty.
Sanot ettet halua sekoittaa sossua tähän. Entä oletko jo ryhtynyt suunnittelemaan tulevaisuutta? Aina voi kysyä neuvoja, vaikka keneltä, koskaan ei voi tietää mistä päin tulee hyviä vinkkejä ja neuvoja. Tulevaisuuden suunnittelu kohottaa mielialaa ja itsetuntoa.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää elämääsi!- Väsynyt579
Olen kiltti, muut huomioon ottava ja olen aina halunnut auttaa muita. Teen kaiken kun vain käsketään, en sano vastaan. Ja herkkä olen kaiken kestämäni jälkeen, kun joutuu yksin olemaan tämän asian kanssa. Ja olen suunnitellut tulevaisuutta aika pitkälle, jatko-opiskelupaikat tiedossa, vuokra-asuntojakin olen katsonut, ja tiedän hyvin mitä elämältä haluan. Ja en oikein tiedä mistä neuvoja voisin kysyä
- Väsynyt579
Ja kyllä minua on lyöty, potkittu, tukistettu,päälleni on syljetty, pienenä sain remmistä, päätäni on hakattu lattiaan, minua on lyöty erilaisilla tavaroilla (pesäpallomailalla jalkaan), minulle on sanottu "jos voisin, hankkiutuisin eroon sinusta lopullisesti"
- väkivaltaakokenut
Olen itse elänyt saman tyylisen lapsuuden. Olen nykyään nuori aikuinen ja täysi ikäinen oon asunut jo lähes 10 vuotta omillani. Olin 16 vuotias, kun muutin asuntolaan perhe väkivaltaa ja syntipukin asemaa karkuun toiseen kaupunkiin. Tiedän omasta kokemuksestani mitä tunnet. Tiedän myös, sen että, syytät hyvin todennäköisesti itseäsi asioista.
Tyttö kulta! Sulla on ihan kammottava tilanne vanhempies suhteen. Sun vanhemmat toimii väärin sua kohtaan. Sää et ansaitse tollaista! Sun kannattaa ilman muuta puhua jollekkin tuntemuksistasi ja hakea apua tilanteeseesi. Ansaiset niin paljon parempaa, kuin mitä saat. Sun olis myöskin tosi tärkeetä päästä puhumaan jonkun kanssa tuntemuksista jonkun kanssa ja saada tukea.
Omasta tilanteesta sen verran, että voin nykyään hyvin. Hain apua 20 vuotiaana ja oon käynyt terapiassa vuosia. Asun nykyään yksin kissan kanssa ja oon onnellisessa parisuhteessa. En oo juurikaan tekemisissä vanhempien kanssa. Varsinkaan sen kanssa, joka oli pää asiassa vastuussa mun kohtelusta.
Nykyään kadun lähinnä, että kestin sitä niin kauan. Jos, vaan pystyisin kääntämään kelloa olisin hakenut apua paljon aijemmin enkä olis elänyt siinä niin kauan.
Tilantees helpottaa kyllä, mutta nyt tarviit apua ja tukea paljon <3 Toivon, että toin sulle jotakin lohtua tilanteeseesi. Oon tosi pahoillani kaikesta, missä joudut elämään tällä hetkellä. Jaksamista todella paljon.- Väsynyt579
Kiitos vastauksesta <3 Tuntuu ettei kukaan ymmärrä tilannetta ja sitten sinä tulit kommentoimaan, kiitos! Olen ajatellut että pyydän apua että saisin puhua edes jollekkin omista tunteista ja minkälaisena pidän itseäni kaiken kokemani jälkeen.(minulla on laajat sosiaaliset suhteet, mutta en halua vaivata ketään, ja tuntuu jos kerron tästä jollekkin, niin kukaan ei uskoisi) Ja kyllä syytän kaikesta itseäni. Miksi juuri minä, mikä minussa on vikana, miksei minusta välitetä, miksei minua halata tai lohduteta... Taidan hakea apua kunnolla, muuttaa pois, aloittaa uusi elämä ilman kauheaa kohtelua!
Olen törmännyt itse samaan tunteeseen vuosien aikana! Musta on tuntunut moneen otteeseen, että kukaan ei voi astella mun saappaisiin ja ymmärtää, miltä tuollaisessa on elää. Kannattaa ilman muuta ja suosittelenkin, että pyytää apua tilanteeseesi. Juuri noin tein itsekkin, kunnes sain ammattiapua ja ihmisiä jotka, on saaneet ymmärtämään, että mua on kohdeltu väärin ja mää en oo itse vastuussa oman vanhemman toiminnasta hän on siitä itse.
Hae tukea ja apua! Koska, niiden avulla alat ymmärtämään miten arvokas ihminen ja miten et ansaitse tollaista!
- talvijalumi
Tuli kyllä paha mieli tätä lukiessa,miten jotku vanhemmat voi olla noin sydämettömiä.Tilannehan on kestämätön ja pikainen muutto olisi varmasti paikallaan,pitää vain selvittää kaupungin asunto tai asuntolat ja tukiasiat.Toivottavasti vanhempasi viimeistään vanhuuden päivillä havahtuvat kuinka sinua on kohdeltu pahoin ja häpeävät tai sitten ei, mut selvitköön ite sit kaikesta.Voimia ja halaus!Toivon sydämmestäni että sinulla kaikki vielä järjestyy parhain päin:)
- klpo
Voisit käydä kirkon tilaisuuksissa!
- Pahoinpidelty.lapsesta
Rakas lapsi, "väsynyt 579"! Minulla on niin samat kokemukset fyysisestä ja psyykkisestä pahoinpitelystä, että ymmärrän tilanteesi täysin!
Jos jäät tämän perheen käsiin, tulet väkivallalla merkityksi niin, että huono omanarvontuntosi, suru silmissäsi, pelokas ryhtisi tulee vetämään puoleensa miehen, joka tulee ajan kuluessa pahoinpitelemään sinua, KUTEN SALLIT ÄITISI PAHOINPIDELLÄ.
Äitisi tulee suuttumaan sinulle entistä enemmän, jos yrität saada parannusta tilaasi - hän purkaa sinuun omaa katkeruuttaan itseensä. Minun äitini vihasi minua entistä enemmän, kun lähdin kotoa ja hänellä ei ollut enää ketään, jossa kuvastaisi omaa sisäistä kärsimystään. Äitini on huutanut lapsesta asti aina ennen kuolemaansa minua hulluksi. Halusi kuitenkin tulla luokseni asumaan, vaikka halveksi minua, voidakseen luonani kerskailla muiden lastensa menestyksestä, paremmuudesta, kauneudesta...
Kun sanoin hänelle, että en enää halua kuulla hänen syyttävän minua hulluksi, hän huusi puhelimessa: "En mä niin ole koskaan sanonut! Sä olet hullu!" Se oli viimeinen puhelumme ennen hänen kuolemaansa. Kuullessani siitä, tunsin helpotusta, ettei vanhan ihmisen enää tarvitse kärsiä ja että hän ei enää kykene repimään ja raastamaan veljiäni.
Olet jo nyt pilannut hennon kehosi ja tulet olemaan kivulias vanhana.
Minulla oli samoin 4km matkaa kauppakassien kanssa - myös talvella auraamattomilla teillä jolloin sai ryömiä kassi kerrallaan kinosten yli ja taas hakemaan toista lumivuoren takaa. Tiedän, miten kehosi haurastuu.
Minä en aikoinaan kyennyt saamaan apua yhteiskunnalta, mutta sinulla on siihen mahdollisuus nykyisin. Kykenet pitämään itsestäsi huolta. Hoitamaan asiasi.
Lähde arvostamattomien ihmisten luota ennen uuden termiinin alkua. Tarvitset aikaa asettuaksesi omaan kotiisi; et voi tehdä sitä samalla, kun alat koulun.
Lue edelliset ohjeet ja noudata niitä. Muuten toimit kuten äitisi toimii - jäät pahoinpitelijän väkivaltaan - rakastaen heitä- Pahoinpidelty.lapsesta
Tarkoitan, lue edellisten kommentoijien ohjeet, jotka tuntevat nykyisen yhteiskunnan mahdollisuudet.
Outoa, että sociaali ei puutu asiaan auttaen sinua. Se on rikollista lasten heitteille jättöä ja omaien tehtäviensä laiminlyöntiä. Sellaiset eivät ole soveliaita toimiinsa - eivät kykene hoitamaan työtehtäviään.
Monet sosiaaliviranomaiset ovat saaneet lopputilin, koska heidän laiminlyöntinsä on johtanut perheessä koulemantapauksiin.
Sisareni on koulutettu näissä asioissa ja on hyvin vihainen lääkäreille, jotka vaan kuroivat riekaleiksi pahoinpidellyt lapset kokoon, sukulaisille, jotka sulkivat silmänsä, koska eivät halunneet ottaa lapsia houllettavakseen ja aikuisena kieltäytyivät olemasta yhteydessä pahoinpideltyihin lapsiin, mutta seurustelivat mielellään loistoa heille antavien vanhempien kanssa ja poliiseille, joiden, mielestä nainen oli ansainnut selkäsaunansa ja lapset maksavat yhteiskunnalle.
Kenelle jää suurin vastuu omasta hyvinvoinnistaan?
SINULLE ITSELLESI! Et voi auttaa sisaruksiasi, etkä äitiäsi enempää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)684803Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu152290- 261816
- 131546
- 321481
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51328- 101247
- 151156
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41121- 231102