Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanpankki ja kahdenvälisen kehitysavun kumppanit ovat rahoittaneet Tansanian talousjärjestelmän uudistuksia. Pankkijärjestelmän uusiminen on lisännyt investointeja. Talouskasvu on jatkunut jopa laman aikana: vuonna 2009 bruttokansantuote kasvoi 4,9 prosenttia, kahtena edellisvuonna yli 7 prosenttia.[2]
Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkumppanimaasta, ja se on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tärkeimmät tukikohteet ovat metsäala, ympäristön kestävä kehitys, opetussektori ja hyvä hallinto. Suomi tukee Tansanian köyhyyden vähentämistä budjettituella, hanketuella ja ohjelmatuella. Tansaniaan suuntautuu myös kansalaisjärjestöille myönnettyä tukea.[48]
Tansania on voimakkaasti riippuvainen kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2010 sen budjetista 28 prosenttia rahoitettiin ulkomaisella avulla.[49]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TaZaRa-juna Mbeyan asemalla.
Tansaniassa on 125 lentokenttää, mutta vain kahdella niistä on päällystetty, yli kolme kilometriä pitkä kiitotie.[2] Ne ovat Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema Dar es Salaamissa ja Kilimanjaron kansainvälinen lentoasema Arushan ja Moshin välillä. Myös Sansibarin, Mwanzan ja Mtwaran lentoasemille tehdään kansainvälisiä lentoja.[50]
Rautateitä on yhteensä 3 689 kilometriä.[2] Kansainvälistä matkustajaliikennettä on kaksi kertaa viikossa Tazara-radalla Tansaniasta Sambiaan. Junamatka Dar es Salaamista Kapiri Mposhiin (josta voi jatkaa bussilla Lusakaan) kestää 40 tuntia.[50]
Suurilla järvillä (Tanganjika-, Victoria- ja Njassajärvillä) on kaupallista liikennettä naapurimaihin. Joet eivät sovellu laivaliikenteelle. Merialueilla on suuri merirosvojen vaara. Suurin satamakaupunki on Dar es Salaam.[2] Tansaniasta Mosambikiin pääsee lautoilla Malawin kautta.[50]
Matkustajat pääsevät bussilla varsin vaivattomasti naapurimaihin Keniaan, Malawiin, Ugandaan ja Sambiaan. Esimerkiksi matka Dar es Salaamista Nairobiin kulkee Arushan kautta ja kestää 14 tuntia.[50]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tansanian väkiluku kasvoi kymmenestä miljoonasta 37,5:een miljoonaan 1961–2003.
Tansanian väestö jakaantuu yli 120 etniseen ryhmään, joista sukumat, hayat, nyakyusat, nyamwezit ja chaggat ylittävät miljoonan henkilön rajan. Suurin osa heimoista kuuluu bantukansoihin. Swahili onkin valtion puhutuin kieli. Englanti on kuitenkin hallinnon, talouden ja korkeakouluopiskelun kieli. Sansibarilla puhutaan laajasti myös arabiaa. Lukutaitoisia on 68 prosenttia väestöstä.[9]
Mantereella noin 30 prosenttia on kristittyjä, 35 prosenttia muslimeja ja 35 prosenttia kuuluu luonnonuskontoihin. Sansibarin saarella sen sijaan 99 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia.[2]
Tansanian vuosittainen väestönkasvu on 2,8 prosenttia.[2] Väestönkasvu luo valtavia paineita maan ruokahuollolle ja koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.[51] Puu on yleisin energianlähde, ja kasvava väestö tarvitsee sitä yhä enemmän.[52]
Maailmanpankki ja kahdenvälisen kehitysavun kumppanit ovat rahoittaneet Tansanian talousjärjestelmän uudistuksia. Pankkijärjestelmän uusiminen on lisännyt investointeja. Talouskasvu on jatkunut jopa laman aikana: vuonna 2009 bruttokansantuote kasvoi 4,9 prosenttia, kahtena edellisvuonna yli 7 prosenttia.[2]
Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkumppanimaasta, ja se on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tärkeimmät tukikohteet ovat metsäala, ympäristön kestävä kehitys, opetussektori ja hyvä hallinto. Suomi tukee Tansanian köyhyyden vähentämistä budjettituella, hanketuella ja ohjelmatuella. Tansaniaan suuntautuu myös kansalaisjärjestöille myönnettyä tukea.[48]
Tansania on voimakkaasti riippuvainen kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2010 sen budjetista 28 prosenttia rahoitettiin ulkomaisella avulla.[49]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TaZaRa-juna Mbeyan asemalla.
Tansaniassa on 125 lentokenttää, mutta vain kahdella niistä on päällystetty, yli kolme kilometriä pitkä kiitotie.[2] Ne ovat Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema Dar es Salaamissa ja Kilimanjaron kansainvälinen lentoasema Arushan ja Moshin välillä. Myös Sansibarin, Mwanzan ja Mtwaran lentoasemille tehdään kansainvälisiä lentoja.[50]
Rautateitä on yhteensä 3 689 kilometriä.[2] Kansainvälistä matkustajaliikennettä on kaksi kertaa viikossa Tazara-radalla Tansaniasta Sambiaan. Junamatka Dar es Salaamista Kapiri Mposhiin (josta voi jatkaa bussilla Lusakaan) kestää 40 tuntia.[50]
Suurilla järvillä (Tanganjika-, Victoria- ja Njassajärvillä) on kaupallista liikennettä naapurimaihin. Joet eivät sovellu laivaliikenteelle. Merialueilla on suuri merirosvojen vaara. Suurin satamakaupunki on Dar es Salaam.[2] Tansaniasta Mosambikiin pääsee lautoilla Malawin kautta.[50]
Matkustajat pääsevät bussilla varsin vaivattomasti naapurimaihin Keniaan, Malawiin, Ugandaan ja Sambiaan. Esimerkiksi matka Dar es Salaamista Nairobiin kulkee Arushan kautta ja kestää 14 tuntia.[50]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tansanian väkiluku kasvoi kymmenestä miljoonasta 37,5:een miljoonaan 1961–2003.
Tansanian väestö jakaantuu yli 120 etniseen ryhmään, joista sukumat, hayat, nyakyusat, nyamwezit ja chaggat ylittävät miljoonan henkilön rajan. Suurin osa heimoista kuuluu bantukansoihin. Swahili onkin valtion puhutuin kieli. Englanti on kuitenkin hallinnon, talouden ja korkeakouluopiskelun kieli. Sansibarilla puhutaan laajasti myös arabiaa. Lukutaitoisia on 68 prosenttia väestöstä.[9]
Mantereella noin 30 prosenttia on kristittyjä, 35 prosenttia muslimeja ja 35 prosenttia kuuluu luonnonuskontoihin. Sansibarin saarella sen sijaan 99 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia.[2]
Tansanian vuosittainen väestönkasvu on 2,8 prosenttia.[2] Väestönkasvu luo valtavia paineita maan ruokahuollolle ja koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.[51] Puu on yleisin energianlähde, ja kasvava väestö tarvitsee sitä yhä enemmän.[52]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaisia rapiat 5 miljoonaa, tansanian väkiluku kasvanut 40-miljoonan tuntumaan, Suomi lappaa rahaa yhä tuonne. Tuossa siis yksi esimerkkimaa.
Suomalainen vanhus, opiskelija, työtön riutuu, ongelmat velloo täällä hallituksista toisiin, leikkauksia tehdään, mutta liikaa lisääntyneille sitä kapataan joidenkin 50-60-luvulla tehtyjen sopimusten vuoksi.
Kansainväliset sopimukset, joita tehtiin aivan toisessa ajassa.