Mielipiteitä tulemaan!

Sepustelija

Olen 16-vuotias tyttö, jonak unelmana olisi julkaista oma kirja. Ensimmäisen pitkän tarinani kirjoitin 11-vuotiaana, ja olen keksinyt uusia tasaiseen tahtiin, mutta mikään sepustuksistani ei ole ollut itselleni tarpeeksi hyvä. Aloitin tässä pari päivää sitten uuden tarinan, josta toivon saavani tyydyttävän tarinan. Haluaisin kuulla mielipiteitänne kyseisestä tarinastani (joka ei siis vielä ole valmis), joka sijoittuu 1800-luvulle. Tarina kertoo 18-vuotiaasta tytöstä, joka rakastuu nuoreen herrasmieheen, mutta mies kuolee ennen kuin he ennättävät naimisiin, ja tytön on naitava vihamiehensä. Eikä tarina lopu siihen, ehei se on vasta alku :). Mutta tässä siis otteita tarinani alusta:

Ensimmäinen ote:

"Richard ei vastannut, vaan kääntyi pois, mutta Frieda näki hänen korvanlehtiensä punehtuvan, mikä merkitsi hänen olevan suutuksissaan. Friedasta tuntui, kuin hänen ja Richardin välissä olisi ollut iso jäävuori. ”Ei kai Richardkaan voisi sitten olla minusta kiinnostunut,” hän ajatteli, ja huokaisi helpotuksesta.
- Mitä sinä huokailet? Gertrude kysyi.
- En yhtikäs mitään, Frieda vastasi ja punastui.
- Tiedätkös, veljeni sanoo pitävänsä sinusta todella paljon, ja se on paljon se, hän kun ei muuten välitä tytöistä.
Frieda liikahti vaivautuneena, ja tietenkin Gertruden haukansilmät huomasivat sen.
- Mikä sinun on? Onko jokin hätänä?
Frieda empi hetkisen, mutta päätti sitten tunnustaa asian. Hän tiesi, että Gertrudeen saattoi luottaa.
- Äitini haluaa naittaa minut veljellesi. Kai sinä jo tiesit sen, sehän on ilmiselvää. Mutta ongelma on, että minä en halua. En vain pysty siihen. Veljesi on niin... kopea ja ylimielinen, ja minä vihaan häntä, Friedan ääni puuroutui.
Gertrude katseli häntä myötätuntoisena ja kiersi kätensä hänen ympärilleen.
- Tiedän, hän sanoi hiljaa. – Hän on aina ollut sellainen, ja luulen ettei hän koskaan muutu. Onhan äitikin samanlainen. Voi, toivon niin, että pääsisit hyvän miehen kanssa naimisiin, ansaitset sen.
- Kiitos Gertie, Frieda kuiskasi liikuttuneena."

Toinen ote:

"- Kaipaatteko tanssittajaa? huvittunut ääni kysyi.
Frieda katsoi nopeasti ylös. Hänen edessään seisoi tumma mies, jonka silmät ja suu nauroivat. Hän oli pukeutunut juhlavaatteisiinsa, ja näytti varakkaalta.
- No? hän kysyi. – Saanko tämän tanssin?
Frieda empi hetkisen, mutta vastasi sitten:
- Kyllä.
Mies oli tanssi hyvin, ja osasi kuviot. Frieda alkoi tulla uteliaaksi. Mistä tämä salaperäinen mies oikein oli tullut, ja mikä hänen nimensä oli?
- Olette hiljainen, mies huomautti.
- Niin, minulla on taipumus vaipua ajatuksiini.
- Kenties myös unelmointiin?
- Vähemmän.
- Jotkut sanovat, että liika ajatuksiin vaipuminen ei ole hyväksi.
- Millä perusteilla?
- Se vieroittaa heidät muusta maailmasta, mies sanoi katsoen Friedaa kiinteästi silmiin.
- Kuka te olette?
- Ei niin nopeasti, neiti hyvä. Eikö tanssi riitä? Lupasin vain tanssittaa teitä.
- Sääntöjen vastaista, Frieda sanoi mutristaen huuliaan.
- Minkä sääntöjen? mies kysyi nauraen.
- Käyttäytymissääntöjen.
- Ahaa. Eli käyttäytymissääntöjen mukaan et voi tanssia toisen kanssa ellet kerro nimeäsi?
Frieda punehtui.
- Te saatatte minut umpikujaan.
Mies nauroi.
- Se on minun tapani, josta en pääse millään eroon. Pyydän anteeksi.
Frieda ei vastannut, hymyili vain. Kun tanssi loppui, mies katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.
Brenda tuli hiljaa hänen luokseen.
- Kuka tuo oli?
- En tiedä, Frieda vastasi. – Hän ei kertonut nimeään.
- Outoa, Brenda sanoi kurtistaen kulmiaan. – Sääntöjen vastaista.
- Niin, Frieda sanoi naurahtaen kuivasti."

Kolmas ote:

"Lewis hymyili jälleen aurinkoista hymyään ja Frieda kirjoitti sinä iltana päiväkirjaansa vapisevin sormin:
”Heinäkuun 20. päivä

Tom tuli tänään vieraisille, ja hänellä oli mukanaan ystävänsä Lewis Barrett. Sama mies, jonka kanssa tanssin Wallsien tansseissa vuosi sitten. Herra Barrett on hyvin mukava, vaikkakin hieman sääntöjä uhmaava ja ilkikurinen. Pidän hänestä oikein paljon, ja luulen tosissani, että hän voi olla se mies, jota olen etsinyt. Kerroin hänelle Frederickin kuolemasta, ja omasta syyllisyydestäni siihen, ja hän vapautti minut taakastani! Hän sanoi, että ihmiset kuolevat Luojan tahdosta, emmekä me voi sitä estää. Ja siinä hän on aivan oikeassa.”

Nyt tietenkin ajattelette ” Voi, kuinka suloista! He menevät naimisiin, saavat suloisia lapsia, ja elävät elämänsä onnellisina loppuun asti.” Mutta entäpä jos niin ei käykään? Jos kertoisin teille, että he eivät menekään naimisiin, uskoisitteko sen, vai hylkäisittekö ajatuksen mahdottomana vaihtoehtona?"

Kertokaa vain rohkeasti mielipiteitä :)

34

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • höpöä

      Aiheesta on kirjoitettu 200 vuodessa noin miljoona kirjaa. Eli millä meinaat erottua joukosta? Siitä on loppupelissä kyse, aiheeseen on tuotava uusi, kiinnostava näkökulma.
      Dialogi mättää pahasti, tyhjänpäiväistä höpötystä.

      • Sepustelija

        olenkin aloittanut toisen version kirjoittamisen samasta aiheesta ;), jossa ei ole yhtä paljon dialogeja.


      • YTRED

      • kateeksikäy

        On onni osata kirjoittaa rakkaushömppää. Ei tarvitse erottua siitä sarjasta vaan noudattaa kunnoll akaavaa. Sissä samalla Rakastaa- vihaa saa lopulta toisensa, on teouttu melkoisewt miljoona ja kirjoja käännetään läjäpäin kieleltä toisella. rakkaushömpässä ne kirjailijatulot piilevät. Itskein kirjoittaisin, jos osaisin mutta kun ei onnistu niin ei onnistu,. kääntyy paremmin arkirealismiin ja scifiin tai niiden sekoitukseen eikäö kelpaa kenellekään!


    • loveatar

      Teksti etenee sujuvasti, genre on helposti tunnistettavissa. Lauseenvastikkeita käytät liikaa, ne tekevät lauseista hieman puisevia. Pätkät ovat aika dialogipainotteisia, joten niistä on hankala päätellä kokonaistyyliä. Välillä dialogia voisi keskeyttää enemmän näkökulmahahmon ajatuksilla.

      Dialogin puhujan ilmaisemisen kanssa kannattaa olla tarkkana, älä lataa sinne liikaa informaatiota. Esim. " Frieda sanoi naurahtaen kuivasti." voisi olisi sujuvampi "Frieda naurahti."

      Adverbeja kannattaa myös harkita. Usein niiden ilmaisemat asiat voi kertoa tyylikkäämmin esim. kuvailemalla hahmon kehonkieltä.

      Aistimaailmaa voisit hyödyntää enemmän. Kannattaa purkaa tiivitä kuvauksia, esim. varakkaan näköinen mies, millä tavalla se varakkuus näkyy? Miltä juhlissa tuoksuu, miltä tanssiminen vieraan kanssa tuntuu kehossa?

      Jos luet paljon vanhaa kirjallisuutta, omaksut helposti sieltä tyylillisiä rakenteita, joita ei nykysin enää niin paljon suosita. Tämän vuoksi omaa lukemista kannattaa aina monipuolistaa mahdollisimman paljon.

      Teksti on kuitenkin lupaava, hahmoista saa selvän käsityksen ja mielenkiintoni heräsi lukiessa. Älä lannistu tämän palstan kommenteista. Tärkeämpää on keskittyä kirjoittamiseen, sillä se on ainoa tapa kehittyä. :)

      • Sepustelija

        Kiitos palautteesta! :)
        Odotin kyllä tätä ja olen harkinnut dialogien supistamista. Aloittelin tuossa juuri uuden version kirjoittelua ja voin laittaa alun tähän. Ehkäpä se on vähän kuvaavampi :).
        Luen kyllä paljon 1600-1700-luvulla kirjoitettuja kirjoja, enkä voi sietää modernia kirjallisuutta. Juuri sen takia en halua kirjoittaa "nykyaikaisemmin", haluan sotia näitä nykyajan kirja-normeja vastaan. Olen jo kokeillut postmodernismia ja muita kauheita tyylilajeja, enkä voi sietää niitä. Anteeksi jos ei vanhanaikainen teksti ole sinun makuusi...
        Toisen käsikirjoitusversion alku:
        "Tarina, joka on surumielinen, ei ilmiselvästi voi olla hyvä, vai voiko? Aion yrittää kaikin keinoin saada tämän tarinan loppumaan hyvin, vaikka sen sisältö olisikin surullinen.
        Päähenkilömme on tyttö nimeltä Frieda Gardiner. Hän oli hyvästä perheestä, mutta oli pahaksi onnekseen päättänyt mennä naimisiin rakkaudesta, mikä hänen aikakaudellaan oli aivan ennenkuulumatonta.
        - Frieda-kultaseni! rouva Gardiner huusi.
        Taloon oli juuri saapunut vieraita, joiden tuttavuus olisi rouva Gardinerin mukaan hyvin hyödyllistä Friedalle. Uudet naapurit, Lady ja lordi Stone olivat vihdoinkin suvainneet tulla ensivierailulleen. Ja olihan jo aikakin, heidän muutostaan oli kulunut jo kokonainen kuukausi. Olisihan ollut skandaalimaista jos he olisivat viivyttäneet vierailuaan vielä hetkisen.
        Frieda itse oli odottanut tapaamista vastaanottavaisin mielin, ja muistuttaen itseään mota kertaa siitä tosiasiasta, että nuoriherra Stone, josta oli kuullut niin paljon puhuttavan, oli aivan varteenotettava sulhasehdokas. "Joskus rikaskin voi tehdä onnelliseksi," oli Friedan miettiväinen aate hänen yrittäessään kävellä hiljaa ja arvokkaasti portaita alas. Viisi henkilöä seisoi eteishallissa selin häneen. Rouva ja herra Gardineria ei näkynyt missään, mikä sai Friedan hätääntymään. Olisiko hänen nyt hoidettava esittely itse? Muiden kuin Friedan ajatuksissa tämä ajatus ei olisi ollut erityisen kauhua herättävä, mutta on syytä tietää, että Frieda Gardiner oli hyvin käyttäytymissäännöistä tietoinen oleva nuori neitonen. Ei hän turhaan ollut valvonut myöhään, yrittäen tutkia rakasta käyttäytymis-opastaan. Vaikkakin tässä tilanteessa siitä oli enemmän harmia kuin hyötyä.
        Niinpä hän asteli suoraan kohti pahinta painajaistaan."


      • qwrlö

        Mennä naimisiin rakkaudesta, oli ennen kuulumatonta kyseisellä aikakaudella?

        Ei ollut sen ihmeellisempää kuin nykyään. Säätyerot ovat aina aiheuttaneet eripuraa, mutta kyllä 1800-luku oli vielä romantiikan kultakautta, milloin rakkaudella oli parinmuodostuksessa suuri merkitys.


      • älä.valistakunettiedä
        qwrlö kirjoitti:

        Mennä naimisiin rakkaudesta, oli ennen kuulumatonta kyseisellä aikakaudella?

        Ei ollut sen ihmeellisempää kuin nykyään. Säätyerot ovat aina aiheuttaneet eripuraa, mutta kyllä 1800-luku oli vielä romantiikan kultakautta, milloin rakkaudella oli parinmuodostuksessa suuri merkitys.

        Höpö höpö. Avioliitot sovittiin vanhempien kesken.


      • qwrlö
        älä.valistakunettiedä kirjoitti:

        Höpö höpö. Avioliitot sovittiin vanhempien kesken.

        Entä Nobel-voittaja Marie Curie? Tai Frankenstainin kirjoittajia Mary Shelley? Eikö heidän tapauksissaan voi puhua modernista kapinallisuudesta ja rakkauden avioliitoista?


      • Historiantuntija

        Jotenkin ihmisillä on sellainen outo käsitys että 1800-luvun kaikki avioliitot olivat jotain renessanssiajan Italian mahtisukujen tyyppisiä kauppoja. :D Suosittelen lukemaan vaikkapa kotimaista Minna Canthia - hänen näytelmissään on kuvattu ihan tavallisten ihmisten avioliittoja 1800-luvulla (aikalaiskuvauksia kun olivat).


    • ohhohhh

      Mitä 1600- ja 1700-lukujen kirjoja olet lukenut?

      • jespus

        Niin, olisipa kiinnostava tietää, kun niitä ei kovin montaa ole suomennettu edes. Ruotsiksi löytyy ja tietysti muilla kielillä, mutta pystyykö tuon ikäinen lukemaan vanhaa ruotsia, englantia tai muita kieliä.


      • arvaass

        Veikkaan, että tarkoitti Harry Potteria.


      • Sepustelija

        Kuules en ole Harry Potteria lukenut, enkä koskaan tule lukemaankaan! Silkkaa roskaa koko sarja, ja Taru sormusten herrasta myös.
        Olen lukenut Austenia (sijoittuu puoliksi 1800-luvulle), Defoeta, Bunyania ja Shakespearea, ja 1800-1900-luvuilta pääosin Dickensiä, L.M.M:ia, ja Alcottia (sekä suomalaisista Kiveä, Linnaa, ja Blomkvistiä.)
        Tässä siis vain muutama esimerkki.
        "jespukselle":
        Englanti, ruotsi (ERITYISESTI vanha), norja ovat täydellisesti hallussa, eli pystyn lukemaan aika monipuolisesti eri kielisiä kirjoja. :)


      • Sepustelija

        jatkuu vielä...
        Ja kykenen myös tietysti kirjoittamaan kyseisillä kielillä.
        Olen kirjoittanut esseitä ja novelleja englanniksi ja mini-novelleja ruotsiksi, ja nyt olisi tavoitteena kirjoittaa jonkinmoinen tarina myös norjaksi, mikä on äidinkieleni. :)


      • hämmennystä

        Olet kielellisesti pätevä ja perehtynyt historiallisiin klassikoihin. Lähtökohdat tuntien on kovin hämmentävää lukea tekstinäytteitäsi. Koululaistasoa!


      • Kuukupööpötin

        Walter Scottia...


    • Entinen16

      Älä välitä ilkeistä vastauksista. Kirjoitat hyvin, mutta en usko, että valitsemasi laji kiinnostaa kustantajia. Jos siis haluat kirjailijaksi, pyri keksimään ajankohtaisempia aiheita. Sinulla on vielä aikaa vaikka kuinka paljon, olet kovin nuori. Opiskele kirjoittamista ja kehitä itseäsi, lahjoja sinulla on.

      • Sepustelija

        En olekaan helposti loukkaantuvaa tyyppiä, ja oma tyyli on vielä hakusessa. Olen harkinnut elämänkerran kirjoittamista, sillä suvussamme on tapahtunut vaikka mitä mikä todellakin voisi kiinnostaa ihmisiä. :)


    • Sepustelija

      Kiitos kaikille mielipiteistänne! :)
      Kirjoitin tämän tarinan vain kokeilumielessä oppiakseni kehittymään kirjoittamisessa. Oikeastaan kirjoittaminen ei ole vahvuuksiani, sillä olen sitä vähän-kaikkea-osaava-tyyppiä, eli osaan piirtää hieman (vanhempani ovat kumpikin taiteilijoita), soittaa pianoa, tehdä käsitöitä, (myös kirjoittaa - IHAN VÄHÄN - tietysti) ja ehkä parhaiten kokata.
      Kaiken tämän varjoon jää kirjoittaminen, ja viimeksi kun kirjoitin, olin 13-vuotias, eli muutama vuosikin on mennyt ja taidot ovat ruostuneet. Ajattelisin nyt aloittaa aivan alusta, niin että voisitteko antaa vinkkejä "aloittelijalle", mitä olisi otettava huomioon? Mikä teitä kiinnostaa?
      Ja valitkaa genre: historiallinen (aion kumminkin pysyä tämän genren sisällä vaikka kukaan ei rohkaisisikaan siihen), romantiikka, rikos, postmoderni, scifi, jne.
      Kaikkia näitä genrejä olen siis kokeillut, eivätkä ne ole vieraita.
      Sitten minulle vieraita genrejä: fantasia, kauhu, jännitys, elämänkerta, jne.
      Ehdottakaa jotakin näistä genreistä, mistä olisi hyvä aloittaa.

    • olen_utelias

      Miksi mielestäsi Harry Potter on roskaa?

      • vanmjäs

        Samaa kysyisin minä!

        Ei kai Pottereiden suosio alenna niiden arvoa?


      • antiituhippi

        Vain joidenkin wannabe-taiteilija-punaviher-ituhippi-kuplassaeläjien silmissä.


    • hhfduikhcffff

      Hyvää tekstiä tyttö!

    • Toivottavasti kirjasi joskus julkaistaan. Seuraan kiinnostuneena etenemistäsi.

    • yrittämälläonnistuu

      sitkeyttä vaan, kyllä se joskus tömöhtää. Itsekin uneksin kirjan julaisusta alta kaksikymppisenä. ja haaveesta TULI TOTTA 50 - TÄYTETTYÄNI, ja nyt on toinen kirja tekeillä. kun 60-vuotis juhlat pidettiin.

    • 00900

      Näistä pätkistä on vaikea sanoa yhtään mitään - paitsi ulkoisista seikoista (dialogi, lauseenvastikkeet jne), joista näemmä kommentteja riittää.

      Ilmeisesti kyse on jostain rakkaustarinasta, mutta näin lyhyestä näytteestä tarinan todellinen luonne ei käy ilmi. Eikä se, miten tarina kehittyy ja mitä annettavaa sillä on lukijalle.
      On myös mahdotonta kommentoida, ovatko henkilöt kiinnostavia tai loogisia.

      Pelkkä sujuva kirjoittaminen kielioppisääntöjen mukaan ei riitä, vaikka se on tietenkin hyvä alku.

      Saatat olla lahjakas kirjoittaja, mutta tästä näytteestä ei voi vielä päätellä juuri mitään. Kannattaa jatkaa kirjoittamista.

    • kirjaunelma

      Ettekö tosiaan tajua, että tämä on provo. Voi jeesus.

      • djlkflskfj

        Mitä sillä on väliä?


    • Tykkääkirjoista

      Luin ennen paljon kirjoja, etenkin teini-iässä. Jostakin syystä numerot alko tippumaan koulussa. Vanhempani laittoivat porttikiellon kirjastoon. Luulivat, että harrastukseni vahingoittaa koulua.

      Se oli huono idea. Tyhmät vanhemmat. Syyt olivat muualla.

    • MrsAusten

      Mun mielestä tekstisi oli ihan sujuvaa ja mukavaa luettavaa. Kovasti siitä kuulsi läpi Jane austen-vaikutteet, en ole varma kannattaako lähteä siihen genreen tuollaisella tarinalla, on meinaan aika isot saappaat täytettävänä.
      Olet todella nuori vielä, ja vaikka kirjoitat hyvin ikäiseksesi niin sanoisin että elämänkokemus tulee tuomaan syvyyttä tarinoihisi. Eli ole kärsivällinen. Muistan itse miten ikäisenäsi luulin olevani perillä kaikesta, mutta väärässä olin :)
      Eli älä missään nimessä lopeta kirjoittamista ja lukemista, ikä ja kokemus ovat kovia valtteja alalla.

    • Siitätietäämasiksen

      Anna hyviä kirjavinkkejä. Täytyy olla todella hyvä opus, sen verran alamaissa, ettei lukeminen muuten onnistu.

      • sldkfjkldsf

        Hyvän mielen kirjoja: Hilja Valtosen Ruskapäiviä. Ei ihan tavallista Hilja Valtosta, mutta viihdyttävä, hyvin rakennettu ja kertoo hauskasti 70-luvun alun Suomesta. Toinen vinkki Kaari Utrion Rakas Henrietta. En tiedä, mikä siinä kirjassa on, mutta olen lukenut sen varmaan 10 kertaa.

        Jos vähän "laadukkaampaa", mutta viihdyttävää, hyvin tehtyä ja helppolukuista haluat, John Irvingiltä Välisarjan avioliitto. Eivät ole nykyisen kaltaista Irvingiä, vaan napakkaa tekstiä.


    • kannustan

      Minusta ensimmäinen versio oli parempi, huomasi että se oli kirjoitettu rennommin ja ilman paineita, nauttien ja iloiten omasta kirjoittamisesta. Mikä minusta onkin kirjoittamisessa tärkeintä. Siitä syntyy kirjan sielu, pelkät hienot lauserakenteet ja kielikuvat jotka on koitettu kirjoittaa toisten mieliksi suorittaen kolisevat tyhjyyttään. Kirjoita ihmeessä! Ja neuvoksi annan ettei kannata näyttää tekstiä kenellekään ennen kuin olet kirjoittanut juonen/tarinan alusta loppuun asti tuossa ilon ja innostuksen ilmapiirissä turvassa lannistavilta kritisoijilta. Sitten kun koko tarina on valmis, eli sillä on sielu ja se elää, huomaavat sen muutkin lukiessaan sitä. Sitten onkin helppoa käydä hiomaan tekstiä ja väkertämään lauseiden ja kielikuvien kanssa. Ja siinä vaiheessa sekin on jo kivaa kun tietää että on saanut koko tarinan kokoon alusta loppuun. Mutta silloinkaan ei kannata luottaa liikaa toisten neuvoihin eli MIELIPITEISIIN. Sillä minun mielestäni oli esim. parempi "naurahti kuivasti" kuin pelkkä "naurahti". Mutta kuka on oikeassa? Ei kukaan, kirjoita sinä niinkuin itse parhaaksi koet :) Vaikutat tosi lahjakkaalta ikäiseksesi, kannustan todella jatkamaan! Donna Tarttkin kirjoitti Tikliä 10 vuotta joten muista ettei ole mitään kiirettä. Itse kirjoittaminen on elämys ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti kiirehtimättä. Tsemppiä, toivon mukaan kuulemme vielä sinusta! :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      198
      4666
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      274
      2750
    3. 134
      1707
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1401
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      203
      1357
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      84
      1156
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1124
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      74
      1077
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1057
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1051
    Aihe