Ateismin väitteitä ja apologian vastauksia

Filosofisten kysymysten joukosta ei voida sulkea pois kysymyksiä siitä, mistä ihmiskunta on saanut alkunsa, onko jotain (esim mahdollista älyllistä) alkusyytä sille, että ihmiskunta on tullut olemassaoloon, onko mitään pohjaa määritellä mikä on elämän tarkoitus ja mikä on oikein ja väärin, onko kaikki suhteellista, ovat kaikki arvotkin vain suhteellisia. Onko olemassa absoluuttisia totuuksia jne.

Filosofiassa pyritään etsimään universaaleja periaatteita eikä vain kunkin yksilön subjektiivisia perspektiivejä tms.

"Filosofia (m.kreik. φιλοσοφία) on noin 600–400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita. Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta[1][2] – filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista"."

"Filosofialla voidaan tarkoittaa myös jonkun henkilön tai koulukunnan yhtenäistä maailmankuvaa, maailmankatsomusta, oppijärjestelmää tai elämänkatsomusta, sekä tällaisen muodostamiseen pyrkivää toimintaa."

"Filosofia tutkii todellisuutta, tietoa ja inhimillistä elämää koskevia yleisiä käsityksiä ja niiden perusteita.[6] Tällaisena filosofia on todellisuuden kaikkein yleisimpien ja abstraktimpien puolien sekä ajattelumme kategorioiden tutkimusta; näitä ovat esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin 'järki', 'totuus', 'todistus', 'mieli' ja 'aine'. Filosofiassa niistä käsitteistä, joiden avulla käsittelemme todellisuutta, tulee itsestään tutkimuksen kohteita. Filosofit ovat kuitenkin olleet eri aikoina eri mieltä siitä, missä määrin "puhdas" tai "ensimmäinen" apriorisen asenteen omaava filosofia on mahdollista.[10]

Filosofisen toiminnan tavoitteena on usein saavuttaa totuus eli toisin sanoen saada selville ja selittää miten asiat ovat. "

Lainaus https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia

Kirjoitit:"Jos ja kun kestävää määritelmää jumalalle ei ole, voidaan tarkastella vain sellaisia filosofisia kysymyksiä, jotka eivät ole sidoksissa dogmeihin."

Tuohan nyt ei pidä lainkaan paikkaansa ja on täysin keinotekoinen ja luonnoton väite. Ja kyllä käsite jumala /Jumala on pystytty määrittelemään filosofiseenkin keskusteluun riittävällä tavalla.

"Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta."

"Teismi eli jumalausko on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen, vaikuttava Jumala. " (lainaukset Wikipediasta: Jumala)


Kaikkia väitteitä ja argumentteja voidaan totta kai tarkastella filosofisista lähtökohdista käsin, vaikka sinä muuta väitit!

Luepa seuraavat lainaukset:

"Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.[1] Uskonnonfilosofia keskittyy erityisesti uskonnollisiin totuusväittämiin.[2] Menetelmältään uskonnonfilosofia on ajatusten ja käsitteiden loogista erittelyä ja arviointia. Uskonnonfilosofien tavoite on lähestyä aihettaan filosofisen puolueettomasti, eikä asettua lähtökohtaisesti millekään tietylle uskonnolliselle kannalle, vaikka uskonnollisia väittämiä voidaankin olettaa todistelun olettamuksellisina alkuehtoina.[2]

Jumalauskoisissa uskonnoissa keskeisimpiä uskonnonfilosofisia kysymyksiä ovat kysymykset Jumalan olemassaolosta, luonnosta ja toiminnasta. Kristillisessä teologiassa uskonnonfilosofia on systemaattisen teologian oppiaine. Uskonnonfilosofia liittyy tutkimuskohteeltaan teologiaan siinä mielessä, että uskonnonfilosofia tutkii uskonnollisia väittämiä yliluonnollisesta ja jumalasta. Suomessa uskonnonfilosofiaa harjoitetaankin sekä filosofian laitoksilla että teologisissa tiedekunnissa." (lähde: uskonnonfilosofia, Wikipedia)

Ateismin, agnostismin ja teismin tarkastelu lähtee filosofisessa tutkimuksessa ja keskusteluissa periaatteellisesti ihan samalta viivalta kuten yllä olevista lainauksistakin kävi ilmi. Millään näistä ei filosofisen ajattelun näkökulmasta ole lähtökohtaisesti oletusarvoista johtoasemaa ennen kuin filosofisiin tutkimuksiin ja analyyseihin lähdetään.

Se on sitten asia erikseen, ettei kukaan yksittäinen ihminen ole vapaa ns esiymmärryksestään, johon vaikuttaa koko kyseisen henkilön elämä ja saadut vaikutteet.

Tähän loppuun jotain määritelmän tynkää ateismista ja agnostismista, jos nämä käsitteet ovat jollekin epäselviä.

"Sanaa ateismi eli jumalattomuus käytetään joko viittaamaan näkemyksiin, joiden mukaan Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa tai käsityksiin, joista puuttuu käsitys jumalan olemassaolosta. Agnostisismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan ei voi sanoa, onko jumalaa tai jumalia olemassa." (Wikipedia, aihe Jumala)

Tiedän tuon. Määritelmä jumalalle on vaan edelleen levällään. Se on siis persoonallinen olento, jonka persoonallisuus on hyvin samanlainen kun ihmisenkin persoonallisuus. Sama olento myös hallitsee kaikkea.
Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Sanan 'jumala' tilalle voi tarvittaessa laittaa ihan mitä vain ja perustelu tämän avulla on aina yhtä pätevä. Voin sanoa vaikka kaverini Kaapon luoneen maailmankaikkeuden ja jallitsevan sitä. Nyt voin perustella Kaapolla kaiken ja väittää ymmärtämättömiksi niitä jotka eivät kaveriini Kaapoon usko. Ja se on jumalan määrittelyn ongelma, mitä ei ymmärrä kristityt, ei muslimit, ei hindut eikä muutkaan oman jumalansa asiaa ajavat ihmiset.

"Filosofisten kysymysten joukosta ei voida sulkea pois kysymyksiä siitä, mistä ihmiskunta on saanut alkunsa, onko jotain (esim mahdollista älyllistä) alkusyytä sille, että ihmiskunta on tullut olemassaoloon, onko mitään pohjaa määritellä mikä on elämän tarkoitus ja mikä on oikein ja väärin, onko kaikki suhteellista, ovat kaikki arvotkin vain suhteellisia. Onko olemassa absoluuttisia totuuksia jne."

Kyllä, tuo on aivan totta. Totta on myös se, että nuo eivät ole sen oleellisempia tai tärkeämpiä kysymyksiä kun vaikka se, söisinkö lounaaksi pizzaa vaiko lihamureketta.

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Ateismin, agnostismin ja teismin tarkastelu lähtee filosofisessa tutkimuksessa ja keskusteluissa periaatteellisesti ihan samalta viivalta kuten yllä olevista lainauksistakin kävi ilmi. Millään näistä ei filosofisen ajattelun näkökulmasta ole lähtökohtaisesti oletusarvoista johtoasemaa ennen kuin filosofisiin tutkimuksiin ja analyyseihin lähdetään.

Se on sitten asia erikseen, ettei kukaan yksittäinen ihminen ole vapaa ns esiymmärryksestään, johon vaikuttaa koko kyseisen henkilön elämä ja saadut vaikutteet.

Tähän loppuun jotain määritelmän tynkää ateismista ja agnostismista, jos nämä käsitteet ovat jollekin epäselviä.

"Sanaa ateismi eli jumalattomuus käytetään joko viittaamaan näkemyksiin, joiden mukaan Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa tai käsityksiin, joista puuttuu käsitys jumalan olemassaolosta. Agnostisismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan ei voi sanoa, onko jumalaa tai jumalia olemassa." (Wikipedia, aihe Jumala)

Lue lisää

Itse olen tullut siihen (filosofisestikin yleiseen)näkökulmaan, että sekä ateismiin, agnostismiin että teismiin päätyminen vaatii ns uskonhypyn johonkin suuntaan, koska mitään näistä maailmankatsomuksista ei voida tieteellisesti todistaa aukottomasti oikeiksi.

hengellistä pohdintaa hieman:

Ajattelen, että voi olla, että Jumala on tätä nykyä halunnut antaa vain sen verran perusteita ja todisteita mahdollisuudelle uskoa Häneen, että halutessaan ihminen voi löytää Hänet, mutta toisaalta ihminen voi myös valita toisin. Näin kunkin ihmisen sydämentila ja luontainen kaipuu Jumalan yhteyteen tai luontainen riippumattomuuden halu Hänestä paljastuvat ja ihminen voi tehdä sen uskon hypyn mihin hän luontaisestikin tuntee eniten vetoa. Näin kukin valitsee myös oman "sydämensä" tilan mukaisesti. Toki Jumala haluaisi , että kaikki pelastauisivat ja tunstisivat vetoa ja halua Hänen rakkautensa piiriin. Mutta näin ei tule Raamatun ennustustenkaan mukaan käymään. Ja toisaalta S.a.atana jopa tunsi alunperin Jumalan, mutta silti hylkäsi Hänet ja lähti itsekkyyden ja Jumalasta riippumattomuuden tielle.

Mousses kirjoitti:

Tiedän tuon. Määritelmä jumalalle on vaan edelleen levällään. Se on siis persoonallinen olento, jonka persoonallisuus on hyvin samanlainen kun ihmisenkin persoonallisuus. Sama olento myös hallitsee kaikkea.
Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Sanan 'jumala' tilalle voi tarvittaessa laittaa ihan mitä vain ja perustelu tämän avulla on aina yhtä pätevä. Voin sanoa vaikka kaverini Kaapon luoneen maailmankaikkeuden ja jallitsevan sitä. Nyt voin perustella Kaapolla kaiken ja väittää ymmärtämättömiksi niitä jotka eivät kaveriini Kaapoon usko. Ja se on jumalan määrittelyn ongelma, mitä ei ymmärrä kristityt, ei muslimit, ei hindut eikä muutkaan oman jumalansa asiaa ajavat ihmiset.

"Filosofisten kysymysten joukosta ei voida sulkea pois kysymyksiä siitä, mistä ihmiskunta on saanut alkunsa, onko jotain (esim mahdollista älyllistä) alkusyytä sille, että ihmiskunta on tullut olemassaoloon, onko mitään pohjaa määritellä mikä on elämän tarkoitus ja mikä on oikein ja väärin, onko kaikki suhteellista, ovat kaikki arvotkin vain suhteellisia. Onko olemassa absoluuttisia totuuksia jne."

Kyllä, tuo on aivan totta. Totta on myös se, että nuo eivät ole sen oleellisempia tai tärkeämpiä kysymyksiä kun vaikka se, söisinkö lounaaksi pizzaa vaiko lihamureketta.

Lue lisää

Uskonnonfilosofisessa tarkastelussa kaverisi Kaapon mahdollinen jumaluus tulisi varmasti teilattua sangen nopeasti. :D

Kirjoitit maailmankatsomuksellisiin ja elämän tarkoituksiin liittyviin kysymyksiin liittyen :

"Totta on myös se, että nuo eivät ole sen oleellisempia tai tärkeämpiä kysymyksiä kun vaikka se, söisinkö lounaaksi pizzaa vaiko lihamureketta."

Hih. tokihan sinulla on oikeus ja mahdollisuus ajatella noin, mutta samalla tuo ajattelutapasi kertoo jotain sinusta ihmisenä ja sitä voi olla hyvä sinunkin miettiä, mitä se voisi kertoa... ;)

Jos on olemassa Jumala ja jos me ihmiset olemme iankaikkisuus olentoja, jotka elämme valinnoistamme riippuen ikuisuutemme joko Jumalan yhteydessä tai sitten erossa Hänestä, jolla on omat seurauksensa, lienee selvää, että syvällisten teismiä koskevien asioitten pohtiminen ja kannanotto niihin voi olla hyvinkin tärkeää.

Mikäli taas joku uskoo, ettei Jumalaa ole olemassa, se johtaakin helposti arvorelativismiin ja jopa nihilismiin. (Googleta tarvittaessa.) ja jos päädyt nihilismiin, mikään tuskin onkaan sen tärkeämpää kuin se, söitkö lounaaksi pizzaa vai lihamurekatta...ja nihilistien näkökulmasta oikeastaan edes sillä ei ole mitään merkitystä.

"Tietokirjailija ja toimittaja Kalle Haatanen jakaa kirjassaan Ei voisi vähempää kiinnostaa - Kirjoituksia nihilismistä nihilismin passiiviseen ja aktiiviseen nihilismiin. "Aktiivisessa nihilismissä kiistämme kaikki arvot, jolloin kyynisyys on vahvin valttimme kun taas passiivisessa nihilismissä annamme saman kyynisyyden levitä koskemaan kaikkia ja kaikkea." (lähde: Wikipedia, aihe: Nihilismi)

Mitä tarkemmin sanottuna tarkoitit kommenttisi alun kysymyksellä:

"Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? "

No, nyt joudun joka tapauksessa poistumaan näistä filosofisista sfääreistämme erään sinun mielestäsi ehkä ihan yhtä oleellisen kysymyksen pariin: eli laittaisinko lounasta kysyneelle sattuneesta syystä nyt kotona olevalle esikoiselleni lihamureketta, pitsaa vai ihan jotain muuta murkinaa kohta eteen... :)

Uskonhypystä olen vähän eri linjoilla. Lähtökohdiltaan teisti, agnostikko tai ateisti voi päätyä toisenlaiseen näkemykseen, mutta ei ollenkaan välttämättä. Ateisti voi pysyä ateistina, koska mitään syytä ryhtyä teistiksi ei ole. Sellaisen syyn näyttäminen ontuu heti, jos filosofinen pohja vaihdetaan joksikin uskonnolliseksi pohjaksi. Siksi jumalaa/jumalia käsitellessä on osattava kertoa selkeästi mistä puhutaan, eli määritellä käsitteet.

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Uskonnonfilosofisessa tarkastelussa kaverisi Kaapon mahdollinen jumaluus tulisi varmasti teilattua sangen nopeasti. :D

Kirjoitit maailmankatsomuksellisiin ja elämän tarkoituksiin liittyviin kysymyksiin liittyen :

"Totta on myös se, että nuo eivät ole sen oleellisempia tai tärkeämpiä kysymyksiä kun vaikka se, söisinkö lounaaksi pizzaa vaiko lihamureketta."

Hih. tokihan sinulla on oikeus ja mahdollisuus ajatella noin, mutta samalla tuo ajattelutapasi kertoo jotain sinusta ihmisenä ja sitä voi olla hyvä sinunkin miettiä, mitä se voisi kertoa... ;)

Jos on olemassa Jumala ja jos me ihmiset olemme iankaikkisuus olentoja, jotka elämme valinnoistamme riippuen ikuisuutemme joko Jumalan yhteydessä tai sitten erossa Hänestä, jolla on omat seurauksensa, lienee selvää, että syvällisten teismiä koskevien asioitten pohtiminen ja kannanotto niihin voi olla hyvinkin tärkeää.

Mikäli taas joku uskoo, ettei Jumalaa ole olemassa, se johtaakin helposti arvorelativismiin ja jopa nihilismiin. (Googleta tarvittaessa.) ja jos päädyt nihilismiin, mikään tuskin onkaan sen tärkeämpää kuin se, söitkö lounaaksi pizzaa vai lihamurekatta...ja nihilistien näkökulmasta oikeastaan edes sillä ei ole mitään merkitystä.

"Tietokirjailija ja toimittaja Kalle Haatanen jakaa kirjassaan Ei voisi vähempää kiinnostaa - Kirjoituksia nihilismistä nihilismin passiiviseen ja aktiiviseen nihilismiin. "Aktiivisessa nihilismissä kiistämme kaikki arvot, jolloin kyynisyys on vahvin valttimme kun taas passiivisessa nihilismissä annamme saman kyynisyyden levitä koskemaan kaikkia ja kaikkea." (lähde: Wikipedia, aihe: Nihilismi)

Mitä tarkemmin sanottuna tarkoitit kommenttisi alun kysymyksellä:

"Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? "

No, nyt joudun joka tapauksessa poistumaan näistä filosofisista sfääreistämme erään sinun mielestäsi ehkä ihan yhtä oleellisen kysymyksen pariin: eli laittaisinko lounasta kysyneelle sattuneesta syystä nyt kotona olevalle esikoiselleni lihamureketta, pitsaa vai ihan jotain muuta murkinaa kohta eteen... :)

Lue lisää

"Uskonnonfilosofisessa tarkastelussa kaverisi Kaapon mahdollinen jumaluus tulisi varmasti teilattua sangen nopeasti. "

Toki, yhtä sietämätön kun Allahin pilakuva muslimille. Uskonnot kun poistaa kuviosta ja pitäytyy vain filosofiassa, Kaapo onkin aika pätevä kaveri.

"Hih. tokihan sinulla on oikeus ja mahdollisuus ajatella noin, mutta samalla tuo ajattelutapasi kertoo jotain sinusta ihmisenä ja sitä voi olla hyvä sinunkin miettiä, mitä se voisi kertoa... ;)"

Sen mietinnän aloitin jo lähemmäs 30 vuotta sitten. Se on kertonut itselleni sen, miten elää onnellista ja hyvää elämää. Mitä se sitten minusta kertoo, on asia, johon voi vastata vain minut tuntevat ihmiset.

"Jos on olemassa Jumala ja jos me ihmiset olemme iankaikkisuus olentoja, jotka elämme valinnoistamme riippuen ikuisuutemme joko Jumalan yhteydessä tai sitten erossa Hänestä, jolla on omat seurauksensa, lienee selvää, että syvällisten teismiä koskevien asioitten pohtiminen ja kannanotto niihin voi olla hyvinkin tärkeää."

Juuri noin se on uskonnon sisältä käsin katsottuna. Vähän laveammin sanottuna teistin näkökulmasta nuo kysymykset ovat oleellisia. Teismi ei kuitenkaan ole kuin ihmisen itsensä kokoinen. Ateisti ei katso asioita noin, vaikka elävät samassa maailmankaikkeudessa. Teisteille tärkeät kysymykset eivät ole tärkeitä ateisteille, eikä välttämättä edes hyvin eri tavoin uskovalle teistillekään. Mitään universaalia niissä pohdinnoissa ei ole, vain henkilökohtaista.

"Mikäli taas joku uskoo, ettei Jumalaa ole olemassa, se johtaakin helposti arvorelativismiin ja jopa nihilismiin. (Googleta tarvittaessa.) ja jos päädyt nihilismiin, mikään tuskin onkaan sen tärkeämpää kuin se, söitkö lounaaksi pizzaa vai lihamurekatta...ja nihilistien näkökulmasta oikeastaan edes sillä ei ole mitään merkitystä."

Entä sitten? Ei se tarkoita mitään pahaa tai moraalitonta. Käsitys sellaisista on vain tiedostetusti henkilökohtainen ja kulttuuriin kasvamisen myötä helposti aivan samat kun teistilläkin. Voin tehdä ihan mitä haluan ja teenkin mitä haluan. Kosmisessa mittakaavassa millään ei ole mitään väliä, henkilökohtaisessa mittakaavassani taas on. Teen koska haluan, en tee koska en halua. Siihen ei tarvita yliluonnollista vaikutinta.

"Mitä tarkemmin sanottuna tarkoitit kommenttisi alun kysymyksellä: Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? "

Sitä, että kysymykseen siitä mitä jumala käsitteenä tarkoittaa, ei vastaa hyvin muutama siihen lisätty ominaisuus. Jumala voi edelleen olla vaikka kaverini Kaapo, samat ominaisuudet löytyvät molemmista. Ja erityisesti ongelmaa kuvaa se, että Kaapoon saa liitettyä ihan samoja ominaisuuksia vaivatta, vaikka jumalakäsitteeseen lisättäisi juttuja.

Biologiassa käsite elämä sisältää esim. eläinkunnan, mikä taas sisältää esim. poron. Poro on käsite mistä ei voi ottaa ominaisuuksia pois ja lisätä niitä miten mielii, koska silloin se olisi jotain muuta kun poro. Samaa tarttumapintaa täytyy löytää myös käsitteeseen jumala, tai aiheesta on jokseenkin turha keskustella.

Mousses kirjoitti:

"Uskonnonfilosofisessa tarkastelussa kaverisi Kaapon mahdollinen jumaluus tulisi varmasti teilattua sangen nopeasti. "

Toki, yhtä sietämätön kun Allahin pilakuva muslimille. Uskonnot kun poistaa kuviosta ja pitäytyy vain filosofiassa, Kaapo onkin aika pätevä kaveri.

"Hih. tokihan sinulla on oikeus ja mahdollisuus ajatella noin, mutta samalla tuo ajattelutapasi kertoo jotain sinusta ihmisenä ja sitä voi olla hyvä sinunkin miettiä, mitä se voisi kertoa... ;)"

Sen mietinnän aloitin jo lähemmäs 30 vuotta sitten. Se on kertonut itselleni sen, miten elää onnellista ja hyvää elämää. Mitä se sitten minusta kertoo, on asia, johon voi vastata vain minut tuntevat ihmiset.

"Jos on olemassa Jumala ja jos me ihmiset olemme iankaikkisuus olentoja, jotka elämme valinnoistamme riippuen ikuisuutemme joko Jumalan yhteydessä tai sitten erossa Hänestä, jolla on omat seurauksensa, lienee selvää, että syvällisten teismiä koskevien asioitten pohtiminen ja kannanotto niihin voi olla hyvinkin tärkeää."

Juuri noin se on uskonnon sisältä käsin katsottuna. Vähän laveammin sanottuna teistin näkökulmasta nuo kysymykset ovat oleellisia. Teismi ei kuitenkaan ole kuin ihmisen itsensä kokoinen. Ateisti ei katso asioita noin, vaikka elävät samassa maailmankaikkeudessa. Teisteille tärkeät kysymykset eivät ole tärkeitä ateisteille, eikä välttämättä edes hyvin eri tavoin uskovalle teistillekään. Mitään universaalia niissä pohdinnoissa ei ole, vain henkilökohtaista.

"Mikäli taas joku uskoo, ettei Jumalaa ole olemassa, se johtaakin helposti arvorelativismiin ja jopa nihilismiin. (Googleta tarvittaessa.) ja jos päädyt nihilismiin, mikään tuskin onkaan sen tärkeämpää kuin se, söitkö lounaaksi pizzaa vai lihamurekatta...ja nihilistien näkökulmasta oikeastaan edes sillä ei ole mitään merkitystä."

Entä sitten? Ei se tarkoita mitään pahaa tai moraalitonta. Käsitys sellaisista on vain tiedostetusti henkilökohtainen ja kulttuuriin kasvamisen myötä helposti aivan samat kun teistilläkin. Voin tehdä ihan mitä haluan ja teenkin mitä haluan. Kosmisessa mittakaavassa millään ei ole mitään väliä, henkilökohtaisessa mittakaavassani taas on. Teen koska haluan, en tee koska en halua. Siihen ei tarvita yliluonnollista vaikutinta.

"Mitä tarkemmin sanottuna tarkoitit kommenttisi alun kysymyksellä: Ihan oikeasti, mitä tuo käytännössä tarkoittaa? "

Sitä, että kysymykseen siitä mitä jumala käsitteenä tarkoittaa, ei vastaa hyvin muutama siihen lisätty ominaisuus. Jumala voi edelleen olla vaikka kaverini Kaapo, samat ominaisuudet löytyvät molemmista. Ja erityisesti ongelmaa kuvaa se, että Kaapoon saa liitettyä ihan samoja ominaisuuksia vaivatta, vaikka jumalakäsitteeseen lisättäisi juttuja.

Biologiassa käsite elämä sisältää esim. eläinkunnan, mikä taas sisältää esim. poron. Poro on käsite mistä ei voi ottaa ominaisuuksia pois ja lisätä niitä miten mielii, koska silloin se olisi jotain muuta kun poro. Samaa tarttumapintaa täytyy löytää myös käsitteeseen jumala, tai aiheesta on jokseenkin turha keskustella.

Lue lisää

Totta kai käsitteelle jumala/Jumala on olemassa määritelmä. Lähes kaikille sanoillehan on olemassa ns sanakirjamääritelmä tms.

Esim Wikipediasta aiheen Jumala alta:

"Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta.[1]"

Jumalakäsitykset

"Teismi eli jumalausko on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen, vaikuttava Jumala. Polyteismi eli monijumalaisuus on käsitys, jonka mukaan jumalia on useita. Monoteismiin eli yksijumalaisuuden mukaan on vain yksi Jumala. Deismi on käsitys, jonka mukaan Jumala ei kaikkeuden luotuaan ole puuttunut sen kehitykseen tai käsitys jonka mukaan Jumala on kaiken alkusyy. Panteismi eli kaikkijumalaisuus samastaa jumalan kaikkeuden kanssa.[2]

Sanaa ateismi eli jumalattomuus käytetään joko viittaamaan näkemyksiin, joiden mukaan Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa tai käsityksiin, joista puuttuu käsitys jumalan olemassaolosta. Agnostisismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan ei voi sanoa, onko jumalaa tai jumalia olemassa."

"Jumala (Jumala, kristinusko, Wikipediasta)

Kristitylle Jumala on yhtäältä Isä, joka on luonut taivaan ja maan, toisaalta tämän Isän Poika, joka on Jeesus Nasaretilaisen persoonassa lihaksi tullut ihmiskunnan Pelastaja, ja kolmanneksi eläväksi tekevä Henki. Tämä käsitys Jumalasta kolmena persoonana – Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä – on kristinuskon kulmakivi ja keskeinen opillinen ero kristinuskon ja muiden monoteististen uskontojen välillä.[4]

Kristinuskon mukaan Jumalasta voidaan saada tietoa yleisen ilmoituksen kautta (Jumalan toiminta luonnossa ja kulttuurissa) sekä erityisen ilmoituksen kautta (Jumalan lihaksi tullut Sana, Jeesus Kristus). Erityisen ilmoituksen tärkein lähde on Raamattu, kristityille ohjeellisiksi tulkittujen kirjoitusten kokoelma."

kaikki ihmisten tekemät määritelmät ovat aina vain likiarvoja kohteestaan eivätkä voi sitä täydellisesti kuvata. maailmankaikkeuden mahtavinta ja älykkäintä olentoa Jumalaa ei tietenkään voida rajoittaa ja kahlita ihmiskykyjen avulla johonkin lyhyeen määritelmään, niin että se täydellisesti kuvaisi kohdetaan. Loppujen lopuksi , kun mitään asiaa tai ilmiötä ei voida täydellisesti kuvata, niin eipä ihme, ettei Jumalaakaan.

Käsitteellä jumala/Jumala on yleisempi sanakirjamääritelmänsä ja sitten mikäli puhutaan Raamatun ilmoituksen Jumalasta, niin Hän tuo omaa olemustaan esiin Raamatussa ja sen kautta Häneen voi tutustua. Toki sitten on myös mm uskontunnustuksia, joissa tärkeimmät asiat on sanottu ja muita kirjallisia teoksia aiheesta.

Joka tapauksessa teismin kristillinen Jumala käsite on esitetty sen verran selvästi, että uskonnon filosofiassa ja yleensäkin jopa tieteellisessäkin filosofisessa keskustelussa aiheesta on voitu käydä paljonkin keskustelua.

Olisi keinotekoista väittää, että mikäli jotain asiaa ei pystytä täydellisesti kuvaamaan, siitä asiasta/olennosta/ilmiöstä ei voida tai on turha keskustella.

Tuolla perusteellahan tiedekään ei voisi edetä, jos asioista, joita ei heti täysin ja täydellisesti ymmärretä, ei voitaisi tai ei muka kannattaisi keskustella.

Tiede käyttää matematiikkaa, mikä on yksikäsitteistä ja siten tieteelle paras kieli. Filosofia ja ihmisten välinen kommunikointi käydään sanoin, mitkä ovat väistämättä monimerkityksellisiä.

Jumalan määritteleminen sanoilla käy, jopa ympäripyöreä määrittely kelpaa, mutta se ei taivu kovin moneen asiaan. Esimerkkini kaaposta ja toinen esimerkkini porosta selittävät miksi. Se puolestaan näyttää mikä alkuperäisen linkin jutussa mättää. Epämääräinen käsite esitetään aivan kun puhuttaisi jostain porosta, vaikka tarttumapintaa löytyy vain uskonnon kautta. Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta ei voi sanoa juuta eikä jaata, jolloin se ei toimi pohjana kun ajatusleikeille.

Jutussa pohditaan mm. näin: "Mitä seuraa Jumalan hylkäämisestä?"
Koska alkusyyn nimeäminen Jumalaksi on lähtökohtaisesti epäloogista, ei edes ole tilannetta jossa alkusyy hylätään. Eihän ihmisillä ole lähtökohtaisesti yhtenevää käsitystä alkusyystä, tai edes käsitteellisesti selkeää ja yhtenäistä määritelmää Jumalasta.
Kristinuskossa ongelma on vielä uskonnon sisäinenkin, koska suuntauksia ja lahkoja on useita.

Persoonallinen jumala kohtaa muitakin ongelmia, joita väistetään lisäämällä jumalan ominaisuuksin se, että ihminen ei edes pysty ymmärtämään jumalaa. Tuskin tarvitsee selittää miksi käsittämättömistä asioista keskustelu on yhtä hedelmällistä kun puhua siitä mistä ei tiedä.

Myönnytyksiä on siis tehtävä. Jos nyt otetaan alkusyyksi tuo kristinuskon persoonallinen Jumala juuri niin epämääräisenä olentona kun se on, voidaan toki miettiä miltä maailma näyttää sellaisesta näkökulmasta. Koska tässä vaiheessa on vain perusteetta päätetty hylätä kaikki muut maailman uskonnot, ei varmaan tarvitse käyttää logiikkaa ja aikaa myöskään sen miettiseen, että maailmankatsomuksia on enemmän kun yksi. Mutta juuri sen tuo linkitetty juttu tekee. Apologeetat eivät usein edes ymmärrä mille kentälle säntäävät leikkimään.

Uskonnollisilta ihmisiltä toivoisi ymmärrystä pysyä siinä ainoassa asiassa, mikä kestää kriittisen tarkastelun: omassa henkilökohtaisessa uskonelämässään. Kristitty ei voi toimia valona maailmalle, jos kompuroi omassa logiikassaan. Esim. Joku nuoren maan kreationismi on niin naurettavaa pelleilyä, että se ei palvele Jumalaa, vaan halventaa sitä. Jos ja kun uskontoaan ei voi todistaa oikeaksi tieteellä, logiikalla eikä etenkään fanaattisesti mölyämällä, luulisi parhaan todistuksen omasta asiastaan tulevan sivistyneen käytöksen kautta. Valitettavasti tuo juttu ateismin väitteistä ei edusta tiedettä eikä logiikkaa, vaan asenteellista mölyämistä. Maailmassa on muitakin kun teistejä ja ateisteja. Myös muita kun agnostikkoja. Kyllä maailmaan matskua mahtuu.

Ateismista ja ateismia maailmankatsomuksenaan pitävistä ihmisistä on olemassa monenlaisia eri versioita. Apologiaa käytetäänkin yleensä varsinkin keskusteluissa ns taistelevan ateismin edustajien kanssa.

Ateismi-maailmakatsomuksella on takanaan historia, joka osoittaa, että ateismi aatteen nimissä on nimenomaan ajettu paljonkin erilaisia asiota ja päämääriä ja niin tehdään nykyäänkin.

Toki on hyvin passiivisiakin ateismin edustajia, mutta moni ateisti on toisaalta taisteleva ateisti, joka pyrkii edistämään ateismin leviämistä ja vaikutusvaltaa tavalla tai toisella ja siihen liittyy usein paljon yhteiskunnallisiakin tavotteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismin_historia

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Ateismista ja ateismia maailmankatsomuksenaan pitävistä ihmisistä on olemassa monenlaisia eri versioita. Apologiaa käytetäänkin yleensä varsinkin keskusteluissa ns taistelevan ateismin edustajien kanssa.

Ateismi-maailmakatsomuksella on takanaan historia, joka osoittaa, että ateismi aatteen nimissä on nimenomaan ajettu paljonkin erilaisia asiota ja päämääriä ja niin tehdään nykyäänkin.

Toki on hyvin passiivisiakin ateismin edustajia, mutta moni ateisti on toisaalta taisteleva ateisti, joka pyrkii edistämään ateismin leviämistä ja vaikutusvaltaa tavalla tai toisella ja siihen liittyy usein paljon yhteiskunnallisiakin tavotteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismin_historia

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

Lue lisää

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

onnistuikohan linkin laitto nyt

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

onnistuikohan linkin laitto nyt

Lue lisää

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi7n9fWqtHLAhUiIpoKHTxiCaoQFggaMAA&url=http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227&usg=AFQjCNGB5weOTtGhm0vu4gSe7_kYdyIFzw&sig2=8pe1g3V04jgYsCh1CfdNlQ

Saas nähdä joko tällä kertaa

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Ateismista ja ateismia maailmankatsomuksenaan pitävistä ihmisistä on olemassa monenlaisia eri versioita. Apologiaa käytetäänkin yleensä varsinkin keskusteluissa ns taistelevan ateismin edustajien kanssa.

Ateismi-maailmakatsomuksella on takanaan historia, joka osoittaa, että ateismi aatteen nimissä on nimenomaan ajettu paljonkin erilaisia asiota ja päämääriä ja niin tehdään nykyäänkin.

Toki on hyvin passiivisiakin ateismin edustajia, mutta moni ateisti on toisaalta taisteleva ateisti, joka pyrkii edistämään ateismin leviämistä ja vaikutusvaltaa tavalla tai toisella ja siihen liittyy usein paljon yhteiskunnallisiakin tavotteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismin_historia

http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Ikävä-vanhoja-ateisteja/436227

Lue lisää

>>Ateismi-maailmakatsomuksella on takanaan historia, joka osoittaa, että ateismi aatteen nimissä on nimenomaan ajettu paljonkin erilaisia asiota ja päämääriä ja niin tehdään nykyäänkin.<<

Esimerkiksi?

>>Toki on hyvin passiivisiakin ateismin edustajia, mutta moni ateisti on toisaalta taisteleva ateisti, joka pyrkii edistämään ateismin leviämistä ja vaikutusvaltaa tavalla tai toisella ja siihen liittyy usein paljon yhteiskunnallisiakin tavotteita.<<

Jos halutaan keskustella tietynlaisesta ateismista tai sen edustajista, tämä tulee tuoda esille riittävällä tarkkuudella. Käytettäessä ylimalkaisesti termiä "ateismi", puhutaan ainoastaan jumal-uskon puutteesta. Tällöin kaikki muu mitä termiin liitetään on pelkkää argumentointivirhettä.

korjaajaX kirjoitti:

>>Ateismi-maailmakatsomuksella on takanaan historia, joka osoittaa, että ateismi aatteen nimissä on nimenomaan ajettu paljonkin erilaisia asiota ja päämääriä ja niin tehdään nykyäänkin.<<

Esimerkiksi?

>>Toki on hyvin passiivisiakin ateismin edustajia, mutta moni ateisti on toisaalta taisteleva ateisti, joka pyrkii edistämään ateismin leviämistä ja vaikutusvaltaa tavalla tai toisella ja siihen liittyy usein paljon yhteiskunnallisiakin tavotteita.<<

Jos halutaan keskustella tietynlaisesta ateismista tai sen edustajista, tämä tulee tuoda esille riittävällä tarkkuudella. Käytettäessä ylimalkaisesti termiä "ateismi", puhutaan ainoastaan jumal-uskon puutteesta. Tällöin kaikki muu mitä termiin liitetään on pelkkää argumentointivirhettä.

Lue lisää

Jos oot armas Jt-Facts , Bumerangi jne nikki, niin itsekään et taida kristillisyyttä kritisoidessasi aina jaksaa laittaa ylös mitä kristillisyyden suuntausta kukin hirmuisia kauheuksia ym edistänyt teismin/kristillisyys-maailmakatsomuksen edustaja kulloinkin on edustanut. Mutta olitpa tai et kyseinen nikki, niin asiaan:

Moni ateisti tällä palstalla niputtaa täysin suruttomasti kaikki kristittyinä itseään pitävät samaan nippuun ja syyttää muita kristittyjä ihan toisten kristittyjen synnietsä ja vääryyksistä.

Onkin tärkeää muistaa, että niin kristillisyyden kuin ateisminkin nimissä on ajattu vääryyksiä, joita monet muut ateismia tai kristillisyyttä maailmakatsomuksenaan kannattavat eivät hyväksy.

No tässä joitain esimerkkejä siitä, mitä päämääriä ateismin nimissä on ajettu tai ajetaan edelleen:

"Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa marxilainen ateismi oli osa kommunistista aatetta.[2] Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Vladimir Lenin erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. Perustuslaissa säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee ateistisen propagandan vapaus. Vuoden 1917 jälkeen marxilainen versio ateismista sai käytännössä virallisen aseman Neuvostoliitossa.[25] Neuvostoliitossa ateismin historia nähtiin eri kehityskausina, jossa ”marxilainen ateismi merkitsi korkeinta ja laadullisesti uutta ateismin astetta”[2].

Aluksi bolsevikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 puolue kuitenkin omaksui ”taistelevan ateismin” periaatteen. Neuvostoliiton kommunistinen puolue perusti vuonna 1923 Jumalattomien liiton (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä.[36] Vuoden 1937 väestönlaskennan tuloksien perusteella 57 % neuvostoliittolaisista kuitenkin edelleen luokitteli itsensä uskovaisiksi. Tuloksen johdosta Stalin toimeenpani Jumalattomien liitossa käyntiin laajat puhdistukset liian hitaan uskonnon hävittämisen vuoksi. Toisen maailmansodan aikana erityisesti ortodoksinen kirkko otettiin mukaan Saksan vastaiseen sotaponnistukseen, ja uskontojen vaino laimeni. Taistelevien jumalattomien liiton toiminta lopetettiin 1943.[36]

Maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen valtio oli kommunistinen Albania, jossa vuonna 1967 kiellettiin lainsäädännöllä kaikki uskonnonharjoittaminen. Tämän jälkeen maassa suljettiin yli 2 100 moskeijaa, kirkkoa, luostaria ja muuta uskonnollista rakennusta.[37] Kommunististen valtioiden uskonnonvastaiset toimet lisäsivät ateismin vastaisuutta erityisesti Yhdysvalloissa, missä ateismi ja kommunismi liitettiin usein toisiinsa."

Lähde: (Wikipedia, Ateismin historia)

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiWyKqIstHLAhWlJZoKHYwwDa4QFggaMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FAteismin_historia&usg=AFQjCNHy2vQU251DP7sk5nzSGzToHiaxFw&sig2=SQve9S0PqDQ81IrVUwSPQw

Pohjois-Koreassa ateismi aatteen nimissä yritetään hävittää kristillisyys koko maasta.

"Pohjois-Koreassa ateismi on edelleen virallinen dogmi.[3] Jopa 300 000 pohjoiskorealaisen kristityn arvellaan menettäneen henkensä vuoden 1953 jälkeen." (Wikipedia, kristittyjen vainot)

Mitä kaikkea ateismin yksi muoto, ns taisteleva ateismi on ajanut ja monissa maissa ajaa edelleen... Lainaus täältä ateistien omasta tuotannosta:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_01/ateistit_ulos_vessasta.html

"Vapaa Ajattelija 1/2005

jumalaton kulttuurilehti"

"Taisteleva ateismi ja ihmisoikeusateismi

Minä en kannata enkä ole koskaan kannattanut ns. taistelevaa ateismia. Sen sijaan kannatan seuraavaa (Suomessa harvinaista) ateismin lajia, jonka mukaan:

1. Kaikkia ateistien ihmisoikeuksia on koko ajan vaadittava.
2. Ateistista todellisuuskäsitystä on levitettävä.

Käytän tästä ateismista nimitystä totuutta arvostava ihmisoikeusateismi.

Taisteleva ateismi sen sijaan voidaan määritellä seuraavasti:

1. Uskonnon harjoittaminen pitää kieltää
2. Uskonnot pitää lakkauttaa
3. Kirkot pitää sulkea
4. Ateismia pitää opettaa kaikille pakollisena oppiaineena
5. Uskonnon levittämisestä pitää rangaista
6. Uskomisesta pitää rangaista
7. Uskovaiset pitää pakkokouluttaa ateisteiksi

Mahdollisesti taistelevaan ateismiin kuuluu myös muita piirteitä. Koska seitsemän on eräs juutalaisperäisten uskontojen (juutalaisuus, kristinusko, islam) pyhiä lukuja, laitoin listaan seitsemän kohtaa."

HUOM. Kyseinen ateistikirjoittaja kuitenkin haluaa itse ajaa tälläistäkin tavoitetta:
"Ateistista todellisuuskäsitystä on levitettävä."

Ja näin silti, ettei hän edes pidä itseään taistelevana ateistina.

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Jos oot armas Jt-Facts , Bumerangi jne nikki, niin itsekään et taida kristillisyyttä kritisoidessasi aina jaksaa laittaa ylös mitä kristillisyyden suuntausta kukin hirmuisia kauheuksia ym edistänyt teismin/kristillisyys-maailmakatsomuksen edustaja kulloinkin on edustanut. Mutta olitpa tai et kyseinen nikki, niin asiaan:

Moni ateisti tällä palstalla niputtaa täysin suruttomasti kaikki kristittyinä itseään pitävät samaan nippuun ja syyttää muita kristittyjä ihan toisten kristittyjen synnietsä ja vääryyksistä.

Onkin tärkeää muistaa, että niin kristillisyyden kuin ateisminkin nimissä on ajattu vääryyksiä, joita monet muut ateismia tai kristillisyyttä maailmakatsomuksenaan kannattavat eivät hyväksy.

No tässä joitain esimerkkejä siitä, mitä päämääriä ateismin nimissä on ajettu tai ajetaan edelleen:

"Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa marxilainen ateismi oli osa kommunistista aatetta.[2] Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Vladimir Lenin erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. Perustuslaissa säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee ateistisen propagandan vapaus. Vuoden 1917 jälkeen marxilainen versio ateismista sai käytännössä virallisen aseman Neuvostoliitossa.[25] Neuvostoliitossa ateismin historia nähtiin eri kehityskausina, jossa ”marxilainen ateismi merkitsi korkeinta ja laadullisesti uutta ateismin astetta”[2].

Aluksi bolsevikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 puolue kuitenkin omaksui ”taistelevan ateismin” periaatteen. Neuvostoliiton kommunistinen puolue perusti vuonna 1923 Jumalattomien liiton (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä.[36] Vuoden 1937 väestönlaskennan tuloksien perusteella 57 % neuvostoliittolaisista kuitenkin edelleen luokitteli itsensä uskovaisiksi. Tuloksen johdosta Stalin toimeenpani Jumalattomien liitossa käyntiin laajat puhdistukset liian hitaan uskonnon hävittämisen vuoksi. Toisen maailmansodan aikana erityisesti ortodoksinen kirkko otettiin mukaan Saksan vastaiseen sotaponnistukseen, ja uskontojen vaino laimeni. Taistelevien jumalattomien liiton toiminta lopetettiin 1943.[36]

Maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen valtio oli kommunistinen Albania, jossa vuonna 1967 kiellettiin lainsäädännöllä kaikki uskonnonharjoittaminen. Tämän jälkeen maassa suljettiin yli 2 100 moskeijaa, kirkkoa, luostaria ja muuta uskonnollista rakennusta.[37] Kommunististen valtioiden uskonnonvastaiset toimet lisäsivät ateismin vastaisuutta erityisesti Yhdysvalloissa, missä ateismi ja kommunismi liitettiin usein toisiinsa."

Lähde: (Wikipedia, Ateismin historia)

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiWyKqIstHLAhWlJZoKHYwwDa4QFggaMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FAteismin_historia&usg=AFQjCNHy2vQU251DP7sk5nzSGzToHiaxFw&sig2=SQve9S0PqDQ81IrVUwSPQw

Pohjois-Koreassa ateismi aatteen nimissä yritetään hävittää kristillisyys koko maasta.

"Pohjois-Koreassa ateismi on edelleen virallinen dogmi.[3] Jopa 300 000 pohjoiskorealaisen kristityn arvellaan menettäneen henkensä vuoden 1953 jälkeen." (Wikipedia, kristittyjen vainot)

Mitä kaikkea ateismin yksi muoto, ns taisteleva ateismi on ajanut ja monissa maissa ajaa edelleen... Lainaus täältä ateistien omasta tuotannosta:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_01/ateistit_ulos_vessasta.html

"Vapaa Ajattelija 1/2005

jumalaton kulttuurilehti"

"Taisteleva ateismi ja ihmisoikeusateismi

Minä en kannata enkä ole koskaan kannattanut ns. taistelevaa ateismia. Sen sijaan kannatan seuraavaa (Suomessa harvinaista) ateismin lajia, jonka mukaan:

1. Kaikkia ateistien ihmisoikeuksia on koko ajan vaadittava.
2. Ateistista todellisuuskäsitystä on levitettävä.

Käytän tästä ateismista nimitystä totuutta arvostava ihmisoikeusateismi.

Taisteleva ateismi sen sijaan voidaan määritellä seuraavasti:

1. Uskonnon harjoittaminen pitää kieltää
2. Uskonnot pitää lakkauttaa
3. Kirkot pitää sulkea
4. Ateismia pitää opettaa kaikille pakollisena oppiaineena
5. Uskonnon levittämisestä pitää rangaista
6. Uskomisesta pitää rangaista
7. Uskovaiset pitää pakkokouluttaa ateisteiksi

Mahdollisesti taistelevaan ateismiin kuuluu myös muita piirteitä. Koska seitsemän on eräs juutalaisperäisten uskontojen (juutalaisuus, kristinusko, islam) pyhiä lukuja, laitoin listaan seitsemän kohtaa."

HUOM. Kyseinen ateistikirjoittaja kuitenkin haluaa itse ajaa tälläistäkin tavoitetta:
"Ateistista todellisuuskäsitystä on levitettävä."

Ja näin silti, ettei hän edes pidä itseään taistelevana ateistina.

Lue lisää

>>Jos oot armas Jt-Facts , Bumerangi jne nikki<<

En ole.

>>No tässä joitain esimerkkejä siitä, mitä päämääriä ateismin nimissä on ajettu tai ajetaan edelleen<<

Kompastuit samaan kuoppaan, johon hyvin monet uskovat kompastuvat ateismista keskustellessaan. Tämä siitä huolimatta, että ehdin jo tähdentämään sinulle, ettei ateismi ole mitään muuta kuin jumal-uskon puutetta.

Luettelemissasi tapahtumissa on kysymys politiikasta, ei ateismista. Ateismi itsessään ei aiheuttanut noista mitään. Ateismissa ei edelleenkään ole opinkappaleita tai ideologiaa - se on vain ja ainoastaan jumal-uskon puutetta.

korjaajaX kirjoitti:

>>Jos oot armas Jt-Facts , Bumerangi jne nikki<<

En ole.

>>No tässä joitain esimerkkejä siitä, mitä päämääriä ateismin nimissä on ajettu tai ajetaan edelleen<<

Kompastuit samaan kuoppaan, johon hyvin monet uskovat kompastuvat ateismista keskustellessaan. Tämä siitä huolimatta, että ehdin jo tähdentämään sinulle, ettei ateismi ole mitään muuta kuin jumal-uskon puutetta.

Luettelemissasi tapahtumissa on kysymys politiikasta, ei ateismista. Ateismi itsessään ei aiheuttanut noista mitään. Ateismissa ei edelleenkään ole opinkappaleita tai ideologiaa - se on vain ja ainoastaan jumal-uskon puutetta.

Lue lisää

Tuo on sinun tulkintasi aiheesta. Kuten huomaat ateismi-aatteen edustajat itsekin tulkitsevan sanan ateismi lukuisilla eri tavoilla. Sinä haluat pitäytyä suppeammassa tulikinnassa ja voit siinä halutessasi pitäytyä.

Tuokin lainattu ateisti ateistisen Vapaa-ajattelijat lehden kirjoittajana käsittelee ateismia laajempana käsitteenä kuin sinä, samoin Wikipedia, kun se kirjoittaa ateismin historiasta.

Kun ateismi pakotetaan jonkun maan viralliseksi dogmiksi kuten Pohjois-Koreassa ja ateismin nimissä ja sen edistämiseksi tapetaan kristittyjä, on totta, että itse ateismi-aatteeseen uskominen ei kuitenkaan edellytä kyseistä toimintaa

Samoin kristinusko-maailmankatsomukseenkaan uskominen ei esim edellyttänyt ristiretkiä vaan asiaan liittyi valtapolitiikkakuvioita.

Moni onkin sitä mieltä, ettälukuisat ateistit pelaavat kaksilla punnuksilla, kun he laskevat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan kuuluneiden ihmisten teot koko kristinusko-maailmankatsomuksen synneiksi /syyksi ja samaan aikaan ei kuulema voida mitenkään laskea ateismi-maailmankatsomuksen kontolle ja syyksi ateismin edistämiseksi tehtyjä kansanosien ja -ryhmittymien murhia.

On toisaalta hyvä myös muistaa, että asiat kytkeytyvät ja nivoutuvat yleensä aina jotenkin yhteen toisten asioiden kanssa.

Mitä politiikka oikeastaan on...

"Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä."

(Lainaus:Wikipedia, politiikka)

Kun miettii tätä politiikan määritelmää, niin on varmasti hyvin vähän tai ei ehkä lainkaan laajasti ihmisiin vaikuttavaa toimintaa, jota ei voisi laskea myös poliittiseksi.

Mitä määritelmiin tulee, niin varsinkin ateismin alalajeille on olemassa paljonkin määritelmiä, joissa ei puhuta vain jonkun asian puutteesta vaan myös muusta sisällöstä ja jopa tavotteista ja päämääristä kuten esimerkkinä juuri tuo taisteleva ateismi.

korjaajaX kirjoitti:

>>Jos oot armas Jt-Facts , Bumerangi jne nikki<<

En ole.

>>No tässä joitain esimerkkejä siitä, mitä päämääriä ateismin nimissä on ajettu tai ajetaan edelleen<<

Kompastuit samaan kuoppaan, johon hyvin monet uskovat kompastuvat ateismista keskustellessaan. Tämä siitä huolimatta, että ehdin jo tähdentämään sinulle, ettei ateismi ole mitään muuta kuin jumal-uskon puutetta.

Luettelemissasi tapahtumissa on kysymys politiikasta, ei ateismista. Ateismi itsessään ei aiheuttanut noista mitään. Ateismissa ei edelleenkään ole opinkappaleita tai ideologiaa - se on vain ja ainoastaan jumal-uskon puutetta.

Lue lisää

Ateismille ei ole vain yhtä hyväksyttyä määritelmää. Tässä linkki "jumalattomien" Vapaa-ajattelijoiden sivulle teemana ateismin määritelmät ja myös teismin ja agnostismin määritelmiä.

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_04/ateismin_maaritelma.html

kuten havaita saattaa ateismista ja ateisteistakin on olemassa eri alaryhmiä ajattelutavan mukaan: mm ainakin positiivinen ateisti, negatiivinen ateisti.

Kiintoisaaaaa kirjoitti:

Tuo on sinun tulkintasi aiheesta. Kuten huomaat ateismi-aatteen edustajat itsekin tulkitsevan sanan ateismi lukuisilla eri tavoilla. Sinä haluat pitäytyä suppeammassa tulikinnassa ja voit siinä halutessasi pitäytyä.

Tuokin lainattu ateisti ateistisen Vapaa-ajattelijat lehden kirjoittajana käsittelee ateismia laajempana käsitteenä kuin sinä, samoin Wikipedia, kun se kirjoittaa ateismin historiasta.

Kun ateismi pakotetaan jonkun maan viralliseksi dogmiksi kuten Pohjois-Koreassa ja ateismin nimissä ja sen edistämiseksi tapetaan kristittyjä, on totta, että itse ateismi-aatteeseen uskominen ei kuitenkaan edellytä kyseistä toimintaa

Samoin kristinusko-maailmankatsomukseenkaan uskominen ei esim edellyttänyt ristiretkiä vaan asiaan liittyi valtapolitiikkakuvioita.

Moni onkin sitä mieltä, ettälukuisat ateistit pelaavat kaksilla punnuksilla, kun he laskevat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan kuuluneiden ihmisten teot koko kristinusko-maailmankatsomuksen synneiksi /syyksi ja samaan aikaan ei kuulema voida mitenkään laskea ateismi-maailmankatsomuksen kontolle ja syyksi ateismin edistämiseksi tehtyjä kansanosien ja -ryhmittymien murhia.

On toisaalta hyvä myös muistaa, että asiat kytkeytyvät ja nivoutuvat yleensä aina jotenkin yhteen toisten asioiden kanssa.

Mitä politiikka oikeastaan on...

"Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä."

(Lainaus:Wikipedia, politiikka)

Kun miettii tätä politiikan määritelmää, niin on varmasti hyvin vähän tai ei ehkä lainkaan laajasti ihmisiin vaikuttavaa toimintaa, jota ei voisi laskea myös poliittiseksi.

Mitä määritelmiin tulee, niin varsinkin ateismin alalajeille on olemassa paljonkin määritelmiä, joissa ei puhuta vain jonkun asian puutteesta vaan myös muusta sisällöstä ja jopa tavotteista ja päämääristä kuten esimerkkinä juuri tuo taisteleva ateismi.

Lue lisää

"Moni onkin sitä mieltä, ettälukuisat ateistit pelaavat kaksilla punnuksilla, kun he laskevat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan kuuluneiden ihmisten teot koko kristinusko-maailmankatsomuksen synneiksi /syyksi ja samaan aikaan ei kuulema voida mitenkään laskea ateismi-maailmankatsomuksen kontolle ja syyksi ateismin edistämiseksi tehtyjä kansanosien ja -ryhmittymien murhia."

Luet sujuvasti mm. kommunististen diktatuurien tekemät hirmuteot ateismin syyksi, mutta kuitenkin kiellät, että kristinusko tai usko jumalaan olisi kirkon tekemien julmuuksien syynä. Oletpa todella sokea. Etkö todellakaan näe itselläsi niitä kaksia punnuksia? Sitten vielä täällä muita neuvomassa.

Ateismi ei edellyä hirmutekoja teistejä vastaan. Ateismin omaksunut ideologia voi niitä edellyttää. Syynä ei ole ateismi vaan ideologia, joka kokee uskonnot kilpailijanaan. Perusteluna saatetaan pitää sitäkin, että kun ei ole jumalia, mutta kaikki tehdään esim. puolueen ja ideologian takia, ei ateismin.

Teismi, ei myöskään edellytä väkivaltaa. Eikä tuskin kristinuskokaan, jos uudessa testamentissa pitäydytään. Islamin nimissä onkin jo helpompi tehdä tihutöitä. Teistien ongelma onkin uskontojen moniselitteisyys. Riippuu täysin poppamiehistä mitä se uskonnon jumala haluaa. Poppamiehillä on kyllä keinot perustella mitä tahansa "pyhillä kirjoituksilla". Ei ollut pulaa ristiretkelle lähtijöistä, jotka vilpittömästi kuvittelivat tekevänsä jumalalleen palveluksen. Ei ole liioin pulaa jihadisteistakaan, jotka allahinsa nimissä räjäyttävät itsensä paratiisiin keskellä väkijoukkoa.

"Jehovan todistajat on Suomen kolmanneksi suurin rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta. Siinä on noin 18 700 jäsentä." (Wikipedia)

"Jehovan todistajat on Charles Taze Russellin vuonna 1872 perustama kristillisperäinen uususkonto" (Wikipedia)

Juu, ehkäpä jehovan todistajat-uskontoa voisi tosiaan sanoa "vesitetyksi kristinuskoksi". Kristinuskoa se nimittäin ei ole, vaan tosiaankin kristillisperäinen (eli kristillisyydestä vaikutteita saanut) uususkonto kuten esim mormonismikin.

Tottakai maailmassa on muitakin näkemyksiä kuin kristinusko:esim hinduismi, sintolaisuus, agnostismi ja sinun (näköjään) edustamasi ateismi. Teitä ateisteja taitaa olla muistaakseni noin 2 prosenttia maailman väestöstä.

onTosiaanMoniaNäkemyksiä kirjoitti:

"Jehovan todistajat on Suomen kolmanneksi suurin rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta. Siinä on noin 18 700 jäsentä." (Wikipedia)

"Jehovan todistajat on Charles Taze Russellin vuonna 1872 perustama kristillisperäinen uususkonto" (Wikipedia)

Juu, ehkäpä jehovan todistajat-uskontoa voisi tosiaan sanoa "vesitetyksi kristinuskoksi". Kristinuskoa se nimittäin ei ole, vaan tosiaankin kristillisperäinen (eli kristillisyydestä vaikutteita saanut) uususkonto kuten esim mormonismikin.

Tottakai maailmassa on muitakin näkemyksiä kuin kristinusko:esim hinduismi, sintolaisuus, agnostismi ja sinun (näköjään) edustamasi ateismi. Teitä ateisteja taitaa olla muistaakseni noin 2 prosenttia maailman väestöstä.

Lue lisää

Aloituksessa puhuttiin ateistinen ateismi -termistä. Muut ateismin versiot ovat kirjoittajan mukaan kristinuskon vesitettyjä versioita. Niissä lainataan perusteettomasti kristinuskon etiikkaa.

AteismillaEriVersioita kirjoitti:

Aloituksessa puhuttiin ateistinen ateismi -termistä. Muut ateismin versiot ovat kirjoittajan mukaan kristinuskon vesitettyjä versioita. Niissä lainataan perusteettomasti kristinuskon etiikkaa.

Lue lisää

"Niissä lainataan perusteettomasti kristinuskon etiikkaa."


Tuo juuri oli se mitä ajoin kirjoituksessani takaa.

Ikäänkuin kristinusko olisi ainoa etiikan tai moraalin lähde. Näinhän ei ole. Koska liberaali ihminen voi ottaa mistä tahansa uskonnosta parhaat puolet esille ja pitää niistä.

Ihan yhtä hyvinhän voisi puhua ateismin olevan vesitettyä hindulaisuutta tai vesitettyä hellenismiä, kerta jumaliin uskomattomista ihmisistä ja koulukunnista löytyy niin Kreikasta kuin Intiasta paljon ennen ajanlaskun alkua. (kristittyjä pidettiin ateisteina antiikin Kreikassa ja Roomassa. Heitä vainottiin ja väheksyttiin myös sen takia). Roomalaiset kun eivät käsittäneet miten joku kykeni palvomaan näkymätöntä, hahmotonta jumalaa.

Ja mitä oikeastaan on ateistinen ateismi?

Ateismi on sitä, ettei ihminen usko jumalaan. Se mitä ateisti itse sitten on riippuu hänen omasta maailmankatsomuksestaan. Onko hän sitten Marxilainen, nihilisti, vanhoollinen tai jne.