Olen siis nainen ja salarakas...tapaillut avoliitossa olevaa miestä jo pari kuukautta. Antoisaa on ollut...käymme yleensä kahvilla, syömässä ja sextailemme. Hän pitää minusta ja minä hänestä, tapasimme baarissa kuten moni muukin. En haluaisi parisuhdetta enkä seurustelua, pidän omasta rauhasta ja kun haluan seuraa, näen hänet. Näin tuskin kävisi jos Vaimot olisivat kiinnostuneita miehistään myös seksin osalta ja niitä hekuman hetkiä olisi kotona. En tunne syyllisyyttä mieshän varattu on en minä ja hän haluaa tapailla. Eikä näössäkään vikaa ole , päin vastoin...kivan näköinen ja asiallinen ja treenattu kroppa, ei siis mikään sohvaperuna ja seksikäs parransänki. Meillä on myös sopimus, ei sitoumuksia kumminkaan puolin eli kun jompi kumpi haluaa lopettaa tapailun ei tarvitse selitellä vaan se on sillä selvä. Molemmat ollaan jo aikuisia joten ei tarvitse kiukutella turhista tai kinastella. Sanon vaan mielipiteeni...Jos parisuhteet toimisi hyvin pettämisiä ei olisi. Samaa tekevät kyllä perheen äiditkin, eivät yhtään parempia ole, tiedän kaksikin.
Mietittävää
sinkkuna_viihdyn
32480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mä olen kyllä eri mieltä sun kanssa. Kyllä sellaisissakin suhteissa on pettämistä, joissa on seksiä kotona. Sä olet mennyt siihen halpaan, mihin moni nainen menee. Uskot miehen seksinpuutteen vuoksi juoksevan vieraissa. Et tiedä miten heillä kotona seksi sujuu, sä luotat pettäjän sanaan.
Joillekin miehille ei vaan yksinkertaisesti yksi nainen riitä. Se vieraan himo on heillä aina.
Ihan pakko kompata. Toivoin aikoinaan, että salarakas olisi rehellisesti soittanut minulle ja kysynyt, että onko teillä seksiä vai ei. Olisin joutunut vastaamaan, että on sitä perinteistä saunanjälkilöylyistä ja myös sellaista extemporetta, kuten pikalähtöjä hotelliin, kylpylään tai sammaleen tuoksuiseen metsään, äkkilähtöjä autoajeiluille vain mekko päällä ja mitä kaikkea hauskaan nyt keksittiin. Kahvilla hänkin kävi toisten naisten kanssa, mutta ei se meidän eloa sinänsä häirinnyt. Minulle tunnusti sitten, että tekee mieli panna kaikkea liikkuvaa, mutta tuskin salarakkaalleen. Sellainen himokausi pääsi yllättämään. Tiedän, koska kuulin, että muilutti myös salarakastaan, kun satuin soittamaan autoon ja salarakas istui apukuskin paikalla. Leikki, että vihainen hirmu soittaa ja syyttelee, pelkkä moi riitti ja näytelmä alkoi. Kuulin, kuinka auton ovi paukahti kiinni, niin saman tien siellä vaihtui ääni kellossa ihan erilaiseksi, mitä hetki sitten oli esitetty.
Komppaan edellisiä.
Miksi ihmeessä pitää aina vakuutella että kyllä vakisuhteessa on mieletöntä seksiä tuntuu jotenkin surullisemmalta että seksi ei olekaan se ainut syy pettää vaan taustalla on jotain syvempää :(
Tää on jotenkin hölmöä. Vaimot vakuuttavat että kotona huippuseksiä. Toisaalta mies pettää VAIN seksin takia.
Vastuu uskomisesta on kulijalla. Siis kakkosella ja hän tietenkin uskoo petturia eikä vaimoa. Koska petturi haluaa hänen uskovan niin. Kakkosen päähän ei muu selitys mahdu.
Ajatella, että tuollainen petturi saattaa kaikenlisäksi olla tavattoman mustasukkanen vaimostaan.
Ja sinäkö uskoit?
Siis, mitä ihmettä? Pettäjä oli niin mustasukkainen, vaikka nautti ihanasta salapanostaan, että tutki kännykkäni ja etsi numerot fonectasta. Eniten nauratti, että etsi sieltä salarakkaansakin numeron, ei löytänyt, koska oli prepaid. Olin tallentanut rakkaansa numeron hänen oikeilla nimikirjaimillaan. Odotin vain, koska alkaa syyttelemään, että vieraiden miesten nimikirjaimia siellä, että soittaa vielä. Olisi se ollut makea yllätys.
Itse arvostan itseäni sen verran, että puhalsin pelin poikki exän ajellutettua vierasta naikkosta. Ällöttääkin ajatus, että olisin jatkanut sen kummemmin seksi- kuin muutakaan elämää petturin kanssa. Anteeksi nyt vaan, mutta mitä rehentelyn aihetta on tuollaisessa "monipuolisuudessa", kun samalla jakaa oman miehensä toisen kanssa? Kuulostaa siltä kuin olisi ollut jonkinlainen kilpa menossa miehen salapanon kanssa... Kannattaako tuollaisesta olla ylpeä ja pitää kiinni..?
Mietittävää: mitä varatun miehen kanssa esiintymisen julkisilla paikoilla tarkoittaa sinulle. Mietittävää: miten suhtautuu naisiin sellainen mies, jolle on ok lähes nöyryyttää omaa vaimoaan, esiintymällä julkisilla paikoilla vieraiden naisten kanssa.
Lisää mietittävä: minkälainen mies nöyryyttää omaa vaimoaan esiintymällä vieraan naikkosen kanssa julkisesti? Ja vielä lisää: miksi nöyryytetty vaimokin niin usein pitää kynsin hampain kiinni tällaisesta paskaläjästä ja uskoo pettäjän selitykset?
Ei selkärangaton h.....ja tietenkään osaa edes katua mitään. Se jo osoittaa minkälainen luuhka hän on. Ei mitään moraalintajua tai syyllisyyttä vaikka on yhtälailla syyllinen uskottomuuteen. Mistä näitä hulluja riittää.
Minä olen miettinyt jo muutaman kuukauden.
Mies oli kulkenut salarakkaansa luona toista vuotta. Asian paljastuttua ei osannut sanoa syytä. Meinasi, että se vain tapahtui. Niin aina kerran viikossa se vain oli tapahtunut.
Kaikki käy kuin kaupasta juoksukaljaa hakisi. Jos oikein nopeasti käy niin kukaan ei tiedä mitään.
Minä tiedän, etten omista toista mutta se toisen tahallinen ilkeys ja epärehellisyys. Toisen halveksunta tässä asiassa, se on tehnyt minulle niin syvän haavan etten kyllä kunnioita niitä kumpaakaan ikinä. Enkä ketään kuka sillä asialla leikkii.
Kyllä miehelläni oli salarakas.. seksistä meillä se ei ollut kiinni...miehenikin liikkui julkisesti tämän salarakkaansa kanssa toista vuotta. Kun mies kärysi tuli ilmi jossain vaiheessa että suhde vain jatkui ja jatkui vaikka hän vakuutteli sen olevan jo ohi monta kertaa... Tämä sai minut avaamaan omat silmäni ja miettimään itseäni ja suhdettamme... Luottamus mieheen on tälläkin hetkellä puhdas nolla.. Tapasin itse reilu puoli vuotta sitten erittäin komean miehen ja voin ikäväksenne todeta että aloitin suhteen tämän miehen kanssa. En osaa sanoa miksi tai miten käy minun ja mieheni suhteelle, mutta sen tiedän ainakin että olen saanut roimasti itseluottamusta, joka on ollut täysi nolla ja tiedän että kelpaan ainakin jollekin. ..miehenikin on huomannut minussa muutoksen, mutta ei epäile mitään. en tiedä miksi alennuin mieheni tasolle, mutta sen voin sanoa että päivääkään en ole katunut. Jos joskus jään kiinni voi miehenikin todeta miten paljon se satuttaa.. miten syvälle tuo haava pureutuu kehoon...
Onkohan tuossa nyt järkeä? Olette yhdessä ja molemmat jatkaa suhteilujaan. Jätä nykyinen ja ala vaikka uuden miehen kanssa, harrastatko oman ja uuden miehen kanssa seksiäkin? Ja miehesi vielä muiden naisten kanssa. En ymmärrä miksei ihmiset vaan eroa, eroon suhteenne joka tapauksessa päätyy.
Samaa mieltä. Miksi ihmeessä ihmiset ovat toistensa kanssa, kun yhteiselo ei oikein toimi? Eihän se, että on joskus menty naimisiin tai muuten ryhdytty parisuhteeseen, tarkoita että pitäisi aina olla yhdessä. Ihmiset eivät tunnu tajuavan kuluttavansa ainutlaatuista elämäänsä. Hetki hetkeltä jokaisen elämä kulkee kohti loppuaan. Eihän ole mitään järkeä elää sitä onnettomassa liitossa.
Monet liitot on onnettomia. Meillä meni tyypillisesti näin, mies kohteli minua vuosia huonosti. Hoidin lapset ja kodin yksin, eikä miestä perhe-elämä tuntunut juuri kiinnostavan. Välit olivat viileät. Yritin lasten takia jaksaa vaikka miehen takia elämä oli vaikeaa. No sitten mies kärähti salasuhteesta, ja alkujärkytyksen jälkeen keräsin voimani ja päätin erota. No miespä ei sitten millään olisi suostunut eroamaan ja hankaloitti kaikkia eroon liittyviä asioita parhaansa mukaan. Olisin halunnut erota sovussa, mutta kohtelu vaan paheni. Ero oli valtava helpotus, kuten arvata saattaa.
Pohdin ja ihmettelen sitä ristiriitaa miehen käytöksessä, että vaimoa kohdellaan huonosti ja haetaan lohtua vieraasta sylistä, muttei sitten suostuta eroon.
Meilläkin näin. Olin miehelle palvelija ja lastenhoitaja. Miehellä oli sivusuhde, syy oli kuulemma minun, koska kohtelin miestä kylmästi. Erota ei olisi tahtonut ja hankaloitti eroa kaikin keinoin ja oli minulle tosi katkera. Ihanaa elää ilman sitä miestä.
Mieti sinä ihan keskenäs luuletko että ihmiset on jollaintapaa sidoksissa perseesi käyttöön. Itseäsi joku asiassa mietityttää kun kirjoitat tänne intiimielämästäsi.
Tapailin naimisissa olevaa naista. Välillä yritin päästä irtikin, koska kohteli miestään kuin eksäni minua. Ehkä siksi ryhdyinkin. Kun luottamus kasvoi, paljastui pikkuhiljaa kaikenlaista mistä hän oli valehdellut. En voi kertoa enempää.
Onneksi ei nähdä enää, vaikka meillä oli todella hauskaa, tunteitakin oli. En tahdo ikinä moista suhdetta, osallistua pettämiseen ja jakaa toista.
En ihmettele miksi on vaikeaa luottaa ihmisiin, minuakin on petetty kaikissa suhteissa joissa kuvittelin olevani rakas ja olin aidosti rakastunut. Pettämisessä ei ole mitään hauskaa. Ihmisen, jonka kanssa on luvannut olevansa yhdessä, loukkaaminen on hirveää. Häpeän osallistumistani, olin niin onneton silloin, että se teki minut sokeaksi.
Nämä toiset naiset aina luulevat ettei kotona ole seksiä vaikka itse näkevät kuinka mies haluaa jatkuvasti.
Miten ne voi niin luulla, nuo pettäjämiehet käy joka kolossa, ne vaan osaa vakuutella sulle että sä oot ainoa salarakas, ja sä varmaan uskot senkin, heh.
Hellyydenpuute ja toisen kuuntelukin on tärkeää, jos kotona vaan huudetaan niin ei toimi.
Minä ainakin yritän pitää miehestäni huolta, ja siihen kuuluu myös seksi
Ei kai kukaan kakkonen voi vaatia ettei petturi puolisonsa kanssa sekstaa? Puolison kannalta asia on tietysti suorastaan törkeä, varsinkin jos petturinuljaska harrastaa suojaamatonta seksiä sen kakkostyypin kanssa.
Kun exäni kärähti salasuhteestaan, passitin hänet välittömästi sukupuolitautitesteihin, ja tietenkin myös itse menin. Ja eropaperit vein samantien.
Voi hyvä aloittajanainen. Miksi annat miehen käyttää sinua hyväksesi? Sillä tarkemmin ajatellen niin on. Kai ymmärrät, että on olemassa pilvin pimein vapaita miehiä, joiden kanssa voisit myös vain harrastaa seksiä ilman mitään syvempiä sitoumuksia?
Pettäjämiehet ovat mielestäni suuria luusereita. Siksikään en päästäisi sellaista sänkyyni. Jotain tasoa pitää säilyttää.
Jotain tasoa ei kuulu kakkosnaisen repertuaariin
Niin, en kohdistanut viestiäni yksin toiselle naiselle, vaan myös vaimolle. Hän myös tai oikeammin juuri hän päästää pettäjän petiinsä. Jos etsitään sitä sylttytehdasta, niin se on juuri se mies ja vaimo, joiden suhde ei toimi. Mikä siinä ei toimi, on mutkikkaampi juttu. Joka tapauksessa mies lähtee vieraisiin. Niin tehdessään hän aiheuttaa surua ehkä hyvinkin monelle.
Pettävien miesten ruotuun saattaminen vaatisi jämäköitymistä kaikilta naisilta. Turha täällä on syytellä toisiaan. Miehille ei saa antaa periksi näissä jutuissa. Kyllä nykynainen pärjää ilman uskotonta miestä.
Pettäjät on ihan tohveleita, kuka haluaa olla tohvelin kakkonen?
Aika tyypillinen, ehkä jopa loppuun asti koluttu ja tylsä, puolustuksen puheenvuoro kakkosnaiselta. Kaikki kliseet löytyy kuten tyyliin, ottaa rusinat pullasta, jos vaimot sitä ja tätä, ollaan aikuisia molemmat, vika on jossain muussa kuin minussa jne.
Mikäs siinä, jokainen porskuttaa tyylillään ja arvostaa itseään niin vähän kuin haluaa; en ikinä tyytyisi toisen omaan ja olemaan varjonainen.
Kyllä noista kakkosten jutuista voi lukea, kun muka kehutaan miten hienoa on olla kakkonen. Helvetin noloa se on!
Miksi petetty tyytyy kumppaniin joka pettää ja vielä toistuvastikin? Kuka siinä kuviossa arvostaa itseään. Kaikki petetyt kun eivät eroa syystä tai toisesta.
Tekeekö avioliitto sitten ihmisestä aina fiksumman?
Joka tapauksessa vieraissa on maailman sivu käyty, eikä seksin puute ole aina se joka siihen "ajaa". Kuulemma hyvässä avioliitossakin elävät, ehkä herkemmin miehet, käyvät naapurin puolella. Ihan vaan uutta virtaa hakemassa.
Mutta on niitä uskollisiakin vielä olemassa, onneksi.
Puhut asiaa. Oma liittoni päättyi miehen uskottomuuteen. Sitten kun halusin erota hän alkoi vasta arvostaa minua niinkuin aina olisi pitänyt arvostaa, ja herra oli ihan lyöty kun menettää elämänsä rakkauden, siis minut. Yhtäkkiä se valtavan kiihkeä rakkaus kakkoseen oli aivan yhdentekevää. Lievästi ristiriitaista.
Ei näistä kirjoituksista voi päätellä kuin että pettäviä miehiä ja naisia on maailma pullollaan, oli sitä seksiä tahi ei. Eikä se seksi ole syy, vaan jännitys ja uteliaisuus. Aina pitää olla tapahtumia elämässä. Tylsä turvallinen arki ei kelpaa. Ei auta vaikka olisi kuinka hyvä parisuhde, petetään silti. Huvin vuoksi, eikä ajatella seurauksia.
Onko uskollinen ja luotettava kumppanuus kuollut kokonaan?
Ainakin uusi pettävä sukupolvi on kovaa vauhtia tulossa kun ovat lapsuutensa sivusta seuranneet isin ja äitylin touhuja.