mitä mieltä vaimostA?

kiitos vastauksesta :)
Tarkoitin fobialla juuri tuota että yök -settiä tulee aina tv:tä katsoessa. Kuten kirjoitit tuntuu että hän ihailee homoja ja ylipäätään homokulttuuria sivuavia seikkoja. Vielä ei ole sentään sateenkaarivärejä ilmestynyt kaulahuiviin yms. Mutta voit kuvitella miten ristiriitaisia tunteita tuo minussa herättää.
Oma suhtautumiseni on neutraali, kukin on mitä on, kunhan siitä ei tee maailman suurinta asiaa ja tyrkytä muille. vrt. jehovien ovelta ovelle kierto.

Miksi asia minua vaivaa? Koska seksi on mitä on, jos sitä koskaan on, ehkä 1 krt kuukauteen. Joskus vähemmän. Hän ei juuri tee mitään sängyssä, siis ei edes koske. Olettaa että teen kaiken, yksinpeliä sanoisin, ja mulla morkkis joka kerran jälkeen koska en saa mitään vastalämpöä. Tässä on kyse siitä, että haluaisin vaimon avautuvan, jolloin hänen ei tarvitsisi enää valehdella, eikä minun tarvitsisi elää hänen valheen takia huonossa parisuhteessa. (arkihan sujuu ok, koska kämppisilmapiiri) Saisin rehellisen syyn erota, vaimon stressi varmasti vähenisi kun voisi olla vapaasti mikä on. Lukuunottamatta tietenkin sitä että hänen uskovainen sukunsa hylkäisi hänet.. mutta parempi ulkona kaapista kuin ikuisesti tunteidensa kahleissa? Välitän vaimostani silti paljon ja olisin vilpittömän onnellinen hänen puolestaan jos hän kertoisi olevansa Bi tai vaikka lesbo, se olisi melkeinpä helpotus. Jotenkin tuntuu että vaimo haluaa esittää heteroa suvulleen tämän avioliiton kautta. Avioero olisi syntiä, lesbous vielä pahempi synti ja auta armias mitä kaikkea muuta. Mutta koska olen jo asiasta "nostanut kissan pöydälle" - en tiedä miten tästä eteenpäin. :(

Aa, nyt ymmärrän enemmän :).

Vaikeaa, ellei mahdotonta on ottaa jonkinmoista kantaa siihen, miksi vaimosi ihailee homoja, ja jopa huonoja homoleffoja. Mutta toisaalta, huono vai hyvä, senkin jokainen määrittelee itse. Ehkä vaimoasi ei noissa leffoissa viehätäkään homous, vaan niiden avoimuus? Asiat, ihmiset ja suhteet on mitä on, ei tarvitse feikata. Sellainen on rohkeaa. Vaimosi haluaisi olla myös rohkea? Mene ja tiedä.

Omassa elämässäni on merkinnyt paljon rock'n'roll, tietyt bändit ym. Ehdottomasti vain hyvät, ei huonot :D. Rock-musiikista olen saanut roimasti rohkeutta. Paljon enemmän kuin vanhemmiltani, joilla oli kiire. Minulla oli onni, koska rock veti puoleensa jo alle kouluikäisenä. Se oli pelastukseni. Tätä taustaa vasten on erittäin helppo kuvitella millaista elämäni olisi ollut varttuessani "herran pelossa" suurperheessä. Siinä ei olisi yksilöllä riittävästi tilaa kasvaa. Mistään rohkeudesta nyt puhumattakaan. "Herran pelossa" eläminen yleensä musertaa hauraan itsetunnon rippeetkin. Etenkin herkimmillä ihmisillä.

Edellisen vuoksi epäilen, että vaimosi estot seksuaalisuutensa suhteen johtuvat hänen taustastaan. Ei ollenkaan välttämättä lesboudesta. Sinun kannattaisi keskittyä käsittelemään vaimosi kanssa vain teidän välistä suhdettanne. Oletko koskaan kysynyt miksei vaimosi koske sinua? Sanonut, että sinä pitäisit sellaisesta? Lähtisikö vaimo parisuhdeleirille? Seksuaaliterapiaan? Minkä ikäisiä olette? Kauanko olleet yhdessä? Jotenkin tuntuu, ettet tunne vaimoasi ollenkaan. Onko näin? Mitä yhteisiä harrastuksia teillä on? Ellei seksipulaa olisi, viihtyisitkö liitossasi?