Bakteerialtistus ja vastustuskyky?

No ei, flunssat on viruksien eivät bakteeien aiheuttamia.

Liika hygienia sairauksien syynäkö?

Ihmisen vatsalaukku erittää sulavaan ruokaan varsin voimakasta happoa, suolahappoa. Kun suolahappo on vahva happo, niin vatsalaukku on siis varsin vihamielinen ympäristö kaikille bakteereille ja viruksille. Vatsalaukun suolahappo suojaakin meitä suurimmalta osalta bakteereita ja muita taudinaiheuttajia. Kuitenkin jotkut bakteerit kestävät tämänkin happokylvyn ja voivat nieltynä aiheuttaa sairauksia suolistoon päästyään (esim. ruokamyrkytys, vatsatauti).

Pienillä lapsilla (alle 1v) vatsalaukku ei kuitenkaan ole vielä näin voimakkaasti hapan, ja siksi pienten lasten ruokailun suhteen tulisi olla varovaisempi bakteerien suhteen ja siksi alle vuoden ikäisille vauvoille ei saisi syöttää esimerkiksi hunajaa.

Bakteerit ovat aina seuranamme. Niitä on miljoonittain ihollamme: käsissä ja kynnen alla, varpaanväleissä, kainaloissa. Ilmakehässä yhdessä kuutiometrissä on keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria.

Suolistossa elää oma ekosysteemi, joka pilkkoo ruuan ja estää myrkytykset. Tämä mikrobiomi huolehti osaltaan myös elimistön immuunipuolustuksesta.

Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.

Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.

Me tarvitsemme suolistomme tuhansia eri bakteerilajeja. Näiden hyvinvointiin voi vaikuttaa ravinnolla. Prosessoimattomalla ja lisäaineettomalla aidolla ravinnolla. Lisäksi D-vitamiinia syödään riittävästi purkista.

Ihminen hengittää n. 10 000 litraa ilmaa päivässä. Home, radon, ympäristömyrkyt, kemikaalit, torjunta-aineet, lääkkeet, lääkejäämät vesistöissä ja eläimissä, ilmansaasteet, ilman pienhiukkaset ja lukuisat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat ärsyttää ja jopa sairastuttaa. Sisäilmasta on eristetty 900 eri kemikaalia, joiden yhteisvaikutuksia ei tunneta.