Mulle kävi tässä vähän aikaa sitten niin, että hyvä ystäväni vaihtoi kaveriporukkaa. No, eihän siinä mitään, tottakai hänellä saa olla muitakin kavereita kuin vain minä, mutta kyseessä on todella fiksu ihminen, joka yleensä ajattelee muita enemmän kuin itseään. Häiritsevää tässä myös on se, että alussa hän puhui minulle "pahaa" ihmisistä joiden kanssa hän hengailee eikä osoittanut heitä kohtaan mitään kiinnostusta.
Mietin vain olenko tyhmä, kun en kysy häneltä miksi näin kävi? Omasta mielestäni hän olisi voinut ilmoittaa minulle jättävänsä minut oman onneni nojaan tai edes vähän perustella, mikä minussa on vikana ettei seurani enää kelvannut hänelle.
Tosiaan uohdin mainita, olen 18v. ja tällä hetkellä käymme kaverini kanssa lukion 2. luokkaa.
Saanko ajatella, että jos hän ei ole kanssani koulussa, ei minunkaan tarvitse olla hänen kanssaan enää koulussa tai vapaa-ajalla? Saanko katkaista välini häneen kokonaan informoimatta siitä hänelle, koska hänkään ei ilmoittanut mitään minulle? Onko minulla siihen oikeus vai olenko itsekäs idiootti jos teen niin?
Mietin vain olenko tyhmä, kun en kysy häneltä miksi näin kävi? Omasta mielestäni hän olisi voinut ilmoittaa minulle jättävänsä minut oman onneni nojaan tai edes vähän perustella, mikä minussa on vikana ettei seurani enää kelvannut hänelle.
Tosiaan uohdin mainita, olen 18v. ja tällä hetkellä käymme kaverini kanssa lukion 2. luokkaa.
Saanko ajatella, että jos hän ei ole kanssani koulussa, ei minunkaan tarvitse olla hänen kanssaan enää koulussa tai vapaa-ajalla? Saanko katkaista välini häneen kokonaan informoimatta siitä hänelle, koska hänkään ei ilmoittanut mitään minulle? Onko minulla siihen oikeus vai olenko itsekäs idiootti jos teen niin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
en osaa auttaa, olen vasta vitos luokalla ja mun kaverit (meitä on 4) tai näköjään oli. ensin minä ja 2 muuta olimme hetken porukassa koska neljäs löi mua ja olin helvetin vihainen eli oli kärkestelmä 1 ja 3, on väärin tietenkin jättää ulkopuolelle mutta itse ei puhunut ja yritettiin ennen "jättämistä" sopia niin eipähän meille puhunut. nyt sitten olin poissa koulusta kipeyden takia ja näin käy aina 2 kaveriani sopivat riidan 1 kanssa nyt ovat kolmistaan ja minä TAAS yksin. tää tilanne on ollu ainakin 4 kertaa ja taas tässä. opettajan ja äitin kanssa puhuttu ei onnistu. ei ne vaan siis haluu mua. enkä enää ees jaksa yrittää tää on nyt eka tää sama tilanne jälkeen kun joudun laitokseen. se että jouduin laitokseen on se että lintsasin ja lintsaaminen johtuu tästä syrjimisestä. en vaa enää jaksa ja meinaa lähtee taas käsistä. äiti on sano kans et voi olla joku lievä masennus ja se on ymmärrettävää. Nyt loppu mä en aijo noiden kaa enää sopia ne on päättänyt sen jo . kiitos kun luitte mulle tosi rankkaa <3
Eti uusia ystäviä jos tuntuu yksinäiseltä. Itse olen toiminut niin etten ole ottanut yhteyttä kavereihin jos ei tunnu siltä. Ei sitä väen väkisin pitäisi ylläpitää ystävyyttä, kyllä siinä pitää olla helppouden tuntua yhtä lailla ja vähän enemmän kuin vaikeuksia. Työkaverit ja perhe on niitä joiden kanssa on enemmän velvollisuus tulla toimeen, ystävät eri asia.
Tee päätös sen mukaan viihdytkö ystäväsi seurassa vai onko yhdessäolo enemmän tapa kuin nautinto.