Kysymyksiä kaikille teille, jotka olette olleet kuntouttavassa työkokeilussa!
Oletteko kaivanneet fyysisen työn lisäksi tai vastapainoksi älyllis-orientoituvaa toimintaa? Esimerkiksi kielten tai yleensäkin yleissivistävää opiskelua? Tuntuisiko mielekkäämmältä lähteä aamulla työ/-toimintakeskukseen, jos siellä olisi tarjon muutakin kuin niitä iänikuisia puutöitä ja käsitöitä, joiden kanssa puuhasteluun ei kaikkien kunto tai kiinnostus riitä?
Miten olettaisitte työnohjaajien suhtautuvan tällaiseen ehdotukseen? Luulisi, ettei järjestelyille olisi mitään estettä, koska kukin työtön vuorollaan voisi hoitaa ohjaustyöt. Venäjänkielentaitoinen voisi opettaa venäjää, lakia tunteva voisi neuvoa lainopillisissa asioissa. Jokaiselta löytyy jokin erikoisalue, jota voisi jakaa muiden kanssa. Samalla lisääntyisi tietoisuus ja motivaatio omista oikeuksista.
Oma kokemukseni on se, että monotoninen/yksinkertainen työ lisää ahdistusta ja masennusta. En ole ollut VIELÄ kuntouttavassa toiminnassa, mutta olen joutumassa sinne pitkän työttömyysputken jälkeen jossakin vaiheessa. Joten kaikki mitä kuntouttavasta toiminnasta tiedän, perustuu vain muiden puheisiin. Olen yhden kerran käynyt paikkakuntani toimintakeskuksessa ja ikävä sanoa tätä, mutta minun mielestäni homma näytti masentavalta puuhalta, vaikka työttömät siellä ahkerasti tekivät käsitöitä - ja voihan olla että joku saattaa aidosti pitää käsitöiden tekemisestä. Me kaikki emme ole käytännöllisesti suuntautuneita emmekä aio mahdollisella työurallamme hakeutua maton- ja sukankutojiksi tai linnunpönttöjen tekijöiksi.
Oletteko kaivanneet fyysisen työn lisäksi tai vastapainoksi älyllis-orientoituvaa toimintaa? Esimerkiksi kielten tai yleensäkin yleissivistävää opiskelua? Tuntuisiko mielekkäämmältä lähteä aamulla työ/-toimintakeskukseen, jos siellä olisi tarjon muutakin kuin niitä iänikuisia puutöitä ja käsitöitä, joiden kanssa puuhasteluun ei kaikkien kunto tai kiinnostus riitä?
Miten olettaisitte työnohjaajien suhtautuvan tällaiseen ehdotukseen? Luulisi, ettei järjestelyille olisi mitään estettä, koska kukin työtön vuorollaan voisi hoitaa ohjaustyöt. Venäjänkielentaitoinen voisi opettaa venäjää, lakia tunteva voisi neuvoa lainopillisissa asioissa. Jokaiselta löytyy jokin erikoisalue, jota voisi jakaa muiden kanssa. Samalla lisääntyisi tietoisuus ja motivaatio omista oikeuksista.
Oma kokemukseni on se, että monotoninen/yksinkertainen työ lisää ahdistusta ja masennusta. En ole ollut VIELÄ kuntouttavassa toiminnassa, mutta olen joutumassa sinne pitkän työttömyysputken jälkeen jossakin vaiheessa. Joten kaikki mitä kuntouttavasta toiminnasta tiedän, perustuu vain muiden puheisiin. Olen yhden kerran käynyt paikkakuntani toimintakeskuksessa ja ikävä sanoa tätä, mutta minun mielestäni homma näytti masentavalta puuhalta, vaikka työttömät siellä ahkerasti tekivät käsitöitä - ja voihan olla että joku saattaa aidosti pitää käsitöiden tekemisestä. Me kaikki emme ole käytännöllisesti suuntautuneita emmekä aio mahdollisella työurallamme hakeutua maton- ja sukankutojiksi tai linnunpönttöjen tekijöiksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
työnnä pää omaan persiiseen ja syvälle .!.
Loistoidea! Kielten opiskelu (ilman kielioppia vaan ihan asiakaspalvelun kannalta järkevään puhekieleen keskittyen) vieläpä sitä äidinkielenään puhuvan toimesta olisi ihan huippujuttu!
Vaihtoehtona on jättäytyä pois koko kuntouttavasta ja käyttää ajan omiin juttuihin. En oikeasti usko, että noihin hommiin joutuu vasten tahtoaan kovinkaan helposti, ellei mene puhumaan avoimesti alkoholi- ja elämänhallintaongelmistaan ja elleivät ne näy päältä.
menet tai saat karenssin -valitse siitä !
Höpsis. Keksit edes puolipätevän tekosyyn (suunnittelen yrityksen perustamista, opiskelua etc. ) niin et moiseen joudu. Eri asia, jos löyhkäät vanhalta viinalta ja käyttäydyt kuin kuntouttamisen tarpeessa oleva. Järkeä saa käyttää työkkärissäkin.
Juuuuu, niinhän luulisi ! Mutta te hallinto, te toimisto, typ, mopa, ne vaan toimii mielivaltaisesti..
Ja jos sulle tulee tilanne, että karenssi tai sitten joku kuntoutus pelleily, niin kumman valitset ? - ei sillä työttömällä ole muita vaihtoehtoja... vaikka olisi kengät killotettu ja kravatti suorassa...
Eipä taitaisi minulla mennä läpi tuo yrityksen perustaminen tai opiskelu(ikää pian 60 vuotta ja rapakuntoinen, jos oisin nuorempi ja terve niin tilanne eri). Jatkuva pelko päällä siitä että lykätään naapuritontilla sijaitsevaan työkeskukseen jossa lähinnä entisiä vankeja, alkoholisteja ym. ym. Kun ei itselläni tuollaista taustaa ole niin tuntuisi oudolta lähteä sosiaalistumaan ja luomaan ihmiskontakteja henkilöiden kanssa joita saa kylillä pelätä muutenkin.
Voi hakea sairaslomaa tai työkyvyttömyyseläkkeelle niin sitten ei tarvii mennä kuntoutettavaan toimintaan
Miksi pitäisi hakea sairaslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä ?
Kun nykyään ei saa työkyvyttömyys eläkettä,
eikä sairas lomakaan saa kuin päivän korkeintaan....
Tällaiset on ajat.
Puolueitamme, eduskuntaa, hallitusta ja eu toimintaa tulee kuntouttaa.
Nykyään siellä on aika kehno osaaminen ja moraali.
Onneksi on keksitty kuntouttava puuhastelu.
Mukavaa tekemistä lähes 60pisille jotka eivät muuta työtä enää saa.
Pois ahdistavista kotiympyröistä.
Eiköhän jokaisella sen ikäisellä ole tarpeeksi puuhasteltavaa omassa kodissaan mahdollisesti iäkkäiden vanhempien/sukulaisten hoitamista ym. Ketä oma koti ahdistaa? Ja jos ahdistaa niin sitten ylös ulos ja lenkille.
Älyllidtä virikettä? Kannattaa piilottaa suklaapatukkoja ja kaljatölkkejä jonnekin sen tontin alueelle jossa kuntoutettavat sen päivittäisen kuntoutusajan oleskelevat.
Mukavaa luettavaa.