Viimeistään marraskuussa, 130 uhria vaatineiden Pariisin iskujen jälkeen tuli selväksi, että Belgia ja etenkin Bryssel ovat islamistiterroristien tärkeimpiä tukikohtia Euroopassa, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Timo Myllyniemi.
– Olemme pelänneet terrori-iskua ja nyt se tapahtui.
Belgian pääministerin Charles Michelin ensimmäiset kommentit tiistain iskuista Brysselissä kiteyttivät tapahtuneen.
Viimeistään marraskuussa, 130 uhria vaatineiden Pariisin iskujen jälkeen tuli selväksi, että Belgia ja etenkin Bryssel ovat islamistiterroristien tärkeimpiä tukikohtia Euroopassa.
Pariisin iskun tekijöistä useat olivat kotoisin Belgiasta tai heillä oli yhteydet sinne. Iskun jälkeen ainoa eloonjäänyt terroristi Salah Abdeslam pakeni Brysseliin, jossa tiesi voivansa kontaktiensa avustuksella pysyä piilossa.
Ja hyvin se onnistui. Vaikka Adbeslam oli Euroopan etsityin mies, niin hän asusteli ja ehkä kulki ulkonakin Brysselin, ja samalla koko EU-hallinnon keskustassa.
Vasta neljä kuukautta myöhemmin, onnekkaan rutiiniratsian ansiosta hänen jäljilleen päästiin ja napattiin kiinni viime viikolla.
Lopputulos on hyvä, mutta suoritus enintään kohtalainen, arvioidaan Belgian poliisin ja tiedusteluviranomaisten toimintaa. Jyrkempääkin kritiikkiä on kuultu.
Sunnuntaina Belgian viranomaiset kertoivat, että Abdeslam oli ”ilmeisesti suunnitellut jotakin” tapahtuvan myös Brysselissä. Aikeita tukivat piilopaikoista löytyneet asearsenaalit sekä Abdeslamin laaja terroristiverkosto.
Tiistaina tuo ”jokin” sai vastauksen.
Kuten Pariisissa, olivat Brysselin kohteet ns. pehmeitä. Paikkoja, joissa on paljon ihmisiä ahtaassa tilassa ja joissa tiukkojen turvatoimien suorittaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa.
– Olemme sodassa. Viime kuukausien mittaan olemme saaneet kärsiä useista sotatoimista Euroopassa, totesi Ranskan pääministeri Manuel Valls tiistaina.
Sota on näkynyt suurkaupunkien kaduilla. Esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa on viime vuosien iskujen jäljiltä julkisten liikennevälineiden asemilla raskaasti aseistautuneita poliiseita ja sotilaita. Aseet ilmestyivät marraskuun jälkeen myös Brysselin kaduille.
Mutta jälleen nähtiin, että asialleen omistautunutta, päättäväistä terroristia on hyvin vaikea estää suorittamasta verityötään.
Onko Eurooppa sodassa, kuten Ranskan pääministeri väittää?
Kyllä, tavallaan. Ja sota on jatkunut jo pitkään.
Timo Myllyniemi
– Olemme pelänneet terrori-iskua ja nyt se tapahtui.
Belgian pääministerin Charles Michelin ensimmäiset kommentit tiistain iskuista Brysselissä kiteyttivät tapahtuneen.
Viimeistään marraskuussa, 130 uhria vaatineiden Pariisin iskujen jälkeen tuli selväksi, että Belgia ja etenkin Bryssel ovat islamistiterroristien tärkeimpiä tukikohtia Euroopassa.
Pariisin iskun tekijöistä useat olivat kotoisin Belgiasta tai heillä oli yhteydet sinne. Iskun jälkeen ainoa eloonjäänyt terroristi Salah Abdeslam pakeni Brysseliin, jossa tiesi voivansa kontaktiensa avustuksella pysyä piilossa.
Ja hyvin se onnistui. Vaikka Adbeslam oli Euroopan etsityin mies, niin hän asusteli ja ehkä kulki ulkonakin Brysselin, ja samalla koko EU-hallinnon keskustassa.
Vasta neljä kuukautta myöhemmin, onnekkaan rutiiniratsian ansiosta hänen jäljilleen päästiin ja napattiin kiinni viime viikolla.
Lopputulos on hyvä, mutta suoritus enintään kohtalainen, arvioidaan Belgian poliisin ja tiedusteluviranomaisten toimintaa. Jyrkempääkin kritiikkiä on kuultu.
Sunnuntaina Belgian viranomaiset kertoivat, että Abdeslam oli ”ilmeisesti suunnitellut jotakin” tapahtuvan myös Brysselissä. Aikeita tukivat piilopaikoista löytyneet asearsenaalit sekä Abdeslamin laaja terroristiverkosto.
Tiistaina tuo ”jokin” sai vastauksen.
Kuten Pariisissa, olivat Brysselin kohteet ns. pehmeitä. Paikkoja, joissa on paljon ihmisiä ahtaassa tilassa ja joissa tiukkojen turvatoimien suorittaminen olisi käytännössä erittäin hankalaa.
– Olemme sodassa. Viime kuukausien mittaan olemme saaneet kärsiä useista sotatoimista Euroopassa, totesi Ranskan pääministeri Manuel Valls tiistaina.
Sota on näkynyt suurkaupunkien kaduilla. Esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa on viime vuosien iskujen jäljiltä julkisten liikennevälineiden asemilla raskaasti aseistautuneita poliiseita ja sotilaita. Aseet ilmestyivät marraskuun jälkeen myös Brysselin kaduille.
Mutta jälleen nähtiin, että asialleen omistautunutta, päättäväistä terroristia on hyvin vaikea estää suorittamasta verityötään.
Onko Eurooppa sodassa, kuten Ranskan pääministeri väittää?
Kyllä, tavallaan. Ja sota on jatkunut jo pitkään.
Timo Myllyniemi
Vastaukset 4
Vanhimmat
tiltut valehtelevat iskujen kohdistuneen Natoon.
Ilmeisesti sillä on toimipiste lentokentän yleisötilassa ja metrojunassa?
kyseessä oli USA:n tai Naton ohjus. Taas tieto, joka on vain tiltuilla.
Liian pitkä alustus. Mitä siinä luki?
Se on tunnetusti liian vaikea asia tiltuille käittää.