Paljonko kirkko väittää käyttävänsä köyhäinapuun, ja paljonko se todella siihen käyttää? Näin suuri on ero kirkon propagandan ja todellisuuden välillä.
Hyväntekeväisyyden mainostaminen on kirkolle tuottoisaa: se takaa veromiljoonien virran jatkumisen. Paljonko kirkko sitten käyttää hyväntekeväisyyteen? Kirkon nettisivuilla tarjotaan vastaukseksi tällaista kakkua, jossa kotimaisen auttamisen osuus on 20%.
Tuo kakku tosin on täysin valheellinen: ovelan vääristelyn keinoin tehty mainoskuva, joka ei edusta todellisia lukuja. Tarkkasilmäinen huomaa heti ihmetellä, eikö seurakuntatoimintaan muka sisälly lainkaan henkilöstökuluja. Viralliset luvut kertovat aivan eri tarinaa.
Seurakuntatoiminnan koko menot 1046 miljoonaa, ei sisällä investointitoimintaa, rahoituskuluja ja keskusrahastomaksuja. Kirkollisverot muodostivat budjetista 1022 miljoonaa.
Seurakuntien toimintakuluista henkilöstökuluja oli 637 miljoonaa
Seurakuntien investointeihin meni 124 miljoonaa
Kiinteistöveroon ja maksuina verohallinnolle veronkannosta meni 31 miljoonaa
Kirkon ulkomaanapuun meni 5 miljoonaa
Lähetystyöhön käytettiin 19 miljoonaa
Köyhäinapuun käytettiin 8 miljoonaa
Suomalaisten köyhäinapuun käytetään siis 0,78% verotuloista. Jos haluaa saada yhden euron köyhäinapuun kirkon kautta, on maksettava kirkollisveroa 128,2 euroa. Toisin muotoillen: jos haluaa saada köyhille menemään perille yhden arkkipiispa Kari Mäkisen kuukausipalkan (10 000 euroa), täytyy kirkollisveroja maksaa jo 1 282 000 euroa.
127,2 euroa on melkoinen välityspalkkio sen yhden euron perille toimittamisesta, joten sellainen kirkon jäsen, jolle todella tärkeintä on hädänalaisten auttaminen, käyttää hän rahansa sellaiseen auttamisen muotoon, jossa yli 99% rahasta ei jää välille.
http://mvlehti.net/2016/03/27/kirkko-vaaristelee-koyhainapunsa-maaraa-rajusti/
Lähteet: evl.fi (verotulot), kirkonrahat.fi (väitetyt menot), evl.fi (todelliset menot)
https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/
Hyväntekeväisyyden mainostaminen on kirkolle tuottoisaa: se takaa veromiljoonien virran jatkumisen. Paljonko kirkko sitten käyttää hyväntekeväisyyteen? Kirkon nettisivuilla tarjotaan vastaukseksi tällaista kakkua, jossa kotimaisen auttamisen osuus on 20%.
Tuo kakku tosin on täysin valheellinen: ovelan vääristelyn keinoin tehty mainoskuva, joka ei edusta todellisia lukuja. Tarkkasilmäinen huomaa heti ihmetellä, eikö seurakuntatoimintaan muka sisälly lainkaan henkilöstökuluja. Viralliset luvut kertovat aivan eri tarinaa.
Seurakuntatoiminnan koko menot 1046 miljoonaa, ei sisällä investointitoimintaa, rahoituskuluja ja keskusrahastomaksuja. Kirkollisverot muodostivat budjetista 1022 miljoonaa.
Seurakuntien toimintakuluista henkilöstökuluja oli 637 miljoonaa
Seurakuntien investointeihin meni 124 miljoonaa
Kiinteistöveroon ja maksuina verohallinnolle veronkannosta meni 31 miljoonaa
Kirkon ulkomaanapuun meni 5 miljoonaa
Lähetystyöhön käytettiin 19 miljoonaa
Köyhäinapuun käytettiin 8 miljoonaa
Suomalaisten köyhäinapuun käytetään siis 0,78% verotuloista. Jos haluaa saada yhden euron köyhäinapuun kirkon kautta, on maksettava kirkollisveroa 128,2 euroa. Toisin muotoillen: jos haluaa saada köyhille menemään perille yhden arkkipiispa Kari Mäkisen kuukausipalkan (10 000 euroa), täytyy kirkollisveroja maksaa jo 1 282 000 euroa.
127,2 euroa on melkoinen välityspalkkio sen yhden euron perille toimittamisesta, joten sellainen kirkon jäsen, jolle todella tärkeintä on hädänalaisten auttaminen, käyttää hän rahansa sellaiseen auttamisen muotoon, jossa yli 99% rahasta ei jää välille.
http://mvlehti.net/2016/03/27/kirkko-vaaristelee-koyhainapunsa-maaraa-rajusti/
Lähteet: evl.fi (verotulot), kirkonrahat.fi (väitetyt menot), evl.fi (todelliset menot)
https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Peukku ylös!