Suomen syöjän puheet kohauttivat rajusti arkist

ERommel kirjoitti:

Venäläinen oikeistopoliitikko Vladimir Zhirinovski kohautti Suomessa elokuussa 1991 kyseenalaistamalla Suomen itsenäisyyden. Ulkoministeriön arkistot paljastavat, että Venäjällä katsottiin parhaaksi reaktioksi vaieta kohupoliitikon kommenteista.

Helsingin Sanomat julkaisi 9. elokuuta 1991 uutisen, joka sai monien suomalaisten niskakarvat pystyyn.

Uutisen mukaan Venäjän presidentinvaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut poliitikko Vladimir Zhirinovski totesi Baltian maiden itsenäisyyden olevan "satua" ja uhkaili, ettei Suomenkaan itsenäisyys ole tukevalla pohjalla.

- Sopimuksen itsenäisyyden myöntämisestä Suomelle allekirjoitti Lenin, jolla pelkkänä toimeenpanevan vallan päänä ei ollut siihen oikeutta, Zhirinovski sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Kolme päivää myöhemmin lehti julkaisi analyysin, jossa Zhirinovskia verrattiin Hitleriä muistuttavaksi kansankiihottajaksi.

- Vaarattomaksi häntä ei voi sanoa, sillä sekasorto voi tuoda hänet valtaan.

Samana syksynä Suomen-vierailullaan liberaalidemokraattien puoluejohtaja Zhirinovski ainoastaan korosti näkemyksiään. Asiaa ei auttanut se, että poliitikko oli pahoittanut mielensä silloisen ulkoministerin Paavo Väyrysen ehdotuksesta Etykin omien rauhanturvajoukkojen perustamiseksi.

Zhirinovski toistikin usein aikomuksensa palauttaa Suomen "Venäjän kuvernementiksi".

- Ottakaa huomioon, minun puolueeni on toiseksi suurin meillä ja kasvaa koko ajan. Kommunisteja ei enää ole. Jos te ette tätä Suomessa ymmärrä, - - siinä tapauksessa minä en aio ymmärtää mikä sopimus allekirjoitettiin 6.12.1917, Zhirinovski jyrisi Helsingin Sanomille.

Lisäksi Zhirinovskin kerrottiin ehdottaneen norjalaisille toimittajille, että osa Suomen Lapista liitettäisiin Norjaan.

Lausuntojensa ansiosta Zhirinovski sai mediassa lisänimet "Suomen-syöjä" ja "Suomen vihollinen numero 1".
"Paras vaieta"

Tänä vuonna julkiseksi tulleet vuoden 1991 diplomaattiset kirjeenvaihdot paljastavat, että Zhirinovskin lausuntoja tarkasteltiin myös Suomen Moskovan-suurlähetystössä.

Moskovasta lähetettiin Suomeen tiedoksi muun muassa venäläisen sanomalehden Izvestijan kirjoitus Zhirinovskin maineesta Suomessa ja siitä, kuinka lehtimiehet pelkäsivät Hitlerin kaltaista populistia.

- Suomessa ei jostain syystä suhtauduttu näihin haastattelun sanoihin tavanomaisena pelleilynä. - - Suomalaisia voi ymmärtää: nähtävästi kukaan ei Stalinin-Molotovin-Ribbentropin ajoista lähtien ole noin röyhkeästi ilmoittanut maailman uudelleenjakosuunnitelmista! Izvestijan Helsingin-kirjeenvaihtaja päivitteli.

Moskovan-suurlähetystön kirjeistä paljastuu, että Zhirinovskin lausunnoista keskusteltiin myös Venäjän ulkoministeriön erään apulaispäällikön kanssa. Asia tuli puheeksi "saunakeskustelussa".

Myös Venäjän ulkoministeriössä oli kiinnitetty huomiota kohulausuntoon ja pohdittu, pitäisikö siihen reagoida. Virallisen lausunnon koettiin kuitenkin antavan liiallista julkisuutta Zhirinovskille.

Toisena vaihtoehtona pohdittiin, että lehdistöön syötettäisiin yksityishenkilön kirjoitus, jossa tyrmättäisiin Zhirinovskin näkemykset, mutta ulkoministeriön apulaispäällikkö ei uskonut kyseisen vaihtoehdon hyödyllisyyteen.

- Mielestämme tässä vaiheessa voisi olla parasta kuitata asia vaikenemalla, suurlähetystön viestissä todetaan.

Suurlähetystön sanomassa kerrotaan, että Zhirinovski on pyrkinyt saattamaan itseään kansan tietoisuuteen populistisilla näkemyksillään. Lisäksi hänellä huhutaan olevan vaikutusvaltaista tukea muun muassa KGB:n piirissä.
"Vakava tilanne"

Silloinen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie muistaa hyvin, että Zhirinovskin ajatukset herättivät runsaasti huomiota Suomessa.

- Olihan se syytä noteerata varsinkin kun Neuvostoliiton aikana suhteet olivat sillä tavalla virallistettu, että tämänkaltaisia lausuntoja ei tullut. Tietysti tuossa vaiheessa, kun Venäjä aloitti, peli meni ihan uusiksi, niin siinä oli syytä kiinnittää huomiota, millaisia puolueita sinne syntyy ja mitä mieltä ne ovat Suomen ja Venäjän suhteista, Talvitie muistelee.

Talvitien mukaan Venäjän synnyn myllerryksessä esitetyt lausunnot olivat suurlähetystössä tarkassa tarkkailussa.

- Siinä ajassa ja miljöössä, kun ei oikein tiennyt vielä, kuka hän oli, se oli aika vakava tilanne, Talvitie luonnehtii.

Entisen suurlähettilään mukaan Zhirinovskiin ilmestyessä Venäjän poliittiselle kartalle, hänet otettiin vastaan vakavasti. Esimerkiksi keskustapuolue solmi hänen kanssaan suhteet ja Zhirinovski jopa vieraili Suomessa keskustan vieraana.
Kutsu juhliin ratkaisi

Talvitien mukaan lopulta tilanne Zhirinovskin kanssa laukesi hieman koomisesti seuraavan vuoden itsenäisyyspäivänä. Aamulla 6. joulukuuta 1992 Moskovan-suurlähetystössä järjesteltiin perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Vieraita oli tulossa lähes tuhat.

- Aamulla Zhirinovskin puoluetoimistosta soitettiin, että Zhirinovski ei ole saanut kutsua vastaanotolle. Sanoin siihen, että ei hän voi saada kutsua, jos hän ei kunnioita Suomen itsenäisyyttä, Talvitie kertoo.

il

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä