Kerta toisensa jälkeen tieteellinen tutkimus todistaa rappeutumisen olevan vallitsevaa, mutta tämä tosiasia ohitetaan aina vaikenemalla ja vedotaan mystisiin mekanismeihin, jotka pitävät perimän elinvoimaisena, tavalla jota ei tunneta eikä sitä voida osoittaa.
Näitä luomishypoteesia tällä tavalla tukevia tutkimuksia on tuhansia ja taas tuhansia, tässä esimerkiksi yksi:
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/d6724cd2.html
"Luonnonlohen perinnöllinen monimuotoisuus on uhattuna
FM Anni Tonteri on väitöskirjassaan tutkinut Pohjois-Euroopan lohen perinnöllistä rakennetta, minkä tunteminen on tärkeää mm. lajin suojelun kannalta. Monin paikoin suojelutoimia tarvitaankin, sillä lukuisista joista sekä Suomessa että muualla Euroopassa lohet ovat kadonneet kokonaan. Maapallolla nykyisin elävästä lohesta ainoastaan noin yksi prosentti on luonnollista alkuperää - 99 prosenttia on viljeltyä lohta"
"Koska järvilohien perinnöllinen monimuotoisuus on alhaista, tulisi näihin lohikantoihin kiinnittää erityistä huomiota suojelutoimia suunniteltaessa, jotta kannat pysyisivät elinvoimaisina tulevaisuudessakin. Lohet, kuten myös muut eliölajit, tarvitsevat perinnöllistä monimuotoisuutta, jotta ne voivat sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin."
Näitä luomishypoteesia tällä tavalla tukevia tutkimuksia on tuhansia ja taas tuhansia, tässä esimerkiksi yksi:
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/d6724cd2.html
"Luonnonlohen perinnöllinen monimuotoisuus on uhattuna
FM Anni Tonteri on väitöskirjassaan tutkinut Pohjois-Euroopan lohen perinnöllistä rakennetta, minkä tunteminen on tärkeää mm. lajin suojelun kannalta. Monin paikoin suojelutoimia tarvitaankin, sillä lukuisista joista sekä Suomessa että muualla Euroopassa lohet ovat kadonneet kokonaan. Maapallolla nykyisin elävästä lohesta ainoastaan noin yksi prosentti on luonnollista alkuperää - 99 prosenttia on viljeltyä lohta"
"Koska järvilohien perinnöllinen monimuotoisuus on alhaista, tulisi näihin lohikantoihin kiinnittää erityistä huomiota suojelutoimia suunniteltaessa, jotta kannat pysyisivät elinvoimaisina tulevaisuudessakin. Lohet, kuten myös muut eliölajit, tarvitsevat perinnöllistä monimuotoisuutta, jotta ne voivat sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi voi voi....
Kohta pitää kaikkia lajeja alkaa suojelemaan, kun mikään niistä ei pysty geneettisesti sopeutumaan yhtään mihinkään muutokseen. Myöskään uusia lajeja ei näytä kovin usein syntyä kosahtelevan.
Ja kappas, taaskaan kretardi ei todista muuta kuin oman tyhmyytensä. Se että luonnonlohen geenipoolin monimuotoisuus on kannan pienentyessä uhattuna sopii täysin siihen evolutiiviseen tosiseikkaan, että perimän vaihtelevuuden laskiessa degeneraation vaara kasvaa, koska geenipohja pienenee. Eli siis sisäsiitos on huono juttu. Olisi kiva jos kretardit ymmärtäisivät edes evoluution alkeet.
"Lohet, kuten myös muut eliölajit, tarvitsevat perinnöllistä monimuotoisuutta, jotta ne voivat sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin."
Voisiko joku vääntää tuolla aloittajalle rautalangasta että perinnöllinen monimuotoisuus liittyy yksilömäärään? Järvilohet elävät eristettynä kantana, ihmisen toimien (kalastus / padot) hankaloittaessa selviytymistä merkittävästi - useimmiten huomattavasti sukusiittoisuutta enemmän.
Jos haluat osoittaa että lohien perimä rappeutuu, osoita se sellaisista populaatioista / lajeista, joissa on satojatuhansia miljoonia yksilöitä. Ja kas kummaa; ei se onnistukaan, koska niissä perinnöllistä monimuotoisuutta on yllin kyllin.
" Taas uusi todiste Luomisteorian puolesta "
Tässä tuli todistetuksi myös se tosiasia, että ihmisellä ja ihmisapinoilla on reilusti yli 90% yhteisiä geenejä.
Toisilla enemmän, ja toisilla vielä enemmän.