Olen sitä mieltä, että Teuvo Suni on Jumalan voitelema profeetta tämän ajan ihmisille!
Teuvo on aikamme profeetta!
Siunattu
55499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Profeetat eivät kuulu vain Vanhan Testamentin aikaan, vaan tähän aikaan. Meidän aikaamme. Teuvo on heistä hyvä esimerkki, kuinka profeettoja kohdellaan:
Jeesuksen sanat:
Matt. 23:34
"Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;
Toivottavasti uskosi on niin vahva, että se pysyy vielä sinussa kolmen vuoden kuluttua, jos Kristus ilmoituksensa mukaan tulee sinua tutkimaan ja etsimään hedelmää:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'"
Mikäli olet lukenut minun elämäni vaiheet, sinä tiedät, mitä minulle sitten alkoi tapahtua, kun Jumala tuon kuolemantuomion julisti?
Kolmen vuoden sääntö. Kolme vuotta ilman hedelmää, mutta neljäs vuosi on ratkaiseva. Uskon, että Jumala lukee tämän antami todistuksen sinusta aikamme profeettana yhdeksi hedelmäksi tälle vuodelle.
Voitko kertoa siitä vaiheesta elämässäsi, mitä Jumala teki sinulle tuon kuolemantuomion julistamisen jälkeen.?
Näiden 28 vuoden aikana, kun olen saanut totuutta julistaa, on pelastus ollut monen ihmisen kohdalla lähempänä kuin koskaan ennen sitä.
Tarkoitan tätä Jeesuksen rukous suunnitelmaa, jonka hän jäähyväisrukouksessaan Isälleen ilmoitti:
"Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle."
"Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun."
On tälläkin palstalla näiden kymmenen vuoden aikana ollut kymmenen ihmistä, jotka ovat todella iloiten ottaneet totuuden vastaan, kun ovat siitä ensimmäisen kerran elämässään kuulleet.
Ehkä yksi ihminen tuosta joukosta vielä jaksaa totuutta odottaa, muut luopuivat, kun eivät kestäneet sitä pilkkaa, jota minä saan täällä kokea joka päivä.
Heidän kohtalonsa on Jeesus näin selvästi ilmoittanut:
"Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan, mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta."
Sitä todella toivon, että sinulla olisi kasvualustaa, etteivät juuret surkastu kuivuuteen.
Etkö todellakaan ole lukenut ahtaa portin tuskastani, vaikka olen sen varmasti kymmeniä kertoja eri keskusteluihin tuonut?
Sen kohdan muistan, kun tunnustit viimeisen painaneen syntisi omalle puolisollesi. Silloin painolasti kirposi ja helpotti. Ahtaanportin tuskasta selviytyminen kävi ymmärtääkseni syntien tunnustamisen kautta?
Mutta miten sitten vahvistuminen sieltä alamaista tapahtui?
Jeesuksen luokse tuli enkeli, joka vahvisti häntä Getsemanessa muiden opetuslapsien nukkuessa?
Näin se tapahtui, ja huomaa, ettei Pyhä Henki ottanut tätä puheeksi heti, kun minut opetuslapseksi otti ja paransi monet menneisyyden haavat, vaan vasta tuon vajaan kolmen vuoden kuluttua.
Ilmeisesti siksi, että Jeesuksen ilmoitus kävisi toteen, sillä kolmen vuoden kuluttua alkuperäiset opetuslapsetkin saivat Pyhän Hengen.
Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta olin tämänkin vertauksen lukenut monia kertoja, mutta nyt se pysähdytti.
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.
Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:
"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."
Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä, kun komennuksella oltiin, siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa.
Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion: "Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion..
Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hy6vä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.
Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."
En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."
Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:
"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niinmuodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."
Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"
Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"
Jatkuu...
Jatkuu...
Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:
"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."
Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten olin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."
Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.
Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:
"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."
Joku kysyi kerran, että olisinko jäänyt osattomaksi Pyhästä Hengestä, jos vaimo ei olisi antanut tekoasi anteeksi?
Minä olisin kyllä Pyhän Hengen saanut, mutta pääteköön jokainen itse, mikä olisi vaimon kohtalo ollut sinä päivänä, kun Kristus hänet vääryyden teoista kiinni ottaa.
Koville on Jumala sinut laittanut ahdistuksen kautta ja ahtaanportin taistelussa.
Mutta avunhootoosi on tullut vastaus. Ja huuda minua avuksesi hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaa minua. On Jumalan tahto ja lupaus, joka pitää paikkansa.
Jumala sinua siunatkoon ja antakoot voimia jatkaa kirjoittamista täällä herjaajien piirittämänä. Kuljet voittosaatossa.
Jeesus kutsui omaa ahdistustaan kuolemantuskaksi, ja sitä se todella on - jokaiselle valitulle, kun siinä ihmisen sydän kuoletetaan totuudessa - ilman valheen puudutuspiikkiä - tämän maailman himoille ja viettelyksille, ennen kuin annetaan uusi sydän:
"Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen."
Tämä tuska ei Jeesuksellakaan kestänyt kuin muutaman iltatunnin, ja minullakin vajaan tunnin, kun oli pakko huutaa: "Herra Jeesus, armahda!"
Mutta se tuska, kun valittua koetellaan tällaiseen tehtävään kesti peräti 40 vuotta.
Siitä myöhemmin lisää.
Mitä vielä tuohon Pietarin ilmoittamaan voittosaattoon tulee, niin valitut näkevät sen vasta viimeisää tuomiolla.
Kadotuksen saattokulkueet voi käydä tarkistamassa ihmiskäsin tehdyissä jumalanhuoneissa.
Näin alkoi Jumalan 40 vuoden koettelemusten jakso elämässäni 8-vuotiaana. Enkä tuollaisesta asiastakaan mitään tiennyt, ennen kuin vasta sitten kun tuo jakso elämässäni päättyi.
Ensimmäisen kouluvuoden kävin evakkomatkalla Someron kunnan Häntälän kylän kansakoulussa.
Vuonna 1945 pääsimme palaamaan takaisin Karjalaan, Ylämaalle Leinon kylään, lähelle rajan taakse jäänyttä Papan kotia, jonka savusaunassa aikoinaan synnyin.
Äiti johdatti pyhäkouluun, josta jäi elämääni kaksi asiaa: Taivaassa ei ole ketään isätöntä vaan siellä on kaikilla Isä. Tämä oli hyvä asia, ja siksi tuossa iässä ja vähän myöhemminkin haaveilin papin urasta, jotta pääsisin kertomaan Taivaan Isästä kaikille isättömille.
Viimeisenä kouluvuotena voitin Raittiuskilpakirjoituksen ensimmäisen palkinnon, ja opettaja olisi halunnut lähettää minut oppikouluun, mutta köyhän kodin vuoksi se jäi haaveeksi. Joten haaveeksi jäi myös papin ura - Jumalalle kiitos.
Se toinen pyhäkoulusta mieleen jäänyt asia jäi tuskaksi elämääni koko tuon koettelemuksen jakson ajaksi: Tuo sama Jumala myös kostaa vanhempien syntiset teot lapsille monen sukupolven päähän, ja minä olin nyt sitten oleva koko loppuelämäni ajan tuon koston kohde.
Ja sitä todella vahvistivat kaikki nuoruuden ajan rajut vastoinkäymiset. Kun koulu syksyllä alkoi, jouduin heti alussa sellaisen kysymyksen eteen, johon en ilman itkua olisi pystynyt vastaamaan: Minulla ei ole isää.
Heti ensimmäisen tunnin alussa opettaja kysyi kaikilta isän nimeä, ja hädissäni vastasin papan nimen, jolloin koko luokka purskahti nauramaan ja minä purskahdin itkuun. Siitä hetkestä tuo 40-vuotinen jakso elämässäni alkoi.
Äidiltä en koskaan uskaltanut isästä mitään kysyä, koska pelkäsin pahoittavani hänen mielen, ja Jumala ottaa hänetkin pois. Siitä huolimatta näin tapahtui, kun hän 47-vuotiaana kuoli, jättäen jälkeensä kolme aviotonta lasta, joista minä olin vanhin 18 vuotias.
Siitä vain vahvistui vihani tuollaista koston Jumalaa kohtaan, ja siksi eivät mitkään uskon asiat saaneet minussa asuinsijaa.
Kun tuo jakso viimein, lähes päivälleen 40 vuoden kuluttua - 11.8.1985 päättyi - Jeesuksen ilmestymiseen ja opetuslapseksi ottamiseen, silloin vasta tajusin, että tuo kokemani Jumalan viha olikin lopulta hänen suurta rakkautta, jolla hän piti minut erossa kaikista uskon lahkoista. Antaen näin hyvän ja puhtaan pohjan hänen suunnittelemaa tehtävää varten.
Elämässäsi on näköjään toistunut Mooseksen tavoin tuo 40-vuoden pituinen ajanjakso koulutukseen ja Jumalan suunnitelmien toteutukseen ja ajoitukseen. Jumala on tapahtumien ajoituksen Mestari!
Nuorena olet joutunut ottamaan vastuuta perheestä ja sen toimeentulosta. Herra on sinua siinä auttanut. Ja siunannut sinua. Minuakin Herra on varoittanut ankarasti uskonlahkoihin menemästä ja sitoutumisesti niiden orjuuteen. Ensin kyllä näytti lahkolaisten ja kirkon menoa, mutta kertoi sen olevan eksyttäväistä menoa, josta on pysyttävä kaukana, jotta pysyn Herran lähellä.
Voisitko vielä kertoa siitä sotilasurastasi ja kuinka siinä Jumala koulutti sinua ja valmisti tulevaan profeetan tehtävään?
Olin käynyt jo kutsunnoissa, kuten maan tapa miehille on ollut, ja olin jo saanut palvelukseenastumismääräyksen JP 4:ään Mikkeliin.
Sen jälkeen tapasin Lappeenrannan kadulla erään tuntemani pojan, jolla oli kauluksissa Ilmavoimien siniset laatat.
Hän oli koulutettavana tutkanjohtaja-aliupseeriksi, ja kehotti minua seuraamaan Etelä-Saimaasta ilmoitusta, jossa haetaan varusmiehiä Ilmavoimien eri tehtäviin.
Oli siis syksy 1957, kun tuon ilmoituksen näin. Kävin Sotilaspiirin esikunnasta hakemassa tarvittavat kaavakkeet ja lääkärintarkastuksen jälkeen pistin paperit vetämään.
Seuravaksi sain kutsun ja matkaliput Hämeenlinnaan Ilmavoimien Viestikoulun valintakokeisiin. Sen jälkeen tuli tieto, että olin tullut valituksi ja käskettiin vaihtamaan Sotilaspiirin esikunnassa palvelukseenastumismääräys JP 4:stä Ilmavoimien Viestikouluun, jossa varusmiespalvelus alkoi 15.2.1958.
Jatkan, kun ehdin...
Tämä jäi kesken, kun naapureita tuli kylään.
Viimeiset kolme kuukautta 11 kuukauden palveluksesta olimme palveluksessa tutka-asemilla eri puolilla Suomea.
Minä olin kahden muun alikersantin kanssa Lapissa. Lokakuusta tammikuun alkuun ja se oli etelän pojalle melkoinen kokemus nähdä revontulien mahtava tanssi öisellä taivaalla.
Kun meitä houkutetiin jäämään vakituiseen palvelukseen, niin minäkin jäin, tietämättä Jumalan suunnitelmia.
Ne selvisivät vasta silloin ahtaan portin tuskanyönä.
Miksi johdatit minut sotilasuralle?
"Jotta tietäisit, mitä merkitsee esimiehen käsky, osaisit tehdä sotasuunnitelmia ja sinulla olisi turvattu toimeentulo", vastasi Pyhä Henki.
Kenties hän minut johdatti tämän näkyvän ilmatilan valvojan tehtävään vain nähdäkseen, että pystynkö suoriutumaan tästä tehtävästä niin hyvin, että minuun voitaisiin luottaa tämän näkymättömän, taivasten valtakunnan valvojana.
Ja niin sain ylennyksen sotilasmestariksi, sotilasuran huipulle 30 vuotiaana.
Kun aliupseerien asemaa lähdettiin parantamaan, tekemällä heistä toimiupseereita, antamalla koulutusta luutnanttikursseilla, kieltäydyin lähtemästä tähän koulutukseen, kun selvisi, että suurimman hyödyn tästä saivat upseerit, kun kaikki heidän palkkaluokkansa piti nostaa tulevien luutnanttien, yliluutnanttien ja kapteenien yläpuolelle.
Kunniallinen aliupseeri myytin pilkkahinnalla vain muutaman upseerin ruusukkeen tähden.
Myöhemmin selvisi sekin, että sotilasmestarista oli helpompi tehdä Mestarin sotilas, kuin noista muista.
Ja nyt kun olen saanut olla eläkkeellä jo 33 vuotta, niin armeijassakin on palattu takaisin upseereihin ja aliupseereihin, tuon onnettoman toimiupseerikauden jälkeen.
Tämäkin liittyy tähän Jeesuksen ilmoitukseen: "Te olette minun todistajani", ja siksi onkin väärämielisille jälleen pilkan kohde.
Ihmeellisesti on Jumala sinua kuljettanut elämässä kohti omia tarkoitusperiään. Kaiken on kauniisti tehnyt aikanansa. On kouluttanut armeijan sotilaasta oman sotilaansa hengelliseen työhön. Kirjoita siitä työstä sitten kunhan taas ehdit.
Väärämielisille oikea profeetta on kauhistus, koska hän pystyy pitämään sen, mihin ei heidän rakas väärä profeettansa Paavali ei pystynyt vaikka totuuden tietoonsa sai:
"Yritänkö minä tässä vaikuttaa ihmisiin?
Tai kukaties Jumalaan?
Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi?
Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija."
Ei todellakaan ole. Ei TODELLAKAAN.
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Teuvo on aikamme profeetta.
Eikä ihme, että hän saa palstalla hurmahenkien vihan päälleen, koska on paljastanut lahkolistan eksyttävistä uskonlahkoista Suomessa.
Tätä yhtä minä toivon, että kaikki te, jotka ette vielä ole syyllistyneet Totuuden Hengen herjaukseen, ja uskallatte totuutta puolustaa, rekisteröisitte nimimerkkinne, etteivät nämä Jumalan paaduttamat ihmisparat jatkuvasti ilkkuisi, että kaikki tällaiset totuutta puolustavat puheet ovat minun omia puskapuolustuksia.
Kyllä minun on ollut pakko hyväksyä todeksi myös se, etteivät kaikki totuutta rakastavat pysty heti tulemaan rehellisesti omalla nimellä julkisuuteen, sillä olihan Jeesuksellakin tällaisia opetuslapsia:
"Tämän jälkeen muuan Joosef, joka oli kotoisin Arimatiasta, pyysi Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Hän oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa, sillä hän pelkäsi juutalaisia. Pilatus suostui pyyntöön, ja Joosef tuli ja otti ruumiin alas."
Tuon Mikuliinan viimeaikaiset tapahtumat saivat riettaudenviran paimenet hetkeksi vaikenemaan, mutta nyt taas on ilo ylimmillään ja herjat lentää.
Niin jos palstalle pääsi riehumaan se helluntailaisuuden henkivalta?
Voisitko kertoa, mikä näistä on sinun henkesi valta?
adventistit
aglikaanit
agrigolalaiset
arkkimunkkilaiset
armonkalliolaiset
baalbeklaiset
babtistit
birkittalaissisaret
branhamilaiset
cityseurakuntalaiset
dominikaanit
elämänsanalaiset
elämänlähdeläiset
eläväsanalaiset
ekumeeniset
exoduslaiset
gnostilaiset
henotesläiset
helluntailaiset
hengenuudistuslaiset
heränneet
esikoiset
ilmestysmajalaiset
ilosanomalaiset
israelinystävät
Joosualaiset
jehovalaiset
Jeesuksen pyhän veren papit
Jeesuksen ruumislaiset
Jeesus on herralaiset
katolilaiset kylväjät
kansanraamattuseuralaiset
kalleimman veren sisaret
kansanlähetysläiset
Kellonkartanolaiset
koivuniemiläiset
korpelalaisuus
kotikirkkolaiset
kulmakivenseurakuntalaiset
kulmakiviseurakuntalaiset
kuninkaansoturit
kristilliset eläkeläiset
kriisipalvelulaiset
kotisatamalaiset
liekkiläiset
luterilaiset
lähetysseurakuntalaiset
luthersäätiöläiset
lasarusveljet
lähdekalliolaiset
lännenhunttarilaiset
maranatalaiset
majakkalaiset
metodistit
missiomaailmalaiset
mormoonit
munkkiluostarin munkit
nunnaluostarin nunnat
nokialaismissiolaiset
onewayhouselaiset
ortodoksit
pelastusarmeijalaiset
patmoslaiset
palatsiseurakuntalaiset
paavalinsynodilaiset
paratiisikotilaiset
pikkuesikoiset
priskillalaiset
pyhänikolauslaiset
perjantaikristuksellelaiset
raamattupuhuulaiset
radiodeiläiset
rauhansanalaiset
rauhanyhdistysläiset
ristiinnaulitut
risteyspaikkalaiset
ristiretkeläiset
ropolaiset
rukouspalvelulaiset
rukousystäväläiset
ruusuristiläiset
ristiinnaulittulaiset
saalemilaiset
sanansaattajalaiset
sanajaylistysläiset
sauluslaiset
savenvalajalaiset
scientologilaiset
siloalaiset
slevy:n miespapit
slevy:n naispapit
stefanuslaiset
suomenraamattuopistolaiset
teologisetinstituuttilaiset
tabernaakkelilaiset
takeitnowlaiset
teologisetistuuttilaiset
Timoteusyhteisöläiset
totisestiparannetut
tuomasmessulaiset
totuudenystäväläiset
tunnustukselliset luterilaiset
torontonsiunaajalaiset
uusheränneet
uusapostoliset
uusitoivolaiset
uusiviiniläiset
valon enkelit
vapaakirkolliset
vanhauskoiset
vapaamuurarit
viadolorosalaiset
vineyardilaiset
yhteyskristuksessalaiset
yhteysliikeläiset
yeshualaiset
Ei mikään noista. en kuulu mihinkään lahkoon enkä kirkkokuntaan.
Kiitos vastauksestasi, sillä nyt ovat asiat sinun kohdallasi kunnossa.
Jää odottamaan kaikessa rauhassa Kristuksen ilmestymistä elämääsi, sillä tämän ilmoituksen mukaan hän ilmestyy ja ottaa sinut opetuslapsekseen:
"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."
Tähän vielä lisäyksenä tämä ilmoitus, sillä näyssä hän minullekin ilmestyi 48 vuotiaana, 40 vuoden koettelemusten jälkeen:
"Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan."
Onko se niin, että ensimmäinen askel totuuden tiellä on kirkosta eroaminen?
Ei suinkaan, vaan jopa niin kuin se minun kohdallani toteutui, että Pyhän Hengen saatuani tämä Henki lähetti minut ensimmäiseksi luterilaisen seurakunnan lähes kaikkiin toimintoihin, tarkoituksena poistaa sen suojista kaikki erihenkiset porttolahkot.
Kuten se on jo tälläkin palstalla moneen kertaan selväksi tullut, ei Saatana aja jumalanhuoneistaan pois toista Saatanaa.
Se tuli selväksi, jo heti kun kirkkoherra, oma vaimonokin tämän kirkkoherran puolison, uskonnonlehtorin tekemän diagnoosin perusteella yrittivät toimittaa minut mielisairaalaan:
"Kuinka Jumala voi muka sinulle puhua, kun ei se puhu meidän Reijollekaan, joka sentään on pappi."
Näin heti alkuun toteutui tämä Jeesuksen ilmoitus: "Viholliset ovat oman talon väkeä."
Viisi vuotta tuo pesti kesti, ja sanouduin irti kaikista luottamustoimista maaliskuun lopussa.
Sen jälkeen tapahtui vielä tuo Oulun piispan kirkkolain rikkominen ja pakomatka määräämästään yleisestä tarkastuksesta 1. adventtina 1992.
Tämän jälkeen hain luettavakseni niin maailman, kuin kirkonkin historiasta kertovia kirjoja ja julkaisuja saadakseni varmuuden sille, ettei Pyhä Henki todellakaan ole tullut tämän maailman hengeksi apostoli Johanneksen jälkeen-
Hän kun ilmoitti jo vuonna 90, että jo silloin koko maailma oli pahan (Saatanan) vallassa.
Kun olin tämän luku-urakan läpikäynyt, kirjoitin erokirjeen ja 1.4.1996 kävin lukemassa sen Ruukin kirkkoherralle Reijo Junttilalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2439902/erokirjeeni
Koko elämänkaareni on luettavissa ÄLÄ HEITÄ PELKÄÄ kirjasta.
Ja vuoden 2005 heinäkuusta lähtien näistä tämän palstan kirjoituksista.
Lue tuo keskusteluketju kokonaan. Nyt vasta minäkin huomasin, että sen lopussa lienee viimeinen yhden suuren totuuden herjaajan viesti, jossa hän lienee aavistanut oman äkillisen kuolemansa.
Tuon miehen, jonka saatanallinen veren voima uhkui tällaista herjaa Totuuden Henkeä kohtaan:
"Minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta kuin syntiä ja saastaa, mutta silti saan olla Jeesuksen verellä puhtaaksi pesty syntinen."
"Valehtelija Teuvo Suni, Sinähän puhut täyttää sontaa ja valhetta ja tuota väität Pyhän Hengen sinulle valaisseen. Armeijassa epäonnistuit, Hengellisellä alueella yritit menestyä, mutta sielläkin epäonnistuit myöskin. Seisot nyt elämäsi raunioilla."
Hyvin vastasit kun kerroit, että Pyhä Henki kuljetti katsomaan luterilaiseen kirkk oon, ei ollut Herra siellä. Ei ole Herra helluntailaisten temppelissä, ei missään niistä lahkoista. Aivan kuin Henki vei katsomaan, ei ollut Herra rajuilmassa, ei ukkosenjylinässä, vaan hiljaisessa tuulen hyminässä Herra oli läsnä. Tuo kohta nousi tuosta viestistäsi. Eli Herra näyttää ensin vääriä paikkoja, mistä häntä ei voi löytää.
Erittäin hyvin toimii tälläkin palstalla tämä Saatanan ilosanoma Paavalille:
"Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."
Turhaksi osoittautui toive Teuvon tervaamisesta ja yhtä turhaksi osoittautuu toive saada minut mukaan valehtelun SM-kisoihin.
Nuo kisat kun uskonnon osalta käydään tuon mustan seinän takana olevassa riettauden virrassa, jonne minä en millään pääse.
Näin on kouluttajani ja lähettäjäni tämän asian päättänyt:
"Jos ilman minun tahtoani johonkin ryhdyt, minä panen sen eteen mustan seinän."
Samanlainen seinä erotta valitut väärämielistä myös iankaikkisuudessa:
"Jeesus vaelsi kohti Jerusalemia. Hän kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti.
Joku kysyi häneltä: "Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?" Jeesus vastasi:
"Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene.
"Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: 'Herra, avaa meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.'
Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.'
Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.'
"Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos.
Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa.
Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä."
Jumalan profeettaa herjaavat vain Jumalan paaduttamat väärämieliset.
Väärää profeettaa kurittavat Jumalan määräyksestä Saatanan enkelit ja häntä rakastavat kaikki Jumalan paaduttamat väärämieliset.
Rajun eksytyksen erinomainen tulos näkyy tässäkin aloituksessa:
"Miksi Teuvon tekstit eivät pure?"
Jos niin kävisi, että niihin uskottaisiin, silloin Jeesus Kristus olisi ollutkin vain suuri valehtelija eikä PyhäTotuuden Henki:
"Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan niin kuin en minäkään kuulu."
"Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä."
Siksi minäkin saan totuutta julistaa jatkuvasti vain todistukseksi:
"Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi ja sitten tulee loppu."
Minä uskon, ettei tämän rajun eksytyksen keskellä ole helppoa olla Jumalan profeetta.
Ilman Pyhän Hengen kutsua ja opetusta ei varmasti kukaan tällaista "koiranvirkaa" itselleen halua.
Ihmisjärjelle käsittämättömiä ovat hänen suunnitelmansa ja menetelmänsä tehdä valitusta sellainen hänen totuuden julistaja joka kaiken sen herjan kestää, mitä tälläkin palstallä joka päivä eteen tulee.
Niin kuin nyt omalla kohdallani sekin, miten hän herkästä, jatkuvasti herkästi itkevästä ihmisestä pystyi tekemään mieleisensä, vihaa ja herjaa kestävän ihmisen ja lopettamaan hänen vuosikymmenten itkut, kirjoitusten mukaisesti:
"Sinun itkusi aika on ohi! Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle."
Viimeinen itku itkettiin, kun Jumala luki kuolemantuomion, silloin ahtaan portin tuskanyön, ja ne päättyivät, kuten tuossakin luvattiin tuskanhuutoon: "Herra Jeesus armahda!"
Siitä alkoi myös herkän miehen koulutus kovaksi, kuten tämäkin on ennalta ilmoitettu:
" Mutta minä teen sinusta yhtä kovan kuin he, yhtä taipumattoman kuin hekin ovat.
Minä teen sinusta timantinkovan, piikiveä kovemman. Älä pelkää heitä, älä säiky. He ovat uppiniskaista kansaa."
Nyt saan iloita jokaisesta herjauksesta, kun Saatanan palvelijat tietämättään julistavat minua herjoillaan autuaaksi. Niin tyhmiä he ovat:
"Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin.
Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille. "
Kaikenlainen hyppiminen on erittäin hyvä liikunnan muoto, eikä kaikkein vähiten juuri tämä.
Teuvo kirjoitti:"Nyt saan iloita jokaisesta herjauksesta, kun Saatanan palvelijat tietämättään julistavat minua herjoillaan autuaaksi. Niin tyhmiä he ovat".
Matteus 5:22
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
Matteus 23:12
Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.
Lainauksia Teuvon tekstistä: "Viimeinen itku itkettiin..." ja "Minä teen sinusta timantinkovan, piikiveä kovemman."
Kysymyksiä Teuvolle:
Mitä vikaa on itkemisessä? Eikö uskova ihminen saa itkeä? Eikö uskova ihminen saa olla herkkä ja heikko? Pitääkö uskovan olla kova (eli tunteeton)?
Aika outoja toteamuksia Teuvolta. Minkälaista vahinkoa em. voivat saada aikaan heikossa ja hauraassa uskovassa, joka harhailee erilaisten kristinuskon tulkintojen seassa etsien sitä oikeaa ja pelastavaa uskoa. Huh huh.
Saatanan valheen henkeä Jumalan henkenä pitävä sisar tai veli ei ole Kristukselta Hengen ja tehtävän saaneen sisar, eikä veli:
"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?"
"Mutta onhan myös Herra viisas! Hän voi lähettää onnettomuuden, eikä hän sanojaan peruuta.
Hän käy taisteluun niitä vastaan, jotka tekevät vääryyttä, ja niitä vastaan, jotka ryhtyvät väärintekijöiden auttajiksi."
Silloin Kristus omansa käy vapaaksi ostamassa Saatanan synnin vankilasta, puhdistaa hänen sydämensä ja antaa sinne iankaikkisuuden sinetiksi Pyhän eli Totuuden Henkensä, silloin ei ole ihmisen itsensä korottamisesta.
Saatanan eksyttämille ihmisille tämä ei muuta olekaan kun vain itsensä korottamista.
Minä todistavan vain omasta elämästäni, ja kaikesta siitä, mitä olen saanut 48. ensimmäisen vuoden aikana kokea, isättömyyden tuskasta äidin varhaisesta kuolemasta, vammaisesta esikoisesta, ja monesta muusta minkä koin olevan vain Jumalan kostoa vanhempien syntisetä teosta.
Kuten jo pyhäkoulussa 8-vuotiaalle lapselle opetettiin. Kun Pyhä Henki sitten tuli ja itkut loppui, miks minun pitäisi se salata?
Julkinen profiilini on täynnä kirjoituksia totuudesta, ja siitä vihasta, joka Kristuksen valttua tässä maailmassa kohtaa.Kuten Jeesus Isälleen jäähyväisrukouksessa ilmoitti:
"Minäolen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneetosakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu."
"Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta."
Sen vihan löydät tämän palstan kymmenistä herjauksista, joilla Jumalan paaduttamat riettaan virran vietävät kilvan herjaavat Totuuden Henkeä, kärkkyen samalla kunniaa toisilta kaltaisiltaan.
Mikä henki sinua ajaa etsimään Jumalaa ja hänen Poikaansa näistä Saatanan hallitsemista rosvojen luolista?
Jos et vielä ole lukenut tällä palstalla olevaa aloitustani, niin käy se heti lukemassa:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14135248/teuvo-suni-rosvojen-luolasto
Luettu on. Kovalevysi tuntuu jumittuneen saman toistamiseen viesteistä toiseen (esim. viha, saatana -sanoja viljelet jatkuvasti, mutta se siitä).
Voisitko vastata Kyllä/Ei (ja perustelut vastauksiisi, jos kykenet) kysymyksiini:
Mitä vikaa on itkemisessä?
Eikö uskova ihminen saa itkeä?
Eikö uskova ihminen saa olla herkkä ja heikko?
Pitääkö uskovan olla kova (eli tunteeton)?
Ja lopuksi (viestisi ovat niin "sekavia", ettei niistä ota selvää), eli kerro lyhyesti, ilman lainauksia Raamatusta eli ihan omin sanoin, miten ihminen pelastuu sinun mielestäsi (ja ilman viha/saatana -toistoa).
Itse muuten käytän evankeliomistyössäni (joka on vielä kovin vaatimatonta) sanoja RAKKAUS (en viha), Jeesus (en saatana).
Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Saatana on usko, toivo ja rakkaus.
Kuka sinut on noin vajavaisilla tiedoilla valtuuttanut evankelioimaan.
Kristus lähettää hänen totuutensa julistajia, ja vasta sitten, kun ovat häneltä Hengen ja tehtävän saaneet, ja jyrkästi kielsi lähtemästä ennen sitä:
"Ollessaan heidän kanssaan aterialla Jeesus sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.
Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää."
Silloin ne, jotka olivat koolla, kysyivät häneltä: "Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?"
Hän vastasi: "Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.
Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka."
Valittujen pelastuksen tie alkaa tästä JA VAIN TÄSTÄ:
"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."
Joko luit todistuksen Rosvojen luolista?
Miksi koet totuuden sekavana? Ilmeisesti siksi, koska vasta nyt sitä ensimmäisen kerran elämässäsi saat kuulla.
Mitkä ovat Jeesuksen käskyt?
Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, rakasta Jumalaa täydestä sydämestäsi ja sielustasi ja ruumiistasi?
Onko muita käskyjä?
Vielä heikolle: Kyllä tai ei
Eikö uskova ihminen saa itkeä?
Saa itkeä. Minäkin itkin 48 vuotta, vaikka en ollut uskova.
Eikö uskova ihminen saa olla herkkä ja heikko?
Saa olla heikko. Minäkin olin heikko ja herkkä 48 vuotta vuotta.
Pitääkö uskovan olla kova (eli tunteeton)?
Kova kaikelle valheelle ja vääryydelle, jota tämäkin palsta on pullollaan. Vahva tunne totuudelle, joka sinullekin tuntuu olevan sietämätöntä.
En kysynyt, saako ei-uskova, vaan uskova. Vastasit vähän kiemuraisesti, mutta menköön. Kiitokset tästä.
Et vaivautunut vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin yksikertaisesti. Yritän nyt kuitenkin kommentoida eli:
1. Jeesus on tie, totuus ja elämä. < Samaa mieltä >
-
2. Saatana on usko, toivo ja rakkaus. < ??? >
-
3. Kuka sinut on noin vajavaisilla tiedoilla valtuuttanut evankelioimaan.
Kristus lähettää hänen totuutensa julistajia, ja vasta sitten, kun ovat häneltä Hengen ja tehtävän saaneet, ja jyrkästi kielsi lähtemästä ennen sitä:
"Ollessaan heidän kanssaan aterialla Jeesus sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.
Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää."
Silloin ne, jotka olivat koolla, kysyivät häneltä: "Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?"
Hän vastasi: "Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.
Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka."
< Jeesuksen lähetyskäsky, jota yritän parhaani mukaan kaikessa vajaavaisuudessani ja sillä uskon määrällä, jota olen tähän mennessä saanut, tehdä. Olen uskossa, käynyt kasteella, saanut Pyhän Hengen aivan kuten sinäkin, tosin Pyhä Henki puhuu minulle aivan eri asioita kuin sinulle. Vai onko sinun uskosi määrä se, joka oikeuttaa evankelioimaan?>
-
4. Valittujen pelastuksen tie alkaa tästä JA VAIN TÄSTÄ:
"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni." < Eli tarkoittaako tämä mielestäsi, että olemme yhä lain alla vai jotain muuta? 10 rakkauden kaksoiskäsky ja niiden noudattaminen ovat toki ovat itsestään selviä jokaiselle kristitylle. >
Joko luit todistuksen Rosvojen luolista? < Valitettavasti>?
Miksi koet totuuden sekavana? Ilmeisesti siksi, koska vasta nyt sitä ensimmäisen kerran elämässäsi saat kuulla. < Todella, en ole missään muualla sinun ajatusmalleihin törmännyt. Ainakin minulle tulee kirjoituksistasi mieleen ennemmin pahat henget, kuin Pyhä Henki. Siteeraat kyllä sujuvasti Sanaa, mutta kovin yksipuolisesti ja kapea-alaisesti (eli omien uskomustesi mukaan jättäen kaiken sellaisen pois, joka ei ole sinulle mieleistä. Oma uskoni on (kuten perusluonteeni, olen tosin "jo" 53 v.) enemmän lapsen uskon kaltaista ja siksi en todellakaan ymmärrä ajatusmaailmaasi ja tulkintojasi Sanasta. Ja olen vielä äärimmäisen huono väittelijä. Mutta näillä mennään, enkä tunne olevani kuitenkaan pelastuksen ulkopuolella.
Tuon nuo vastaamatta jättämäsi yksinkertaiset kysymykset vielä eteesi, jos olet kerran Jumalan valittua kansaa, sinun pitäsi kyetä vastata niihin Pyhän Hengen johdatuksessa "lonkalta"
Näin kuuluvat Jeesuksen ilmoittamat "Taivaallisen Isän viisi käskyä" (Pekka Ervastin teoksesta Vuorisaarna):
1. Älä suutu.
2. Älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas.
3. Älä vanno.
4. Älä ole pahaa vastaan.
5. Älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä. Yksilö ei voi näitä käskyjä noudattaa, ilman että hänelle alkaa uusi elämä. Hänen olosuhteensa vähitellen muuttuvat.
Sopivatko nämä Teuvon sanomaan, vai sotivatko nämä sitä vastaan? Mielipiteitä?
Nauti uskosi onnesta, kuten Paavalikin:
"Säilytä sinä oma uskosi Jumalan edessä. Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä minkä uskoo oikeaksi."
Nauti myös minun kiroamisesta ja herjaamisesta, sillä ethän ole totuutta koskaan ennen kuullut:
"Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu.
Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu. "
Nämä samat sanat myös DeeJaaVuu:lle
Miksi "Kuuklaaja" tuot tänne teosofi Pekka Ervastin kirjoituksia. Tämähän on Raamattupalsta.
Teosofia on saatanallinen henkioppi, joka tulee kiertää kaukaa.
Te(uv)osofia on saatanasta. Kääntykää vastakkaiseen suuntaan, kiertäminenkin on vaarallista!
Teosofialla on käsitteenä kylläkin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä:
Uudessa Testamentissa teosofialla tarkoitetaan ”Jumalan salaista, kätkettyä viisautta”, theou sophian en mysterio.
1. Kor 2:7
vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
Jos opillasi olisi edes kourallinen kannattajia, sinua voisi edes vähän yrittää ottaa vakavasti. Mutta kun olet ajatuksinesi ypöyksin tässä yli 7 miljardin ihmisen joukossa, opisi ei voi olla lähtöisin Jumalasta. Täytyyhän tämä nyt sinunkin tajuntaasi jossain vaiheessa upota. Vai meinaatko olla taivaassa ihan isseksein?
Vie nyt se saatanallinen teosofinen henkioppaasi deletettavaksi roskikseen.
Pakko tulla kommentoimaan, kun tälle palstalle taannoin eksyin:
Olen ateisti perheestä, nuorin neljästä veljeksestä. Vanhimmat veljeni saivat kokea 50-70 luvuilla isältämme sellaista kohtelua, josta minä nuorimmaisena (yli 10 v. nuorempi) vain "jälkihöyryjä". Yhdelle veljestämme kehittyi huonon isä-poika -suhteen myötä valtava katkeruus sekä isäämme, että lähes kaikkia muitakin vastaan. Tämä päätyi lopulta surullisesti siihen, että ko. veljeni ampui isämme 80 luvun puolivälin tienoilla.
Veljeni luonnollisesti sai vankilatuomion, menetti perintöosuutensa ym. seuraamuksia.
Veljeni (ateisti) vapauduttua ja varsinkin kännyköiden yleistyttyä 90-luvulla, olen saanut nuorimmaisena saada tuta veljeni valtavan katkeruuden niin minua kuin lähes kaikkia muitakin ihmisiä vastaan. Olen saanut näiden lähes 30-vuoden aikana satoja, jos ei tuhansia viestejä häneltä, joissa kaikissa on sanoma "minä(siis veljeni) en ole tehnyt mitään pahaa, vaan kaikki paha ja vääryys on muissa (äidissämme, minussa,muissa veljissä, sukulaisissa) jne. jne. Vain hän (veljeni) on oikeassa, muut väärässä ja me kaikki olemme vain häntä vastaan yms. Lisäksi tuo esiin omaa paremmuuttaan jatkuvasti halveksien samalla toisia. Ja ennen kaikkea syyttää vanhempiamme rakkaudettomuudesta häntä kohtaan, häntä ei kuulema kukaan ole rakastanut, ja väittää myös kiven kovaan minulle, ettei minuakaan "rääpäleettä" rakastettu, vaikka itse koen asian toisin. Se siitä.
Asiaan. Luettuani Teuvo Sunin viestejä minulle tuli tunne, että näissä on jotakin tuttua, vaikka ovat aihepiiriltään raamatullisia. Sitten hoksasin: aivan saman tyylistä tekstiä ja ja ajatuksen juoksua kuin veljelläni. Vika on kaikissa muissa, kaikki muut ovat väärässä, vain minä, MINÄ, olen oikeassa.
Ottamatta kantaa uskonnollisiin väittämiin, luulen että Teuvonkin ajatusmaailman taustalla on huono isä-poika -suhde ja sitten (ihan hyvä asia) löytäessään taivaallisen isän, hän pyrkii paikkaamaan tuota suhdetta isään, olemalla hänen valittunsa, rakastettu, hyväksytty, kerrankin parempi kuin muut, joka purkautuu sitten hänen viestiensä sävyssä, joissa vain hän on isän hyväksymä, hän toimii oikein, muut väärin, jos näin voi asian ilmaista. En väheksy Teuvon uskoa, mutta jotain mielenterveyden järkkymistä lienee taustalla. Veljeni muuten jäi eläkkeelle viiskymppisenä juuri mielenterveysongelmien vuoksi, joita hänellä on kuulema ollut ihan nuoruudesta lähtien. Viimeisimmät viestit, joissa hän kehui lukeneensa itsensä insinööriksi 70 luvulta ihan vaan oppikoulupohjalta (jonka olen toki aina tiennyt), kun taas minun tekemisiäni (YO, armeija/RUK/keskiasteen ammatillinen tutkinto) hän väheksyi monin sanan kääntein tulleet viime päivinä. Ja kaikkien menneiden asioiden muistelu ja toistelu on jatkunut 90 luvun alkupuolelta tähän päivään. Sama virsi, sama laulu.
En tuomitse tietenkään Teuvoa mistään, hän tekee sitä minkä hän näkee oikeaksi, mutta se ei tee asioita oikeaksi, että vain hän ne näkee oikeina.
Teuvon kohdalla siis olematon isä-poika -suhde, hänen omien sanojensa mukaan, mikä toki on surullista, mutta tukenee entisestään olettamustani.
No huh huh. Aikamatka reilut 9 vuotta taaksepäin kannatti. Tästähän löytyy (pitkä pitkä kirjoitus, mutta kannattaa lukea) vastaukset em. olettamuksiini.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/4079150/kirjeita-teuvolle
Teuvo vain jatkaa yksinäistä sotaansa OIKEAA TOTUUTTA vastaan omalla totuusvaihtoehdollaan. Sitkeä sissi, mutta niinhän saatana on. Itse meinasin melkein jopa ruveta ottamaan Teuvoa (ensimmäisen silmääni sattuneen viestin pohjlta) ihan tosissaan. Mutta onneksi OIKEA Pyhä Henki johdatti minut vastauksien äärelle.
Ei kannata turhaan vängätä Teuvon juttuja vastaan. Vihulainen haluaa vain saada aikaammee kulumaan turhuuteen ja väärään "totuuteen"; samaa asiaa vuodesta toiseen toistamalla valhe voi ruveta muuttumaan lukijoissa totuudeksi. ÄLKÄÄ MENKÖ LANKAAN!
Muistakaamme rukouksissamme aina vääräuskoisia, myös Teuvoa. Amen.
Miksi Teuvo olisi poikkeus?
"Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!