Tällä palstalla käydään jatkuvaa keskustelua siitä, kuka on syyllinen pettämiseen avo- ja avioliitossa tai parisuhteessa. On ykkösnaisia, kakkosnaisia ja -miehiä, naapurin vietteleviä akkoja, petturimiehiä ja kaikkea siltä väliltä. Aina yritetään ja halutaan löytää syyllinen ja yleensä se syyllinen on joku muu kuin itse, on kyseessä sitten pettävä tai petetty. Jos omasta suhteesta ei löydy syyllistä, olkoon se vaikka naapurin nainen ja känni yhdessä.
Jokainen parisuhde on erilainen hyvine ja huonoine hetkineen, ongelmineen ja ratkaisuineen. Kukaan ulkopuolinen ei voi osoittaa sormella syyllistä, jos ei tunne suhteen taustoja ja ongelmia. Harvoin suhteen osapuoletkaan pystyvät yksilöidä yksittäistä syytä pettämiseen, vaikka heidän tulisi olla suhteensa asiantuntijoita. Vuosien saatossa erilaiset ongelmat ovat kärjistyneet ja varsinkin niistä puhumattomuus saattaa ajaa ihmiset erilaisiin tekoihin, jotka eivät aina ole harkittuja ja järkeviä.
Ei siis pidä automaattisesti olettaa, että pettänyt puoliso on paha. Myöskään ihmistä, jonka kanssa pettäminen on tapahtunut, ei pidä automaattisesti syyllistää. Ei myöskään tietenkään pidä olettaa, että pettämisen syy löytyy petetystä aviopuolisosta tai huonosta parisuhteesta. Syitä pettämiseen on niin monta, kuin on suhdetta, pettäjää ja petettyä. Ketään syyllistämättä ja kenenkään päätä pölkylle laittamatta.
Jokainen parisuhde on erilainen hyvine ja huonoine hetkineen, ongelmineen ja ratkaisuineen. Kukaan ulkopuolinen ei voi osoittaa sormella syyllistä, jos ei tunne suhteen taustoja ja ongelmia. Harvoin suhteen osapuoletkaan pystyvät yksilöidä yksittäistä syytä pettämiseen, vaikka heidän tulisi olla suhteensa asiantuntijoita. Vuosien saatossa erilaiset ongelmat ovat kärjistyneet ja varsinkin niistä puhumattomuus saattaa ajaa ihmiset erilaisiin tekoihin, jotka eivät aina ole harkittuja ja järkeviä.
Ei siis pidä automaattisesti olettaa, että pettänyt puoliso on paha. Myöskään ihmistä, jonka kanssa pettäminen on tapahtunut, ei pidä automaattisesti syyllistää. Ei myöskään tietenkään pidä olettaa, että pettämisen syy löytyy petetystä aviopuolisosta tai huonosta parisuhteesta. Syitä pettämiseen on niin monta, kuin on suhdetta, pettäjää ja petettyä. Ketään syyllistämättä ja kenenkään päätä pölkylle laittamatta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onnitelen! Keksisit juuri polkupyörän! :)
Mut kiva, että sen sanoit "äänen" - jotkut näköjään TODELLA eivät tajua asioita. Ja on hyvää, että ihmiset ovat loppujen-lopuksi huomanneet, että sivistyksessä ja moraalissa ON SUURIA aukkoja.
Minusta ainakin teksti oli ihan asiallista ja varmasti myös totta monen kohdalla.
No millä tavalla tästä allikosta sitten selvitään jos kukaan ei ole syyllinen tai kaikki on syyllisiä.On se hyvä että Pettämisestä ei ole mitään lakia tehty saattaisi olla vaikeaa antaa tuomiota näissä asioissa...Ihanaa että näin avara katseisia ihmisiä löytyy,ei vaan taida olla omakohtaisia kokemuksia petetyksi tulemisesta,saattaisi olla toinen ääni kellossa,epäilen...
Parisuhteessa on pääasia, että se toimii. Eikä sitä muuten saa toimimaan jos vain keskitytään syyllisen etsintään ja tuomioihin. Niiden sijaan pitää keskittyä oleelliseen eli siihen mitä arvostaa suhteessaan. Siis onko suhteessa enemmän plussaa kuin miinusta.
"...Ei siis pidä automaattisesti olettaa, että pettänyt puoliso on paha..."
Kyllä hän siinä suhteessa on paha, että hän pettää!
Kirjoitit asiaa! Itseä on aina ottanut päähän sen "jonka kanssa petetään" syyllistäminen. Viimeksi eilen ystäväni sanoi, että "Tappaisin sen naisen jos mieheni olisi uskoton..." ja minkähän takia hän on vietävissä olevan heikkoluontoisen miehen kanssa. Oli tosi hienoa lukea järkeä tälläkin palstalla!
Vain petetyn mielestä pettäjä voi olla paha, koska pettää. Harva silti pettää vain ollakseen paha kumppanilleen.
Pettänyt puoliso kuvataan pahaksi ja uskollinen hyväksi. Oikeasti näin ei ole. Uskollinen on paha jossain muissa asioissa ja pettänyt hyvä toisissa. Ehkäpä kaikkein pahinta mitä ihminen voi tehdä on luulla itseään liian hyväksi.
Kirjoitit tiivistetysti koko sen asian, jota alkuperäisellä tekstilläni ajoin takaa. Osasit muotoilla ydinajatuksen niin hyvin. Uskottomuuden taustasyyt ovat niin moniaisia; perheväkivaltaa, vuosia kestänyttä haluttomuutta, toisen henkistä alistamista etc.
Tiesin, että avaukseni herättää kahdenlaisia mielipiteitä, koska yleensä aihe jakaa ihmiset kahtia. Rankka syyllistäminen tällä palstalla vain välillä saa veren kiehumaan.
Joka kerta kun luen tällaisia ei saa syyllistää ja turha etsiä syyllistä juttuja hiipii mieleen ajatus...Että onko näiden ajatusten takana sellaiset ihmiset jotka ovat itse olleet pettämässä tai olleet ns.kolmantena pyöränä.Koska petetyt harvemmin ajattelevat asiaa näin avara katseiseisti,koska tietävät komemuksesta miten rankkaa näiden asioiden selvittely on.Petettyjen tunteet ja viha on täysin sallittuja,sillä he ovat monta kertaa aivan SYYTTÖMIÄ siihen että ovat tulleet petetyksi.Ikävä kyllä syy löytyy kyllä jostakin ja syyllinen myös eli ne jotka teon tekevät.Ei puolisiolla ole mitään oikeutta pettää,ei koskaan eikä missään tapauksessa,ei ei ja ei!
Jos kerta suhde ei tyydytä niin ero ensin ja sitten etsimään parempaa suhdetta.Ei se perheväkivalta ainakaan vähene jos pettämiset tulee julki ja ei suhde toimi yhtään sen paremmin vaikka pettää tai ei seksi suju sitä vähääkään jos ollaan uskottomia.Tällaiset ei syyllisiä lausunnot antavat pettämiselle hyväksyvän leiman.
Minusta vika on siinä, että pettämistapauksissa hanakasti halutaan löytää jokin yksilöllinen ihmishenkilö, joka kussakin tapauksessa - niitä taitaa olla maassamme satoja tuhansia vuodessa - olisi "syyllinen". Tämä johtaa minusta muun muassa leimaamiseen (jokainen pettäjä/viettelijä tms. on "x"; "x" vapaasti valittavissa!), yksinkertaistuksiin (esim. että nähdään liian yksiviivaisesti pettämisen syyt kuten että olisi ollut vakavaa vikaa siihenastisessa suhteessa) ja yleistyksiin (esim. miehistä tai toisaalta naisista).
Minusta voisi olla hyvä lähteä oletuksesta, ettei kukaan ihminen ole sinänsä paha. Sen sijaan on vain pahoja tekoja.
Minusta koko ajatus "pettämisestä" parisuhteessa sisältää sen taustaoletuksen, että parisuhteessa ollaan yksinomaisuuden periaatteella. "Pettäminen" on sen periaatteen rikkomista fyysisillä teoilla, rakkaussuhteilla muihin ja ehkä muillakin tavoilla. Tältä kannalta pettäminen on pahaa ja väärin.
Pettämistä ei voisi olla, ellei olisi olettamusta luottamuksesta parisuhteen osapuolten kesken. Jos pettämistä tapahtuu, tuo luottamus on rikottu. Vaikka pettäisi kumppaniaan tämän tietämättä, omatunto kyllä monelle varmaan kertoo, että väärin tuli tehdyksi. Sitten se omatunto kalvaa syylliseksi itseään tuntevaa. Käsittääkseni tiedetään, että jo pelkkä syyllisyys voi tehdä pettäjän todella ilkeäksi pettämäänsä kohtaan.
Pettämistä voisi mielestäni kutsua vaikkapa kumppanin riistämiseksi ottamalla häneltä pois siihenastinen "yksinomainen nautintaoikeus" fyysiseen ja rakkautta sisältävään intimiteettiin pettäjäksi päätyneen kanssa.
Pettäjän petoksen moraalinen arviointi on hankalaa. Varmasti hän on sinänsä vastuussa teostaan tai teoistaan. Onhan hän ne tehnyt. Koska ihmiset kuitenkin ovat erilaisia, petetykin ovat erilaisia. Olisin itse taipuvainen ajattelemaan, että jos petos todella murtaa petetyn, vaikka tätä ei voinut ennalta odottaa, petos on kuitenkin pahempi kuin jos petetty ei järkähdäkään tai jos hän sentään pian toipuu, johtipa petos eroon tai ei. Toisaalta pettäjää ei pidä syyllistää "liiaksi" siitä, mitä pahaa petetylle ehkä petoksen sysäämänä sittemmin tapahtuu.
Joissakin mutta vain joissakin tapauksissa voidaan arvioida, että pettäjä on jotenkin sairaalloinen tai ongelmallinen. Onhan seksiriippuvaisia, onhan narsisteja, jotka tuppaavat vain "käyttämään" muita ja sitten viskaavat nämä pois, onhan eriasteisista depressioista kärsiviä, jotka ainakin ennen parantumistaan saattavat sukkuloida vetäytymisen, äksyilyn ja pettämisten kesken. Toisaalta olisi yksinkertaistus palauttaa pettämistä tuollaiseen ongelmallisuuteenkaan.
Kerrankin joku osaa laittaa omat ajatukseni selkeiksi sanoiksi. Olen itse pettänyt, ollut se "jonka kanssa petetään" sekä luultavasti myös petetty. Ja tämä kaikki samaan aikaan. Tosin nyt olen eronnut silloisesta aviomiehestäni, mutta jatkan toisen naisen osaa.
Välillä tuntuu, ettei tälle sekasotkulle löydy syyllistä, enkä sitä edes etsi. Mutta, kun nyt jälkeen päin olen aavistellut, että myös exäni petti minua liittomme aikana, panee se miettimään, missä vika/kuka on syyllinen?
Olenko itse se paha noita, joka liiton aikana ajoi miehen vieraisiin? Entä mikä/kuka vei minut vieraan miehen sänkyyn? Entä tämän toisen, jonka toinen nainen edelleen olen? Vaimonsako?
Näitä kun pohtimalla pohtii, tulee väkisin mieleen, että kaikki tavallaan olemme syyllisiä ja kaikki olemme kärsijöitä. Itse tunnustan olevani jollain tapaa syyllinen sekä omaani, exäni että myös tämän toisen miehen pettämiseen.
Joku tuossa aiemmin ketjussa sanoi jotenkin näin, että petetyt etsivät, pettäjät eivät etsi syyllistä. Näihän se on. Mutta, jos on kokenut molempia, tietää, miltä toisesta tuntuu eikä niin helposti lähde syylistämään, ennen kuin on perehtynyt suhteen yksityiskohtiin. Tällöin täytyy uskaltautua itse peilin eteen.
Tämän oman prosessini myötä olen uskaltautunut katsomaan itseäni peiliin, ja myöntämään, että minussakin on vikaa. Olen syyllinen moneen asiaan. Syy siihen, miksi petin tai minua petettiin tai minun kanssani petettiin, ei kuitenkaan ole yksin minun harteillani. En osaa sanoa, kuinka paljon minun tai muiden vastuulla on, mutta sen sanon, että meissä kaikissa on ollut vikaa. Kaikkien "vikojen" yhteissummana on tämä tilanne.
Olen kuitenkin sinut itseni kanssa, toivottavasti kaikki, niin pettäjät kuin petetytkin ovat.
Voimia kaikille!
Kyllä se näin on että haetaan syyllistä kun kumppanin pettäminen on tapahtunut ja unohdetaan etsiä se syy mikä johti siihen että toinen lähtee petoksen tielle.
Totta on sekin että petos sattuu niin pettäjään kun petettyynkin ehkäpä yhtäpaljon vaikka ne ovatkin eri asiat jotka henkisellä tasolla satuttaa sisintä.
Olen jutellut monien ihmisten kanssa jotka ovat lähteneet pettämisen sekä salasuhteiden tielle ja yksi yhteinen tekijä on siellä ilmestynyt yhdeksi suurimmista ongelmista joka ajaa petoksen tielle.
Se syy joka ilmeni on puhumisen vaikeus niinpä eli en usko olevani kovin väärässä jos väitän että yhtenä suurimmista syistä joka ajaa niin miehiä kuin naisiakin petoksen tielle on se että ei pystytä puhumaan ongelmista seksuaalisesta elämästä , sillä pettäjä useimmiten hakee juuri sitä jännitystä seksuaaliseen elämäänsä jota hän ei koe saavansa kumppaniltaan , eikä näistä seksuaalisista haluista yleensäkkään kehdata parisuhteessa puhua joka olisi ensiarvoisen tärkeää saadakseen selville mikä toista kiihottaa ja mikä tuo toiselle mielihyvää.
Jos näistä asioista keskusteltaisi pari suhteessa enempi niin uskallampa väitää että pettäminenkin vähentyisi , mutta sepä se kun nyky tietoyhteiskunnassa kasvotusten keskustelu on vaikeampaa eikä uskalleta olla avoimia.
Itse miehenä en ole lähtenyt petoksen tielle koska , yritän ensin aina puhumalla selvittää millaisesta seksistä yms... tämä kumppani pitää kenen kanssa seurustelen sekä selvitän millaisesta seksistä itse pidän jne... kun ollaan avoimia toisille haluista niin voidaan paremmin pitää seksielämä niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla rikkaana jolloin ei tarvitse lähteä petoksen kautta hakemaan kokemuksia,jännitystä yms... tämä on vain minun mielipiteeni asiasta eli lyhyesti sanottuna ei pettämiseen löydy yksiselitteistä syytä eikä yksittäistä syyllistä vaan syyt ovat syvemmällä ja laukeavat yleensä puhumattomuuden takia kun ei muka kehdata.
Siis hyvät ihmiset puhukaa rohkeasti haluistanne kumppanin kanssa sillä selviää pitkälle ja puhumalla muutenkin moni asia on selkeämpää.