Mitä olette saaneet elämässänne aikaan?

yksi lapsi, yksi vakityö ja nykyisin sinkku parin pidemmän suhteen jälkeen. lapseni on elämäni suurin saavutus.

Yksi poika, yksi ikivanha vaimo, muutama vakieläkkeen maksaja...nähnyt Honolulun ja Hokkaidon, sekä muutaman pikkupaikan niiden välillä...

4v. Lapsi. Vakityö ollut valmistumisen jälkeen eli viitisen vuotta.

Ero 2v. sitten 10v. suhteesta.

Avioliittoa instituutiona en arvosta yhtään, joten tuskinpa tulee sellaista ikinä harrastettua, ellei kolahda pahasti ja halua olla esim. Koko perheellä sama tai yhdistelmänimi. Mitään muuta syytä en oikeastaan näe.

Ei ole lapsia, työpaikka on josta nautin, en ole ollut naimisissa.

Kuten Nainen_28v tuossa yllä mainihti, niin en avioliitosta instituutiona välitä sen kummemmin. Näen tuon enemmänkin lakiteknisenä sopimuksena.

Ja aloittajan tekstiin voisin kommentoida, että nämä eivät ihan kaikille kyllä ole niitä asioita joita tavoitellaan. Joillekkin maailman näkeminen/matkustelu, erilaiset elämykset ja muut voivat olla SE juttu jota tavoitellaan.

Ei ole naista, ei töitä eikä lapsia. Ei ole edes ystäviä, eikä läheisiä joten hyvin menee koska kaikki vihaavat minua.

Kävin kakalla, eikä tarvinnut ollenkaan pyyhkiä.

Noita kaikkia tarvii, että saisi naisen. Ilman naista taas ei tietenkään saa lasta tai pääse naimisiin.

EI
EI
EI
ENKÄ MISTÄÄN HINNASTA TAVOITTELISI NOITA!!!!!

Vakityö ollut jo yli 10 vuotta. Firmaa vaihtanut aina välillä.

Avioliittoon voin ehkä joskus mennä, mutta tällä hetkellä ei ole mitään hinkua.

Lapsia en aio hankkia, vaikka tulenkin ihan hyvin toimeen niiden kanssa.

Ei ole omia lapsia.
- mutta on veljien lapsia, läheisiä

Työtä enemmän kuin haluaisin.

Eronnut.
-taidan viihtyä jo yksin

Ja ei kyllä kiinnosta matkustella, ihan tarpeeksi olen matkustellut ja nähnyt. Sukulaisia voin mennä tapaamaan.

Ei lapsia, ei työtä, ei parisuhdetta.

Avioliitossa olen ollut. En kosinut, mutta vastasin myöntävästi kosintaan. Kuten muutama muukin tässä ketjussa, en arvosta avioliittoa. Suostun, jos se on tärkeää kumppanille.

En ole oikeasti saanut elämässäni mitään aikaan. Helposti moni ajattelee et "kai sä nyt jotain". Mut ainoo asia et parilla kaukoreissulla olen käynyt. Tällä hetkellä vihaan elämääni. Mulla ei o mitään, nousen aamulla ylös, syön, olen koneella ja yritän harrastaa liikuntaa. Voisin hyvin tehdä itsemurhan, mutta en luovuta. Haluan olla vielä joskus onnellinen, edes hetken verran.

Kymmenen vuoden päästä haluan vastata kysymykseen: Mitä olette saaneet elämässänne aikaan?

- Pääsin pois siitä syvästä pimeästä kaivosta. En ole enää syrjäytynyt.

Kaikki olen saanut
Myöskin menettänyt
Lapset parasta (*_*)
Työtä oon saanut tehdä
Työtä on piisannut
Rakkauden sain
Mutten kestävää

En ole saanut elämässäni mitään aikaan. Olen odottanut ja odottelen tässä ehkä vuosikymmenten kuluttua tapahtuvaa luonnollista kuolemaani uteliaan toiveikkaana.

Kyllä se raha ja varallisuus on tärkeintä miehen elämässä, enkä edes mitenkään sarkastisesti siteerannut darkkista..Mitä järkeä jossain v*tun avioliitossa?? Lasten hankinnassa ehkä jotain, mut onhan meitä täälä jo ihan vitusti.

On lapsia, tietäisitte vain kuinka monta ja monen kanssa. =P
Päätoimeentulo firma, sivutoimeentulo harrastetyöt.
Leski! Turkkilainen palkkamurhaaja tuli halvemmaksi, kuin vaimon ylläpito kampaamo, jalkakylpy, hieronta, mani- ja pedikyyrihoidot. =D (henkivakuutus toi murto-osan takaisin useamman vuoden surkeasta 30k sijoituksesta =P)

Olen ansainnut eläkkeeni työlläni. Siitä olen tyytyväinen.Saisihan se olla isompi se eläke,mutta tällä mennään.Hyväntekeväisyystyötä ole tehnyt tuolla kirkolla.Ikinä en lähtisi VOK auttamaan,sinne sopii miehet passaamaan vierailta mailta tulleita turvapaikanhakijoita.
En ymmärrä noita ihmisiä,jotka suoltavat lapsia sossun piikkiin. Lapsi tietenkin on tervetullut ja viaton kun tulee,mutta tuo tahallinen tekeminen niitä nälkään ja puutteeseen on väärin.

Miksipä selitellä täällä omasta menneisyydestäni !, koska et ole kuitenkaan kiinnostunut minusta lainkaan.
Kuitenkin tulee eteen sellaiset seikat jotka estää suhteen lämpenemiseen.
Jokainen tietää kuitenkin ne seikat joita en maininnut.

Onko lapsia, - On.

onko vakityö, - Ei, olin alanvaihtaja ja opiskelija kun tulin raskaaksi.

olette naimisissa? - En ole. Olen ollut ja täytyy sanoa, etti se elämästä mukavempaa tee.

Nuo kolme asiaa on tärkeitä joita kaikkia tavoittelee. - On paljon muitakin asioita, nämä on niitä perinteisempiä, jotka ei enää nykyihmistä kaikissa osin nappaa.

työtä on piisannut niin paljon kun viitsii tehdä,talo ostettu ja maksettu,yksi pitkä ja hyvä parisuhde takana,metsää olen ostanut,aion jättää sen rauhoitukseen.koska teen fyysisesti raskasta työtä olen alkanut säästää siltä varalta että joskus en enää jaksa,nyt on sen verran säästössä että voin halutessani lopettaa työt 55 vuotiaana.kaiken olen saanut mitä halusin ja enemmänkin

Leivästä paskaa.

Tarvitseeko tässä elämässän nyt niin kauheasti saada aikaiseksi. Minä ainakin tavoittelen lähinnä nautintoa, mitä se milloinkin sattuu tarkoittamaan.

Lapset, avioliitto ja vakityö, ainakaan yhdistettynä, tuskin on kovin monen unelmien täyttymys, kuten tästäkin ketjusta käy selväksi.

En ole koskaan tavoitellut noista mitään muuta, kuin vakityötä. Senkään saamista en ole laskenut aikaan saamiseksi, vaan välttämättömyydeksi.