Olkiluoto 3 varavoiman kustannus

Enpä ole nähnyt sellaista laskelmaa, mutta kai siihen jotkin yleiset laskentamenetelmät on olemassa. OL3:n varavoima voi olla hankalampi arvioida, koska ydinreaktorin valmistumisvuosikaan ei ole vielä varmuudella selvillä. Varavoiman hintaan vaikuttaa, tottakai, myös sen laatu, ja myös se, kuinka suurella kysynnän joustolla suurkuluttajat vastaavat varavoimatarpeeseen.

Aihetta sivuten on täällä köyty keskustelua otsikolla "Mistä ydinvoimalle säätövoimaa?", http://keskustelu.suomi24.fi/t/13785352/mista-ydinvoimalle-saatovoimaa

Ihan asiantuntematonta juttua aloittajalta. Ensinnäkin Olkiluodon nykyisten laitosten teho on 880 MW joten Olkiluoto-3 on vain noin 700 MW tehokkaampi. Suomenja Ruotsin ja Suomen ja Venäjän välillä on suuritehoisia siirtoyhteyksiä joiden vikaantumisen varalta on oltava nopeaa varavoimaa. Kaasuturbiinit ovat vain osa tuosta varavoimasta (tai nopeasta tehoreservistä), mukana on myös vesivoimaa ja poiskytkettävää teollisuuskuormaa. Ja lisäksi Ruotsin vesivoimaa voidaan hyödyntää varavoiman. Eli tuo laskelma on aivan pielessä.

Mitä tulee tuulivoimaan, se vaikutus varsinaisen säätövoiman lisätarpeeseen ei ole kovin suuri, mutta esim. nyt kun tuulivoimaa noin 1000 MW voi teho muuttua vuorokauden sisällä noin 700 MW (on nähty tänäkin vuonna). Se on aika hyvin ennustettavissa mutta reservin pitäminen tuulivoiman vaihtelujen varalle maksaa myös. Kun koko 2500 tuulivoimateho on rakennettu, on tuo vaihtelu jo luokkaa 1500 MW. Jo viime talven pakkasjaksona olisi ollut tarvetta reserville kun tuulivoiman tuotanto oli luokkaa 100 MW.

Asiallista tietoa varavoimasta ja säätövoimasta:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13785352/mista-ydinvoimalle-saatovoimaa#comment-82212729

"Ihan asiantuntematonta juttua aloittajalta."

No ei kuitenkaan ihan asiantuntematonta. On nimittäin ihan totta, että ydinvoiman oheiskustannuksia maksaa tavallinen sähkönkäyttäjä ja veronmaksaja, eikä niitä korvamerkitä ydinvoimalan hintaan. Näitä on mm verkonvahvistukset, nopea häiriöreservi ja sekä hitaamapi varavoima. Itselläsi näyttää olevan aika huonot tiedot näistä.

Ei riitä, että meillä täytyy olla nopea häiriöreservi sen varalta, että suurin mahdollinen yksikkö putoaa verkosta. Nopea häiriöreservi täytyy vapauttaa mahdollisimman nopeasti, koska toinen iso yksikkö voi myös pudota verkosta. Eli tarvitaan myös hitaampaa varavoimaa. Tämä kaikki maksaa ja lauhdevoimalan pitäminen valmiudessa edellyttää jatkuvaa miehitystä. Tälle hiilivoimalle on ehdotettu suoraa valtiontukea.

Joo ASIALLINEN ALOOITUS, THANKS!.. Arviosi 0,85 miljardia on kyllä alakantissa. Nimittäin miljoona/ hallitsemattomasti verkosta poistuvien ydinvoimaloitten korvaamiseen vaaditaan 110% TEHOSTA. sanoo jo IAEA ydinturvan lakikin! Salainen, TOTTAB KAI!.. Eli kun 1600MW poistuu verkosta JÄLLEEN ydinvoimalan haittana. Alkaa se vaatia 160MW Imatran verran JÄÄHDYTYSTEHOJA!.. Suomeksi sanottuna PELKÄSTÄÄN OL-3 takia yhteiskunnalle tullee varovaisestikin arvíoiden luokkaa 2 000MILJOONAN LISÄLASKU hätäapusäätövoimana JO!
---
PS. Laitoin muuten J U U R I uuden hottisen Arto Lauri Yotubeen latautumaan!

Sisältää pika, pikana insider FAKTAA käsiin lahoavasta

TVO ydinrikollisuudesta supersalattua KATASTROFIDATAA!. .

Tuulivoiman tuotantoa voi seurata linkistä http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20151201&endDate=20160410&showChart=1&showTable=0
Otetaan lähtöpäivämääräksi vaikkapa 1.12.2015 niin nähdään että aikamoista vuoristorataa on; yli 500 MW muutokset vuorokauden sisällä ovat aika yleisiä; esim. viimeisimmän vuorokauden aikana on ollut 700 MW lisäys. On selvää että tuosta aiheutuu ylimääräisiä verkostokustannuksia, hyvin runsaskätisen syöttötariffin lisäksi.

"Jotta kantaverkon taajuus saadaan riittävän nopeasti korjattu toteuttanee tämä varavoima kaasuturbiineilla, joiden kokonaiskustannus lienee lähes miljoonan per megawatti. Tämän investoinnin maksavat puolestaan verkkoyhtiöt Fingridin."

Aloittajalla on arviot pielessä. Forssan 320 MW kaasuturbiinilaitos maksoi 110 miljoonaa eli megawattihinta oli vain kolmannes aloittajan arviosta. Lisäksi osa nopean häiriöreservin lisäyksestä toteutetaan teollisuuskuorman poiskytkemissopimuksin.

Kylläpä taisi tulla taas halvalla hankittua. Kaasarilaitoksen hinta on yleensä maailmalla vähintään kaksinkertainen verkkoon kytkennän kanssa. Yllä olevan Netstuxin hintatiedon laittaisin samaan sarjaan, kuin sen että Suomessa ydinsähkön tuotantokustannus kolmannen sukupolven reaktorilla on vain puolet siitä, mitä muissa länsimaissa.

Kaasuturbiinilaitosten hintavertailua löytyy vaikka osoitteesta: http://www.energinet.dk/SiteCollectionDocuments/Danske dokumenter/Forskning/Technology_data_for_energy_plants.pdf

"Tuulivoima ei vaadi lainkaan varavoimaa, koska yhden voimalan tai koko puistonkin vikaantuminen ei aiheuta käytännössä juuri minkäänlaista kriittistä kantaverkon taajuuden laskua", entä tilanne jos ei tuule - kaikki tuulivoiman tuotanto on pois kantaverkosta.

Tuulivoima vaatii aivan samalla tavalla varavoimaa kuin mikä tahansa muu tuotanto - jos halutaan, että kantaverkkoon ei tule häiritöitä.

Katsotaampas tuulisähkön tilannetta vähän tarkemmin.

Ongelma ei ole yksittäisten tuulimyllyjen vikaantuminen, Tuulisähkön tuotannon iso ja väistämätön ongelma on tuuli, tarkemmin sanoen tuulisuuden vaihtelu.

Usein on tunteja ja päiviä, jolloin tuulee liian heikosti tai liian lujaa. Toteutuneista tilastoista näkee, että Suomen tuulivoimaloiden sähkön kokonaistuntituotanto vaihtelee välillä noin 5 - 75% asennetusta kokonaisnimellistehosta.

Siis, jos asennettua tuulisähkökapasiteettia on 1000 MW, todellinen sähköntuotanto vaihtelee tuntikeskiarvoina välillä noin 50 - 750 MW, keskimääräinen teho on noin 250 MW vuositasolla.

Lyhyesti; tuulisähkö tarvitsee varavoimaa todellisuudessa saman verran kuin sen nimelliskapasiteetti on.

Yritetään nyt selventää noita käsitteitä. Lisää säätövoimaa tuulivoima tarvitsee senverran mikä aiheutuu sen huonosta ennustettavuudesta. Varsinaista varavoimaa se tarvitsee vähän. Mutta se tarvitsee hyvin paljonkorvaavaa voimaa (kutsutaan sitä noin) kun tuulivoiman tuotanto romahtaa vaikkapa vuorokauden aikana 80 % tasolta 10 % tasolle.

"Riippumatta siitä, onko yksittäisen maan pääasiallinen sähköntuotantomuoto tuulivoima vai ydinvoima, nettotuonnin lyhytaikaiset vaihtelut ovat pääasiallisen sähköntuotantomuodon lyhytaikaisia vaihteluita voimakkaampia. Kulutus vaihtelee tuotantoa voimakkaammin, ja yksittäisen pienen maan on joka tapauksessa tasattava nopeita kulutusvaihteluita runsaalla tuonnilla ja viennillä."
http://luojola.fi/ydinvoima-tuulivoima-ja-tuontiriippuvuus/

"Ydinvoima, tuulivoima ja tuontiriippuvuus
Posted on 18.4.2016 by Taru Luojola"

Täytyy myöntää, että kirjoittaja on syventynyt asiaan oikein kunnolla.

http://luojola.fi/ydinvoima-tuulivoima-ja-tuontiriippuvuus/

"Suuressa mittakaavassa tuulivoiman tuotannon tuntivaihtelut ovat noin viisitoistakertaisia ydinvoiman tuotannon tuntivaihteluihin verrattuna."

Tuossapa faktaa lyhyesti ja ytimekkäästi!

"yksittäisen pienen maan on joka tapauksessa tasattava nopeita kulutusvaihteluita runsaalla tuonnilla ja viennillä."

ja, kun siihen summataan mukaan

""Suuressa mittakaavassa tuulivoiman tuotannon tuntivaihtelut ovat noin viisitoistakertaisia ydinvoiman tuotannon tuntivaihteluihin verrattuna.",

niin tuulivoima-maissa ollaan todellisissa ongelmissa sähkön tuotannon ja kulutuksen hallinnassa.

Luojola on tehnyt tuollaista tilastollista analyysiä mutta suuri kuva häneltä näyttää puuttuvan. Ensin tarkasteli vuosivaihteluja missä kaikki asiat keskimääräistyvät. Sitten siirtyi tuntivaihteluun ja oletti kai että tuulivoimalla on satunnaista tuntivaihtelua ja siihen se jää. Koko kuva paljastuu kuitenkin kun otetaan Fingridin sivuilta, otetaan vaikkapa viimeisin viikko (11-18.4) http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160411&endDate=20160418&showChart=1&showTable=0
Siitä nähdään että tuulivoiman tuotannon jaksottelu on tyypillisesti päivän parin mittaista. Nousut ja laskut tapahtuvat tyypillisesti muutamassa tunnissa - vuorokauden aikana ja ovat usean sadan MW suuruisia eli kymmeniä prosentteja Suomen nykyisestä noin 1000 MW tuulivoimatehosta. Ydinvoiman tuotannon vuorokausivaihtelu Suomessa on normaalisti 10 MW luokkaa vaikka ydinvoiman tuotanto on kymmenkertaista tuulivoimaan verrattuna. Eli tuulivoiman suhteellinen vaihtelu on tosiasiassa monisataakertaista ydinvoimaan verrattuna.
Eli Luojolan juttu on ihan puutaheinää, pohjana ei ole kunnon kokonaisnäkemystä!

Paljon olisi kritisoitavaa tuossa Luojolan "analyysissä", mutta olkoon muuten, kuin koskien lausumaa; " ""Suuressa mittakaavassa tuulivoiman tuotannon tuntivaihtelut ovat noin viisitoistakertaisia ydinvoiman tuotannon tuntivaihteluihin verrattuna.",

Lausuma antaa liian edullisen kuvan tuulivoimalle. Luolajan esittämien lukujen mukaan normaali tuntitehovaihtelu (50% tunneista) tuulisähköntuotannolle on /-5% ja ydinsähkölle /-0,1% keskituotantotehosta. Vaihtelujen suhde on siis noin 50-kertainen.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160411&endDate=20160418&showChart=1&showTable=0
Jos laskee tuosta Suomen viime viikon tuulivoiman tuotannosta vuorokausivaihtelun, on se pienimmillään noin 200 MW ja suurimmillaan noin 400 MW. Keskiteho on ollut 213 MW, minimi 43 MW, maksimi 549 MW. Eli vuorokausivaihtelu on suunnilleen -50 %/ 100 % keskitehosta. Ja kaiken kukkuraksi näyttää siltä että eniten on tuullut yöaikaan eli vaihtelu on vastakkaista kulutukseen nähden.
Eli noin sitä analyysiä pitäisi tehdä, Luojalan analyysi on joko tahallisen harhaanjohtava tai täysin asiantuntematon.

stuxnet, "Kyse on siis siitä, minkä sinä olet ymmärtänyt normaaliksi tuntitehovaihteluksi. Selitä se minulle artikkelin lauseita lainaten."

Luojola;
"Kuvasta 4 nähdään, että suurin osa tuulivoiman tuntivaihteluista on pieniä (puolet tuntivaihteluista on välillä [-72, 74] MW ja tuntivaihtelun keskihajonta on 154,7 MW; keskimääräinen tuntituotanto on 1 540 MW"

"Ydinvoiman tuntivaihtelut ovat hyvin pieniä (kuva 8). Puolet tuntivaihteluista mahtuu välille [-2, 2] MW, ja tuntivaihtelujen keskihajonta on 11,8 MW. Suurin tuotannon lasku tunnissa on 318 MW ja suurin nousu 147 MW. Keskimääräinen tuntituotanto on 1 726 MW. "

Siis, "normaalisti" (50% tunneista) tuulisähkön tuotantoteho vaihteli väillä -/ 5% keskimääräisestä tehosta (-72/ 74 per keskiteho 1540 MW = -/ 5% keskitehosta). Ydinvoimalle vastaavasti -/ 0,1 % ( -2/ 2 MW per 1726MW).

Luojolan aineiston mukaan tuulisähkön tuotantoteho vaihteli "normaalisti" /- 5% kahden peräkäisen tunnin välillä. Ydinvoimalan tuotanto pysyi vakiona.

ps. Luojolalta selvästi puuttuu todellinen tietämys sekä sähköenergian tuotannosta että tilastomatematiikasta (korrelaatiot). Nuo hänen saamansa lukuarvot ovat kuitenkin jossain määrin käyttökelpoisia.