Olen tapaillut itseäni nuorempaa miestä viime keväästä lähtien. Asumme eri kaupungeissa ei kuitenkaan matkallisesti liian kaukana.
Tapailemme viikottain ja päivittäin olemme tekemisissä puhelimitse ja viestein.
Täytyy myöntää, että olen rakasunut häneen, hän ei ole vielä itse asiaa myöntänyt, mutta pidämme toisistamme hyvin paljon.
Nyt on alkanut ahdistamaan kun olen monta kertaa ehdottanut, että tekisimme suhteesta julkisen ja oikein aloittaisimme seurustelun, ehkä muuttaisimme yhteen.
Asiasta on puhuttu kyllä, mutta päätös ei vain synny.
Syitä on monia, työt eri kaupungeissa, perheellisenä en voi käydä hänen luonaan täysin vapaasti.
Myös mustasukkaisuus on alkanut vaivaamaan. Kun hänellä on paljon naispuolisia ystäviä, tuntuu pahalle kun hän kyläilee siellä, enkä ole tutustunut niihin ihmisiin mitenkään.
Myös ex-vaimoon on mielestäni liian lämpimät välit. Olen suoraan kysynyt, että onko heillä vielä tunteita toisiaan kohtaan tai jotain kesken. Mies vakuuttaa, että ei ole ja he eivät missään tapauksessa palaisi koskaan yhteen. Heillä on vain lapsiin ja muihin virallisiin asioihin yhteys.
Jotenkin silti tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa ja mies salaa jotain.
Romahdan kokonaan jos hän jättääkin minut tai suhde ei tästä lähde etenemään. Olen niin kyllästynyt selittämään äidilleni, että miksi emme seurustele tai muuta jo yhteen tai suunnittele tulevaisuutta. Ei tämä mustasukkaisuuskaan mukavaa ole, vaikka olen sen pitänyt ihan omana tietonani ja ystävien kanssa vain asiaa purkanut.
Auttakaa nyt ihmiset, miten pitäisi toimia?
Tapailemme viikottain ja päivittäin olemme tekemisissä puhelimitse ja viestein.
Täytyy myöntää, että olen rakasunut häneen, hän ei ole vielä itse asiaa myöntänyt, mutta pidämme toisistamme hyvin paljon.
Nyt on alkanut ahdistamaan kun olen monta kertaa ehdottanut, että tekisimme suhteesta julkisen ja oikein aloittaisimme seurustelun, ehkä muuttaisimme yhteen.
Asiasta on puhuttu kyllä, mutta päätös ei vain synny.
Syitä on monia, työt eri kaupungeissa, perheellisenä en voi käydä hänen luonaan täysin vapaasti.
Myös mustasukkaisuus on alkanut vaivaamaan. Kun hänellä on paljon naispuolisia ystäviä, tuntuu pahalle kun hän kyläilee siellä, enkä ole tutustunut niihin ihmisiin mitenkään.
Myös ex-vaimoon on mielestäni liian lämpimät välit. Olen suoraan kysynyt, että onko heillä vielä tunteita toisiaan kohtaan tai jotain kesken. Mies vakuuttaa, että ei ole ja he eivät missään tapauksessa palaisi koskaan yhteen. Heillä on vain lapsiin ja muihin virallisiin asioihin yhteys.
Jotenkin silti tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa ja mies salaa jotain.
Romahdan kokonaan jos hän jättääkin minut tai suhde ei tästä lähde etenemään. Olen niin kyllästynyt selittämään äidilleni, että miksi emme seurustele tai muuta jo yhteen tai suunnittele tulevaisuutta. Ei tämä mustasukkaisuuskaan mukavaa ole, vaikka olen sen pitänyt ihan omana tietonani ja ystävien kanssa vain asiaa purkanut.
Auttakaa nyt ihmiset, miten pitäisi toimia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suhteenhan voi virallistaa yhdessä asumattakin, ei siihen tarvita sitä yhteistä asuntoa, suostuisiko kumppanisi siihen, että etenisitte suhteessanne siten?Esittäytyisitte suvuillenne, ystävillenne jne. Jos ei suostu tähänkään, niin silloin hän ei halua niitä samoja asioita kuin sinä ja olla niin sitoutunut suhteessanne. Siksipä sellaisen ihmisen kanssa on hankalaa olla, joka ei näe sitoutumista samankaltaisena asiana kuin sinä ja sinun on vaikeampi häneen luottaakaan ja siitäkin voi aiheutua tuota mustasukkaisuuden tunnetta. Mutta mustasukkaisuus voi kummuta myöskin niistä omista riittämättömyyden tunteista ja silloin on oman itsensä kanssa tehtävä töitä, jotta mustasukkaisuus ei ala ahdistamaan itseä eikä sitä toista osapuolta siten, että suhteesta muodostuukin kontrolloiva vankila. Mustasukkaisuus ei siis tee itsellesikään hyvää ja joskus joutuu sen suhteen lopetuspäätöksen tekemään oman itsensä vuoksi.
Kuulun siihen marginaaliseen (?) ryhmään, joka toivoo parisuhteen olevan kahden kauppa...... Eli en koe todellakaan mielekkääksi esitellä sukulaisille uutta kumppania eroni jälkeen. Ystävistään vain valikoiduilla.
Miksi? Haluan suojata itseäni ja erityisesti Nykyistä kumppaniani tahattomilta tai jopa tarkoitushakuisilta tölväisyiltä. Tämä suhde on meidän ja sellaisena haluan sen säilyttää.
Ehkä sinun pitää ainakin kertoa sille toiselle osapuolelle, että miksi et esittele häntä muille kuin valikoiduille, koska hän voi kokea asian loukkaavana ja ajatella myös ,että häpeät esitellä häntä. Itsekin olen ollut suhteessa monien vuosien ajan mieheen, joka ei ole esitellyt minua kavereilleen tai vanhemmilleen, mutta lapsensa olen kuitenkin nähnyt ja itsestäni vain tuntuu aika oudolle, ettei hän halua esittäytyä vanhemmilleni tai tuttavilleni, kun kuitenkin he hänestä tietävät.
Jos mies ei halua sitoutua, voisiko se johtua vaikka edellisen suhteen päättymisestä? Onko ollut jotain rankkoja avioerosotkuja tai riitaa huoltajuudesta tai muista sotkuista.
Silloin voi olla epävarmuutta aloittaa uutta suhdetta. Onko erosta vuosia aikaa? Onko ollut jotain lyhyitä suhteita välissä ja niissä on tullut siipeen?
Usein voi olla asioita, joista on vaikea puhua ja sitten kumppani käsittääkin asian väärin. Luulee, että itsessä on jokin vika kun toinen käyttäytyy oudosti.
Jos yrittäisit keskustella asiasta ja kertoisit, että olet huolissasi tulevaisuudesta. Mustasukkaisuus on tietenkin sitä epävarmuutta. Onko mies myös mustasukkainen?
Aika inhimillistä, tuntea loukkaantumista kun ei koe olevansa niin tärkeä, että esiteltäisiin sukulaisille ja tuttaville. Toivottavasti asiat selviävät.
Mies ei tunne olevansa valmis sitoutumaan kehenkään yhteen ihmiseen. Hän haluaa varmistaa että hänen aikansa on vain lasten kanssa ( silloin kun hän saa lapsensa luokseen), vaikka kuinka kertoisit ettet sinä suinkaan tulisi olemaan este hänen ja lastensa välillä.
Ystävistään hän ei halua luopua ja tuntee että jos julistaisi "suhteen "yhden naisen kanssa, se etäännyyttäisi muut (naipuolisetkin) ystävät.
Ehkä nuo kaavat ajan kanssa muuttuvat, ehkä ei. Olisiko sinun aika alkaa etsimään uutta aviopuolisoehdokasta toiselta suunnalta?
Kiitoksia vastauksista. Jotenkin tuli samoja asioita mieleen. Luulen, että mies ei ole aikeissakaan sitoutua. Ahdistaa, mutta pakko mennä elämässä eteenpäin.