Hiilihytraatit ja vatsan hyvinvointi...?

Ihan kaikissa kasvikunnan tuotteissa on hiilihydraatteja, joten lautastaan ei tarvitse erikseen täyttää hiilihydraateilla. Myös maidossa on hiilihydraattia (maitosokeria), joten hiilihydraatteja saat tarpeeksi hyvästä ruokavaliosta.

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Kuitu? Sitä on sekä kiinteää että liukenevaa. Kun suoliston massa etenee nopeammin, niin voi olla vähemmän ilmavaivoja, tosin toisille kuidut ja tietyt kasviksetkin aiheuttavat ilmavaivoja.

Ilmavaivat ovat varsin mystinen juttu. Itse en ole pystynyt 100 %:isen varmasti omalla kohdallani sanomaan, mihin ruokaan ne yhdistyvät. Suolistobakteeritkin vaihtelevat ruokavalion (saatikka sitten antibioottikuurien) myötä, joten silläkin on vaikutusta. Esim. itse kärsin vuosia löysästä vatsasta antibioottikuurin jälkeen, mutta silloin ei ollut ilmavaivoja (luonnollisesti pelkkä ripuli stressaa).

Jos taas on jokin diagnosoitava tila (ärtynyt suoli tai jotain), niin vatsa voi elää omaa elämäänsä, vaikka mitä tekisi. Stressi tuskin helpottaa asiaa, ja temppuileva vatsa aiheuttaa stressiä. Siinä on jo negatiivinen kehä valmiina.

Rukiissa, vehnässä ja ohrassa on FODMAP-hiilihydraatteja, jotka imeytyvät huonosti ja fermentoituvat paksusuolessa. Suolistobakteerit tuottavat tehokkaasti FODMAP-hiilihydraateista kaasua, mikä aiheuttaa ilmavaivoja, turvotusta ja mahan kipuilua niille ihmisille, jotka ovat yliherkkiä FODMAP-hiilihydraateille ja heitä on paljon (joidenkin arvioiden mukaan 30% suomen väestöstä).



Lisäksi viljojen imeytymättömät kuidut saattavat aiheuttaa ummetusta ja kovaa vatsaa. Liukenevia kuituja saa muista kasvikunnan tuotteista (kasvikset, vihannekset, juurekset, hedelmät, pavut, linssit, herneet ja marjat).



Lisäksi täysjyväviljojen kuoressa on kasvia itseään suojaavia myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi suolisto-oireita.



Jos ruis ja täysjyvä olisi oikeasti niin terveellistä, kuin meille suomalaisille on uskoteltu viimeiset 40 vuotta, niin miksi sitä ei syödä terveystuotteena Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa, vaan siellä syödään pääosin valkoista vehnää?

Sinulle on ilmeisesti keliakiakokeet tehty joskus.
Voi silti olla, että gluteiini ei sovi sinulle tai voit käyttää sitä vain pieninä annoksia.
Kannattaa tosiaan tutustua tuohon fodmap-ruokavalioon.

Vehnä, ruis ja ohra pois.

Myös maito voi olla pahaksi. Juusto on eri asia.

Margariinit aiheuttavat suolisto-oireita, joten ne pois.