Olen kahden pienen lapsen äiti. Yhdessä lasteni isän kanssa olen ollut 8vuotta, joista 2 naimisissa.
Elämämme on suht perus arkea..
...mutta parisuhteen kanssa sitten asiat ei ole kunnossa. Toisen lapsen syntymän jälkeen seksi elämämme loppui lähes kokonaan. Kerran kuussa hyvä jos saamme aikaiseksi jotain minkä voi luokitella edes sellaiseksi....sekin lähinnä koneellinen pika suoritus, Josta itse en saa mitään irti.
Kaiken vapaa aikansa mieheni viettää kaveriensa kanssa olutta juoden ja kotona ei näy kun vilaukselta.. siitä syystä olen lähes 24 tuntia joka viikonpäivä yksin lasten kanssa.
Välillä tuntuu että olisin mieheni kanssa enemmän kaveria tai kämppiksiä, kun että olisimme naimisissa oleva pariskunta.
Olen hyvin turhautunut tähän tilanteeseen. En pysty puhumaan miehelle sillä hän on joko töissä tai sitten juomassa olutta.. harvoin kun saan puhe yhteyden luotua, niin ilman hirveää riitaa ei hänen kanssa saa puhuttua. Ja kaikki on minun vikaani. En hänen mielestään yritä tarpeeksi ja olen aina kiukkuinen, sekä välttelen häntä. Ja kaikki mitä teen, teen väärin.
...Tästä pääseekin kysymykseen: onko tässä enää mitään järkeä?
Olen yksinäinen vaikka en ole yksin, kaipaan miehen huomiota, syleilyä ja välittämistä. Sitä en saa!
Minut sysätään syrjään jotta mies saa juoda rauhassa päivä oluensa.
En mielestäni ansaitse tällaista kohtelu ja haluasin että lapset voisivat viettää aikaa isänsä kanssa.
Tämä meidän tilanne on siis kehittynyt jo pidemmän aikaan.. useampia vuosia. Lupauksia on tullut että parempaan suuntaan yritetään mennä ja että hän yrittäisi enemmän... mm. Luopua alkoholista tai ainakin vähentää sitä huomattavasti.
Mitään ei vaan ole tapahtunut.
Onko tässä järkeä?
35
1137
Vastaukset
- mekkk
Sanoppa seuraavana vkl että sinulla on menoja ja on isän vuoro hoitaa lapsia ja rupea laittamaan niin lapsia isän vastuulle ja onko sinulla jotian harratusta mihin pitäisi yksin päästä ja aina kun isä lähtee kavereilleen niin sanot että otappa lapset mukaan tai sitten ei mennä mihinkään. Älä anna peiksi ja sina olet alasten kanssa joka toinen ilta ja mies on joka toinen eikä noin että mies menee minne menee ja nainen hoitaa lapset ja niin edelleen. Sanoppa mihellesi kerran ihan oikesti että jos tyyli ei muuta niin ero tulee varmast ijossain vaiheessa ja kertomasi mukaan mies ei ole isä ainesta.
- Sullevaimullevai
Tuollainen "siitähän saat" asenne ei yleensä johda mihinkään parempaan ja toisaalta, et sinä voi miestäsi pakottaa tekemään yhtään mitään. Mielestäni järkevintä olisi vain todeta, että koska muutosta ei ole tapahtunut, haluat eron ja pyydät miestäsi muuttamaan pois.
Ellei mies muuta, voi tietenkin yrittää kertoa, miten hankalaa ja väärinkin olisi se, että lasten pitäisi vaihtaa ympäristöä ja pyrkiä tällä saamaan mieheesi eloa, siis eron suhteen.
'
Ota vastuu omasta elämästäsi ja onnestasi (myös lasten) ja anna miehen tehdä samoin. Sinä et ole vastuussa siitä, millaiset ovat isä-lapsi välit vaan miehesi tehtävä on rakentaa se itse.
- isäkin.mukaan
Miten sinä tarvitset miestäsi lastesi isänä?
Millä tavalla hän saa olla isä lapsilleen teidän jokapäiväisessä arjessanne?
Ellei mies koe, että häntä tarvitaan kotona, hän hakee sen tarpeellisuuden tunteen kodin ulkopuolelta; työstään, harrastuksistaan, ystävistään jne.
Moni innokas nuori äiti osaa ja haluaa selviytyä lastenhoidosta yksin, joten isälle jää lähinnä satunnaisen viihdyttäjän rooli lastensa elämässä.
Toivottavasti teillä ei ole sellaista työnjakoa.
Jos on, se tulee muuttaa heti tänään niin, että sinä uskot vastuita lasten hoidosta myös miehellesi, tarvitset häntä isänä ja osoitat sen hänelle (ei syyttämällä vaan apua pyytämällä).
Pyydä hänet mukaan lasten syöttämiseen, kylvettämiseen, pukemiseen ulos, nukuttamiseen, leikkimiseen jne jne. ja tee se niin luonnollisesti kuin osaat ja unohda katkerat tunteesi häntä kohtaan. On kyse lapsista, lasten hoitamisesta ja heihin sitoutumisesta, perheenä olemisesta, ja se tapahtuu ennen muuta kokreetisen vastuunkantamisen kautta.
Kiitosta ei myöskään saa unohtaa! Mies ei ole yhtä rutinoitunut isänä kuin sinä olet äitinä, joten pienetkin onnistumiset kannattaa huomioida positiivisesti.
Te olette tiimi, jota yhdistää rakkaudentunne, ja te selviätte arjesta parhaiten, kun tarvitsette, kannustatte ja tuette toisianne.- kaksin-yksin
Isällä loppuu kiinnostus lasten hoitoon siinä vaiheessa kun pitäisi olla juuri muutakin kun se viihdyttäjä. Monta kertaa pyytänyt että saisin lähteä esim. Kauppaan yksin ilman lapsia ja hän olisi lasten kanssa. Se ei käy! Hän ei jaksa, varsinkaan jos jompikumpi pienistä vähän edes kiukuttelee.
Jos toisella lapsella on esim. Lääkäri käynti. Pyydän että isä olisi tämän toisen lapsen kanssa jottei molempia tarvitsisi mukaan ottaa. Tai hän itse lähtisi käyttämään lasta lääkärissä. Se ei käy! Hän ei halua.
Toisin sanoen.. jos haluan sitä omaa aikaa, että lapset voisi olla isänsä kanssa ja minä pääsisin hetkeksi rauhoittumaan.. menemään vaikka lenkille. Niin ei... se ei onnistu. Isä ei jostain syystä halua. Mutta innokas olisi viemään lapset muualle hoitoon jopa minulta kysymättä.
...Viimeisin kerta kun lapset oli hoidossa, isän pyynnöstä että saadaan yhteistä aikaa... se meni siihen että istuin yksin kotona ja mies hillui ulkona kaverinsa kanssa. - TotuusSattuu
MIehesi on viinaan menevä ääliö. Ei siitä pääse yli eikä ympäri eikä tilanne tule siitä muuttumaan. Nyt sinun olisi aika tehdä tuosta oikeat johtopäätöset liittonne jatkon suhteen .
- isäkin.mukaan
kaksin-yksin kirjoitti:
Isällä loppuu kiinnostus lasten hoitoon siinä vaiheessa kun pitäisi olla juuri muutakin kun se viihdyttäjä. Monta kertaa pyytänyt että saisin lähteä esim. Kauppaan yksin ilman lapsia ja hän olisi lasten kanssa. Se ei käy! Hän ei jaksa, varsinkaan jos jompikumpi pienistä vähän edes kiukuttelee.
Jos toisella lapsella on esim. Lääkäri käynti. Pyydän että isä olisi tämän toisen lapsen kanssa jottei molempia tarvitsisi mukaan ottaa. Tai hän itse lähtisi käyttämään lasta lääkärissä. Se ei käy! Hän ei halua.
Toisin sanoen.. jos haluan sitä omaa aikaa, että lapset voisi olla isänsä kanssa ja minä pääsisin hetkeksi rauhoittumaan.. menemään vaikka lenkille. Niin ei... se ei onnistu. Isä ei jostain syystä halua. Mutta innokas olisi viemään lapset muualle hoitoon jopa minulta kysymättä.
...Viimeisin kerta kun lapset oli hoidossa, isän pyynnöstä että saadaan yhteistä aikaa... se meni siihen että istuin yksin kotona ja mies hillui ulkona kaverinsa kanssa.Ei sen pitäisi riittää selitykseksi, ettei halua olla lastensa kanssa, koska on mukavampaakin tekemistä. Vanhemmuus on velvollisuus, josta ei tulisi voida laistaa sentään noin naivein selityksin.
Ehkä teidän kannattaisi käväistä parisuhteen ongelmiin perehtyvän ihmisen luona ja keskustella ohjatusti näin perustavaa laatua olevasta ongelmasta. Varmasti neuvola voi auttaa löytämään selaisen henkilön, joten kysy sieltä. Sinä et joka tapauksessa ole ainoa lastesi vanhempi, eikä kukaan voi vaatia sinua kantamaan yksin koko vastuuta lastesi hoitamisesta.
Hae siis apua omaan jaksamiseesi, äläkä tyydy vain syyttämään aviopuolisoasi ymmärtämättömyydestä ja osaamattomuudesta. - mekkk
kaksin-yksin kirjoitti:
Isällä loppuu kiinnostus lasten hoitoon siinä vaiheessa kun pitäisi olla juuri muutakin kun se viihdyttäjä. Monta kertaa pyytänyt että saisin lähteä esim. Kauppaan yksin ilman lapsia ja hän olisi lasten kanssa. Se ei käy! Hän ei jaksa, varsinkaan jos jompikumpi pienistä vähän edes kiukuttelee.
Jos toisella lapsella on esim. Lääkäri käynti. Pyydän että isä olisi tämän toisen lapsen kanssa jottei molempia tarvitsisi mukaan ottaa. Tai hän itse lähtisi käyttämään lasta lääkärissä. Se ei käy! Hän ei halua.
Toisin sanoen.. jos haluan sitä omaa aikaa, että lapset voisi olla isänsä kanssa ja minä pääsisin hetkeksi rauhoittumaan.. menemään vaikka lenkille. Niin ei... se ei onnistu. Isä ei jostain syystä halua. Mutta innokas olisi viemään lapset muualle hoitoon jopa minulta kysymättä.
...Viimeisin kerta kun lapset oli hoidossa, isän pyynnöstä että saadaan yhteistä aikaa... se meni siihen että istuin yksin kotona ja mies hillui ulkona kaverinsa kanssa.Onnistuu se kun et kysele mitään vaan menet niin kuin itse halua ja olet antanut miehellesi päättää noista asioista ja jos mene toisen kanssa lääkäriin niin vain jätät sen toisen kotiin halusi isä tai ei niin isä ottaa vastuun etkä anna vaihtoehtoja.
- oppeliini1
Ei, Ei ole mitään järkeä!
Tuo mies on täysin vastuuntunnoton eikä välitä kenestäkään yhtään. Se (huom! SE) ei edes tajua VELVOLLISUUTTAAN isänä.
Mistä sinä oletkin loytänyt tuollaisen tollon?! Ja miksi sinä olet suostunut lisääntymään tuollaisen tollon kanssa?
Verbaalinen kanssakäynti siis ei toimi. No sitten sinun on tehtävä jotain muuta, kuten heitettävä tollo ulos kodistanne tai sinä pakkaat tavarasi ja lapsesi, hankit vaikka kunnallisen (ilmaisen) lakiavustajan ja pakotat tollon taloudelliseen vastuuseen jälkikasvustaan ja haet lastesi kanssa oman pikkiriikkisen asunnon. Asunnon johon varasi riittää, vaikka yhden huoneen alivuokralais-sellainen. Siellä sinulla ainakin on oma rauha ilman tollon näkemistä.
Lapsesi eivät saa joutua kuulemaan sinun ja tollon välisiä riitelyitä eikä epäsopua kodissaan.
Sinun VELVOLLISUUTESI on hankkia heille turvallinen ja RAUHAISA kotiympäristo jossa he voivat uskoa aikuisiin ja käyttää heitä esikuvinaan.
Nykyinen kotinne EI edusta sitä! - 7268
Jos yhteenkuuluvuuden ja ennen kaikkea vastuun tunne puuttuu niin tilanne vaikuttaa toivottomalle.
En osaa kuvitella mitään niksiä tuohon.
En usko, että perusitsekäs muuttusi aidosti eikä ainakaan pysyvästi! Mekin exänkaa yritettiin ja yritettiin et duhde paranis mutta eise niin mennyt...exä meni omia menojaan kun huvitti ja mä jäin pienen lapsenkaa kotiin. Meni noin vuosi ennenkuin erottiin ,kun pahimmat ongelmat alkoi.. seksi ei tuntunu enään hyvältä,oli vaan asia mikä piti hoitaa alta.
Riitojahan riitti,kerran sain yöllä klo 2 huudot kun laitoin wcpaperi rullan väärinpäin...kyllä vain. Exä väänsi riidat mistä vain jos halus "syyn" lähtee riidan päätteeks... valitti kun hän ei ikinä muka käy missään,niin paitsi että juoksenteli pitkin kyliä melkeen joka päivä.välillä ei näkyny kotona kahteen päiväänkään,ei vastattu puhelimeen eikä viesteihin.
Yritettiin jopa erilleen muuttoa jos oltas nähty toisiamme vähemmän.ei auttanut itse suhteeseen,itellä oli hyvä olla kun herra oleskeli kauempana :)
Nyt ollaan erottu ja en kaipaa exää. Oikeastaan olen eronnut siitä jo ajat sitten silleen henkisellä tasolla.
Kotona on ihana rauha ♡ :)Kuinka naiset onnistuukin löytämään tuollaisia miehiä?
Suomessa on paljon miehiä, joille oma vaimo, perhe ja koti on kaiken muun edelle menevä asia, omat kaverit ja baarit jää selvästi kakkoseksi.
Mutta ongelmana on nainen, joka mieluummin valitsee sen hauskaa baariseuraa tarjoavan menevän miehen.
Sitten nainen ihmettelee, kun mies ei jääkään kotiin viettämään perhe-elämää, vaan jatkaa elämistä kuten ennenkin.
Samaan aikaan mies, jolle perhe on tärkein jää huomiotta, koska ei ole niin jännittävä.
Itselläni on tästä kokemusta. Vaikka nuorena olin melko kova menemään ja naisia vaihtui, niin silti parisuhde meni tärkeimmäksi asiaksi.
Mutta nyt se onkin jo mun suurin vikani.
Olen tylsä, ennalta-arvattava, kiltti, puolisoni huomioiva, kotona viihtyvä, aina menoistani kertova yms, eli täysin kelvoton aviomies.
Siksi vaimoni ei tunne minuun enää minkäänlaista kiinnostusta, eikä ole vuosiin halunnut läheisyyttäni.
En ole "jännä".
Kukapa haluaisi tavallisen perhekeskeisen miehen?
Ei kukaan sellainen, jolla sellainen on ja kaikki ne, joilla sellaista ei ole.Siis ensinäkään mun exä ei ollut mikään baari ihminen ku alettiin seurusteleen,enemmän minä olin silloin baareissa kun hän (eikä kuitenkaan paljoo) :D exän kanssa oltiin 2 kertaa yhdessä baarissa 4vuoden aikana. Toisella kerralla se lähti aikasin kotiin nukkuun...
Joten mielestäni en valinnut "menevää baari miestä" kun alotettiin seurustella.
Alkuun oli asiat hyvin mutta sit exä alko haastaan joka asiasta riitaa että sais syyn lähteä minne menikin,joskus lähti mitään sanomatta tai "käymään" siwassa mille tielle sitten jäikin... exänkaa ollaan väleissä mut välillä saa "varoa" mitä sanoo ettei ota nokkiinsa,osaa nimittäin kääntää kaiken "vittuluksi" jos sillä päällä onAnteeksi, oletin väärin miehesi omat menot.
Kuvittelin ettei noin kaunis nainen jää toiseksi millekään muulle, kuin baari-illoille.
Omasta tuttavapiiristäni olen nähnyt pari tapausta, joissa unelmanainen on jätetty yksin hoitamaan kotia, kun mies on jatkanut baarielämää, siksi kuvittelin saman syyn sinunkin elämääsi.
Mutta nyt alkoi kiinnostamaan, että minne exäsi lähti?
Mikä voi viedä voiton tuollaisesta kaunottaresta?Saat anteeksi ;) ♥ olisin ehkä itekin voinu lisätä tuonne että ei juomista harrastanut...
En saanut oikein koskaan hyvää vastausta niille menoille "siellä sun täälä" tai "kävin kaverilla" . Moni ois varmaan epäillyt toista naista mut sitä huolta itselläni ei koskaan ollut... exä inhoo pettäjiä .
Uskon että tunteet vain lakkas ja sitä mukaan halus viettää enemmän aikaa itsensä ja muidenkaa,eikä välittänyt enään miltä minusta tuntuu (?) Näinmä uskon käyneen vaikkei exä tuota allekirjoitakkaan :)- kgkglajl
mikatre66 kirjoitti:
Kuinka naiset onnistuukin löytämään tuollaisia miehiä?
Suomessa on paljon miehiä, joille oma vaimo, perhe ja koti on kaiken muun edelle menevä asia, omat kaverit ja baarit jää selvästi kakkoseksi.
Mutta ongelmana on nainen, joka mieluummin valitsee sen hauskaa baariseuraa tarjoavan menevän miehen.
Sitten nainen ihmettelee, kun mies ei jääkään kotiin viettämään perhe-elämää, vaan jatkaa elämistä kuten ennenkin.
Samaan aikaan mies, jolle perhe on tärkein jää huomiotta, koska ei ole niin jännittävä.
Itselläni on tästä kokemusta. Vaikka nuorena olin melko kova menemään ja naisia vaihtui, niin silti parisuhde meni tärkeimmäksi asiaksi.
Mutta nyt se onkin jo mun suurin vikani.
Olen tylsä, ennalta-arvattava, kiltti, puolisoni huomioiva, kotona viihtyvä, aina menoistani kertova yms, eli täysin kelvoton aviomies.
Siksi vaimoni ei tunne minuun enää minkäänlaista kiinnostusta, eikä ole vuosiin halunnut läheisyyttäni.
En ole "jännä".
Kukapa haluaisi tavallisen perhekeskeisen miehen?
Ei kukaan sellainen, jolla sellainen on ja kaikki ne, joilla sellaista ei ole."Kuinka naiset onnistuukin löytämään tuollaisia miehiä?"
Hei kamoon. Ei vinksahtaneisiin miehiin ole kirjoitettu "olen persoonallisuushäirikkö"! Koko hommahan perustuu siihen, että ALUKSI, JOPA vuosia mies on normaali ja ihana. Yleensä ongelmat ilmaantuvat, ovelasti pienissä erissä, pitkässä juoksussa. Etenkin sen jälkeen kun on lapsia. Lisätään vielä että on myös niitä naisia jotka muuttu ajan kuluessa ei vain miehet :) mut noin se usein menee pikku hiljaa...lasten saanti tai naimisiin meno on varmaan ne yleisimmät kun se oikea miehen tai naisen luonto tupsahtaa esille :/
Nevesha kirjoitti:
Lisätään vielä että on myös niitä naisia jotka muuttu ajan kuluessa ei vain miehet :) mut noin se usein menee pikku hiljaa...lasten saanti tai naimisiin meno on varmaan ne yleisimmät kun se oikea miehen tai naisen luonto tupsahtaa esille :/
Olen kyllä huomannut sen käyvän naisessakin ( tarkoituksella yksikkömuodossa).
Minulla asuu kämppäkaverina vaimo niminen nainen, joka joskus seurusteluaikoina, halusi antaa ja saada läheisyyttä, hellyyttä ja rakasteluakin.
Se kaikki loppui joitain vuosia sitten. Nyt sitten elämme kämppäkavereina ja minä voin vain haikeana muistella, miltä tuntui hellyys ja läheisyys.
En tiedä onko kyse peitellystä todellisesta luonteesta, vai onko vaimoni vain muuttunut.
Mutta yhtä kaikki, ei tämä ainakaan ole sitä, mitä avioliiton luulin ja toivoin olevan.- siiriSaari
mikatre66 kirjoitti:
Olen kyllä huomannut sen käyvän naisessakin ( tarkoituksella yksikkömuodossa).
Minulla asuu kämppäkaverina vaimo niminen nainen, joka joskus seurusteluaikoina, halusi antaa ja saada läheisyyttä, hellyyttä ja rakasteluakin.
Se kaikki loppui joitain vuosia sitten. Nyt sitten elämme kämppäkavereina ja minä voin vain haikeana muistella, miltä tuntui hellyys ja läheisyys.
En tiedä onko kyse peitellystä todellisesta luonteesta, vai onko vaimoni vain muuttunut.
Mutta yhtä kaikki, ei tämä ainakaan ole sitä, mitä avioliiton luulin ja toivoin olevan.Vuorovaikutusta, sitä tarvitaan parisuhteen ylläpitämiseksi. Kannattaisi miettiä mihin se on (hiljalleen tai ei) töksähtänyt. Ja tietysti voisi yrittää korjata tilannetta.
Oletko kokeillut itse antaa läheisyyttä ja hellyyttä? Niin, ettei vaimo käsitä sitä vonkaamiseksi tms.? Mitä vaimo miettii liitostanne? Parisuhteessa on hyvä asettaa kysymykset toiselle oikein, vähän niin kuin markkinointitutkimuksen tapaan. Niin että toinen voi vastata niihin menettämättä kasvojaan. Kysymykset eivät saa johdattelevia, tietenkään. Mieti millaiset kysymykset ja/tai pohdinnat saisivat sinut avautumaan, ja sen jälkeen soveltuvatko ne vaimoon. siiriSaari kirjoitti:
Vuorovaikutusta, sitä tarvitaan parisuhteen ylläpitämiseksi. Kannattaisi miettiä mihin se on (hiljalleen tai ei) töksähtänyt. Ja tietysti voisi yrittää korjata tilannetta.
Oletko kokeillut itse antaa läheisyyttä ja hellyyttä? Niin, ettei vaimo käsitä sitä vonkaamiseksi tms.? Mitä vaimo miettii liitostanne? Parisuhteessa on hyvä asettaa kysymykset toiselle oikein, vähän niin kuin markkinointitutkimuksen tapaan. Niin että toinen voi vastata niihin menettämättä kasvojaan. Kysymykset eivät saa johdattelevia, tietenkään. Mieti millaiset kysymykset ja/tai pohdinnat saisivat sinut avautumaan, ja sen jälkeen soveltuvatko ne vaimoon.Kyllä tässä vuosien kuluessa olen mielestäni kaikkea yrittänyt.
Olen istunut lähellä, halannut, yms., mutta mitään vastakaikua en ole saanut. Vaimo vaikuttaa lähinnä kiusaantuneelta ja on vetäytynyt pois.
Sängyssä kääntää selkänsä, eikä anna koskea ollenkaan, ei edes halata.
Keskustellakin olen yrittänyt, mutta mitään selvää syytä hän ei ole kertonut.- rautalankaaonjoväännetty
mikatre66 kirjoitti:
Kyllä tässä vuosien kuluessa olen mielestäni kaikkea yrittänyt.
Olen istunut lähellä, halannut, yms., mutta mitään vastakaikua en ole saanut. Vaimo vaikuttaa lähinnä kiusaantuneelta ja on vetäytynyt pois.
Sängyssä kääntää selkänsä, eikä anna koskea ollenkaan, ei edes halata.
Keskustellakin olen yrittänyt, mutta mitään selvää syytä hän ei ole kertonut.Mitenhän miehille pitäs kertoo ett niitä ei rakasteta ett ne tajuis sen. Etkö sä tajuu ettei se sun vaimos sua rakasta? Ehkä ois parempi miettii jotain toista siirtoo, eikö?
rautalankaaonjoväännetty kirjoitti:
Mitenhän miehille pitäs kertoo ett niitä ei rakasteta ett ne tajuis sen. Etkö sä tajuu ettei se sun vaimos sua rakasta? Ehkä ois parempi miettii jotain toista siirtoo, eikö?
Kiitos kun vastasit, tosin hiukan myöhässä.
Siirto on jo toteutettu.
Avioeropaperit on jo jätetty ja kolmen kuukauden päästä ero on lainvoimainen.
Kyllä se kuluneen vuoden aikana selvisi, että rakkaus on kadonnut, eikä se enää palaa, joten eropäätös oli loppujen lopuksi yllättävän helppo.
Näin tämä elämä sitten jatkuu erilaisena ja huomattavasti valoisampana :)- Tanja.S69
mikatre66 kirjoitti:
Kiitos kun vastasit, tosin hiukan myöhässä.
Siirto on jo toteutettu.
Avioeropaperit on jo jätetty ja kolmen kuukauden päästä ero on lainvoimainen.
Kyllä se kuluneen vuoden aikana selvisi, että rakkaus on kadonnut, eikä se enää palaa, joten eropäätös oli loppujen lopuksi yllättävän helppo.
Näin tämä elämä sitten jatkuu erilaisena ja huomattavasti valoisampana :)Ihanaa, että sait viimeinkin tehtyä päätöksen. Ollaan kirjoiteltukin joskus ja silloin et osannut päättää mitä teet.
Mitä sulle nyt muuten kuuluu? Nevesha kirjoitti:
Saat anteeksi ;) ♥ olisin ehkä itekin voinu lisätä tuonne että ei juomista harrastanut...
En saanut oikein koskaan hyvää vastausta niille menoille "siellä sun täälä" tai "kävin kaverilla" . Moni ois varmaan epäillyt toista naista mut sitä huolta itselläni ei koskaan ollut... exä inhoo pettäjiä .
Uskon että tunteet vain lakkas ja sitä mukaan halus viettää enemmän aikaa itsensä ja muidenkaa,eikä välittänyt enään miltä minusta tuntuu (?) Näinmä uskon käyneen vaikkei exä tuota allekirjoitakkaan :)Sinänsä ihan mielenkiintoista huomata, että vasta nyt eroni jälkeen huomasin, kuinka exäni kaikki tunteet muhun oli kuolleet ja kuinka tehokkaasti se tappoi munkin tunteet häneen.
Tanja.S69 kirjoitti:
Ihanaa, että sait viimeinkin tehtyä päätöksen. Ollaan kirjoiteltukin joskus ja silloin et osannut päättää mitä teet.
Mitä sulle nyt muuten kuuluu?Oikeastaan kunnia eropäätöksestä menee suurimmalta osalta exälleni, hän oli se, joka uskalsi ottaa asian esille.
Mutta pääasia, että ero on enää harkinta-ajan loppuun "kesken".
Nyt kuuluu hyvää. Tietenkin kaikki tutut rutiinit hävisi, piti oppia uusia tapoja ja asioita, mutta sen kaiken teen hymyillen.
Olo on helpottunut ja onnellinen.
Elämä on pitkästä aikaa kivaa :)
- 1814
Minusta aloittaja vastaat jo itse omiin kysymyksiisi, kaipaat vain tukea jo tehdylle päätökselle? Mies ei ota vastuutta, hän ei halua, olet yksin vaikka olet avioliitossa, yrittänyt olet jne. jne. Ota lapset kainaloon, kimpsut ja kampsut kasaan, lähde jos mahdollista vaikka viikoksi noin ensialkuun vaikka omien vanhempien (vanhemman) luo? Miehen reaktio tuossa vaiheessa kertoo jo paljon, ehkä saa rajun herätyksen todellisuuteen ja tajuaa mututaa tapojaan tai se todennäköisin vaihtoehto: ei välitä laisinkaan tai välittää sen verran, että saa hirveän tappelun aikaiseksi ja sen jälkeen ei enää välitä.
Mitä sinä itse haluat? Jatkaa suhdetta, vai erota ja aloittaa elämä alusta? - työnjako-selväksi
Vastuunkantamista ei hiffaa ellei joudu kantamaan vastuuta ihan konkreettisesti. Jos äiti taipuu tekemään aina kaiken, koska sille riittää isän vastaus "ei huvita", niin eihän se isä silloin myöskään joudu kantamaan vastuuta, joudu selviytymään, pakon edessä, muksujensa hoitamisesta, niin kuin äiti joutuu tekemään joka hemmetin päivä. Äidiltä ei kukaan kysy, haluaako se hoitaa muksujaan koko ajan, se työ vaan automaattisesti lankeaa naisen harteille.
Ellei nainen, äiti, opi pitämään puoliaan.
Joskus on vaan pakko olla aika raaka, jotta saa toisen ymmärtämään mistä on kyse. Tässä tapauksessa se kysyy rohkeutta nimenomaan äidiltä, ottaa ja lähteä esim. kauppaan ja jättää lapset isänsä kanssa kaksin. Ja totta kai siitä syntyy huuto, koska mies on jo tottunut siihen, että se saa tahtonsa läpi kuin pikkupoika aina kun sitä ei huvita leikkiä faijaa, ja muksut ehkä karjuu siksi, etteivät ne ole tottuneet jäämään kaksin isänsä kanssa.
Mutta mitä sitten? Huudot ja riitakin loppuu aikanaan ja kun tunteet rauhoittuu, voivat aikuiset alkaa keskustelemaan asiasta oikeilla sanoilla. Sekin on vastuun kantamista. Ettei päästä kumppaniaan aina helpolla, vaan vaatii siltä enemmän, pakottaa myös keskustelemaan, huudonkin uhalla.
Riitelyn ja selkeän työnjaon kautta ovat muutkin perheet nämä tilanteet selvittäneet, joten miksi ette tekin. Jopa selviytyisikin siitä. Sillä arkeahan se vaan on, lyhyt hetki elämässä. Muksut ovat hyvin pian jo koululaisia ja alkavat oma-aloitteisesti "hyljeksiä" vanhempiaan. Älkää hukatko niitä ekoja vuosia keskinäiseen riitelyyn.- truetrue
Hyvin kirjoitettu! Eipä mitään lisättävää. :)
Koska nämä miehet ovat jonkun poikia, niin yksi hyvä keino vaikuttaa poikiin on keskustella heidän äitinsä kanssa.
Kerro anopillesi, että hänen poikansa on alkoholisti ja olet huolissasi hänestä. Sano, että pelkäät lasten puolesta, ja et ehkä itsekään jaksa pitää avioliittoa kasassa yksin.- Kivakka
Ei ole järkeä. Sanoit tilanteen kehittyneen vuosien mittaan. Miksi et lähtenyt heti kun näit että juoppo on juoppo aina vain eikä parannusta tule. Ja miksi ihmeessä menit vielä tekemään lapsia, se nyt ei ainakaan mitään paranna, päinvastoin. Lähde pois, lastenkaan takia ei kannata jäädä.
- Voimiasinulle
Ei ole järkeä. Älä tuhlaa elämääsi vaan tee niin kuin sydämesi sanoo. Vastauksen tiedät sanomattakin. Voimia.
- yksin_täälläkin
Minulla on hiukan samanlainen tilanne paitsi että mieheni ei käytä alkoholia kuin joskus. Olen monikulttuurisessa suhteessa. Mieheni sanoo, että muutosta ei ole tulossa ja että voin lähteä tai jäädä. Yksinäinen tämä elämä olisi kovin, ellei minulla olisi täysi työ kodin ja lasten huolehtimisessa. Mutta sisimmässäni olen yksin ja surullinen. Itsehän minä tein valintani puolisoni suhteen huolimatta varoituksista. Kaipa se oli synti, ja yksinäisyys ja suru on vain sen synnin seurausta. Sen takia mietin, että ehkä minun pitää vain tyytyä tähän kunnes lapset kasvavat isoiksi ja perustavat omat perheensä. Ehkä sitten vetäydyn johonkin luostariin Kreikassa vaikka jos niin vanhaksi elän...tuskin mieheni sitä edes huomaisi. Jos joskus olen maininnut tällaisista mietteistä, niin mieheni on vain tokaissut, että omapahan on asiani. Olenko tässä vai en, niin tuskin häntä kovin suuresti liikuttaa paitsi että sitten en tietenkään olisi pesemässä hänen pyykkejään. Minä aina unelmoin avioliitosta, jossa voisin jakaa elämäni rakkaani kanssa. Mutta löysin itseni tyhmyyteni takia avioliitosta, jossa elän henkisesti ja myös fyysisesti yksin enkä voi jakaa mitään syvempää ajatusta tai sisimpäni tuntoja puolisoni kanssa.
- harmaa_arki
Itse olet miehesi valinnut, minun avopuolisoni valitti myös kun ei mielestänsä ollut seksiä tarpeeksi ja ärhäkin lause mitä naisen suusta pääsi että saako sitä munaa vai pitääkö naisen elää puutteessa vaikka on mies. No haluttomanakin oli siis pakko suostua seksiin ettei tule suurempaa tulehdusta tilanteeseen. Minä kun aloin ihmetellä vuorostani miehenä seksin puutetta aina löytyi naiselta selitys...kuukautiset, selkä vaivaa, hartiat kipeät, päänsärkyä ja lista jatkuisi. Sitten meni hermo ja sanoin että nyt riittää pihtaus ja sanon suoraan kun mullekin sanoit. Sitten alkoin naisen valitus, teen liian vähän kotitöitä eikä jaksa enää illalla perehtyä seksiin. Tosiasiassa minä tein suurimman osan ja avovaimo sen tiesi kunhan yritti luikerrella tilanteesta. Sitten alkoi seksin osalta se pakko pulla, nainen makasi allani sen ajan että laukean. En minäkään tunne että olisimme enää eheä pariskunta vaan kiistelemme kotitöistä ja puuttuvasta seksistä. ja tuntuu että olisimme enemmänkin kämppiksiä ja tämän tunteen kun olen kertonut avovaimolle niin kyllä tuo suuttuu ja vastaus tulee välittömästi, olen avovaimosi en mikään kaveri tai kämmpis. Tee siinä sitten sopu.
- 874267867
Turhaan sätitte toisianne. Nainen ei voi sille mitään, että mies rupeaa kyllästyttämään ennen pitkää. Kotitöillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä vaan luonnollisella parisuhteen kaarella. Naiselle seksi on osa parisuhteen "nousuhumalavaihetta".
Sanalla sanoen: seksi on teidän osaltanne mennyttä elämää. Tämä voi tuntua epäreilulta, mutta toisaalta jos nainen olisi toisenlainen, miehiltä jäisi se nousuvaihekin kokematta. Miehet eivät nimittäin ole objektiivisesti kovinkaan himoittavia. - TotuusSattuuQC
874267867 kirjoitti:
Turhaan sätitte toisianne. Nainen ei voi sille mitään, että mies rupeaa kyllästyttämään ennen pitkää. Kotitöillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä vaan luonnollisella parisuhteen kaarella. Naiselle seksi on osa parisuhteen "nousuhumalavaihetta".
Sanalla sanoen: seksi on teidän osaltanne mennyttä elämää. Tämä voi tuntua epäreilulta, mutta toisaalta jos nainen olisi toisenlainen, miehiltä jäisi se nousuvaihekin kokematta. Miehet eivät nimittäin ole objektiivisesti kovinkaan himoittavia.Ihan yhtä turhaa kun on oikeutta seksittömyyttä kotitöiden epätasa-arvoisella jaolla, on oikeuttaa se sillä että naiset eivät muka pystyisi haluamaan seksiä pidemmissä suhteissa. Vaikka noin osalle naisista käy, ei se mikään luonnonlaki ole. Ennemminkin osoitus siitä että osa naisista ei oikein koskaan kypsy siihen pitkässä parisuhteessa elämisen vaatimalle henkiselle tasolla vaan kaipaa aina jotain uutta.
Terveisin 25 vuotta hyvässä parisuhteessa.
- uteliasmies1
Olis kiva tietää, onko tilenteesi muuttunut johonkin suuntaan?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185093MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1112616- 102064
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5801920Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1181670Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691279Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411269Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31038Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641027Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2191019