Autokauppojen perimmäinen tarkoitus on harhauttaminen ja kusetus liikkeestä riippumatta.
Mistäkö tämä perinne on tullut? Liekö johtuu slaavilaisista juuristamme?
Mistäkö tämä perinne on tullut? Liekö johtuu slaavilaisista juuristamme?
Miksi autokaupoissa leijuu aina kusetuksen maku?
RehtiRepe
18276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ja miksiköhän alalle ajautuvat kaikki vilpertit, huijarin oloiset ketkut?
Auto on tuotteena sopivan kokoinen myytävä esine varsin laajalle ihmisryhmälle. Pienet esineet, korut, kodinkoneet, tietokoneet.......vaativat myyjältä melkoista tietämystä, samoin suuret kuten asunnot, lentokoneet, paperikoneet ja mitä niitä Telluksella onkaan.
Autoa voi myös helposti siirtää myytäväksi paikasta toiseen, esim. Helsingistä Ouluun. Auto on myyntitavarana yksi helpoimmista tehdä näinnäiskunnostuksia myyntiä varten kuten vahaus, paikkamaalaus, kiillottaminen.........siis lähes jokaisen hanskassa olevaa taitoa.
Auton myynti ei vaadi sorminäppäryyttä, basistikin pystyy kinnerikauppaan, samoin paperisota on helposti hallittavissa.
Autoa voidaan myös myydä melkein missä tahansa missä maanpinta on suhteellisen tasaista ja kantaa päällään neljä pyörää.
Mitä tulee autokaupan rehellisyyteen ja palveluun, siis jos niitä ostaja kaipaa, kannattaa auton ostoa harkita Ruotsista, samalla saa myös hyvinvarustetun auton kohtuullisella hinnalla.
Oletpas sinä sekainen ukko. Jokainen asiakas opettaa tai luulee opettavansa automyyjää pimittämällä vikoja tai kömpelöillä harhautus yrityksillään. Kaikista paras kusetus on antaa kusettavan asiakkaan luulla, ettei jotain vikaa huomannut on vain hiljaa ja hinnoittelee sen mukaan. Poikkeuksetta kusettaja tekee kaupan, kun luulee päässeensä automyyjää kusettamaan. Kaupasta jää hyvä mieli molemmille. Tosin asiakas tekee kertakäyttökauppaa, koska luulee vian selvinneen myöhemmin ja myyjän muistavan hänet. Joten mahdollisen vian ilmettyä myydyssä autossa, ei hirveästi kannata osaa ottaa.
Ja seuraava vaihe sitten onkin, kun täällä puidaan kuinka paska liike myy paskoja autoja ja myyjä on läski, rasvatukka, homo, jolla ei minkäänlaisia käytöstapoja.
Kusen hajun leijuminen johtuu siitä, että huijaava (ainakin sitä yrittävä) yksityinen autonvaihtaja jännityksissään (onnistuuko huijaus) pikkuisen lirauttaa pöksyyn, joillakin saattaa jopa tulla pikkasen jännäkakkaakin housuun.
Siinähän tuli asennevammaa taas tuutin täydeltä. Pikkujobbari haluaisi olla kingi, mutta onkin hovinarri.
Siinähän tuli tyypillisen huijari asiakkaan mielensäpahoitus, hyvin häntä itseään kuvaavalla nimimerkillä.
SunnyMachinen kommentti on täydellinen kuvaus tälläisen ison liikkeen vaihtoauto myyjän mielestäkin. Ei juuri osuvammin voi asiaa ilmaista. Tottakai on paljon myös umpirehellisiä asiakkaita, mutta yhtä paljon on pimittäjiäkin ja yllättävältä taholta vielä.
Vielä kun olisi myös umpirehellisiä automyyjiä.
On niitä saman verran kuin rehellisiä ja työintoisia heimolaisia.
Ketkuilu kuuluu myös ison automyyjän toimintaperiaatteeseen. Laki määrittelee myyjän virhevastuun kohtalaisen selkeästi, jos ostaja huomaa autossaan virheen kuuden kuukauden sisällä ostosta, vian, joka ei sen ikäiseen autoon kuulu, niin se katsotaan ostohetkellä olleeksi ja myyjä on siitä korvausvelvollinen. Ostaja eikä myyjä ole tarvinnut virhettä huomata ostohetkellä. Tuoreessa tapauksessa Joensuun Veljekset Laakkosen myyjä väitti, että vähän yli kolme vuotta vanhassa autossa voi ajovalon heijastepinta olla rapautunut ja auto on viasta huolimatta tieliikennekelpoinen. Tämän vuoksi vika ei kuulu heidän virhevastuun piiriin. Lisäksi he ovat ennen myyntiä tarkastaneet ajovalot ja toimiviksi todenneet. Samat höpö höpö väitteet olivat laittaneet vastineessaan kuluttajariitalautakunnalle. Autotalo Laakkosen toimitusjohtaja vahvisti myyjän tietävän mitä sanoo, eli toisin sanoen myyjä toimi Laakkosen laatiman laintulkinnan mukaan. Riitalautakunta totesi Laakkosen laintulkinnan hölynpölyksi toteamalla sen korvausvelvolliseksi ja suorittamaan 650 euron hyvityksen. Maksoivat, mutta suuren autoliikkeen johtaja luulee, että typerästä toiminnasta ei heille mitään vahinkoa synny.
Kuluttajalautakunnan ratkaisu on vain suositus. Toivottavasti eivät noudata tuota idioottimaista suositusta. Vasta käräjäoikeuden päätös velvoittaa.
Suosituspa hyvinkin, mutta lautakunnan ratkaisu perustuu lakiin, jonka velvoitetta myyjä on tietoisesti pyrkinyt välttämään, keinoja kaihtamatta. Kyllä Laakkosella ymmärrettiin, ettei kannata ilmiselvää tapausta viedä käräjäoikeuteen / hovioikeuteen koska ne viulut maksaa häviäjä. Sen verran vielä Laakkosen perusteluista, väittivät myös, että ajovaloumpio on sähkölaite, jonka oletettu kestoikä on alle neljä vuotta. Kyseesähän oli umpion heijastepinnan rapautuminen (sillä hetkellä noin 12 % alasta). Tuolla logiikalla koko ajoneuvo on sähkölaite ja tyypillisesti auton maalipintahan lähtenee irti isolta alueelta alle neljässä vuodessa, niin mitä sitten, ei vaikuta ajamiseen? Virhevastuulaki voi olla jonkun mielestä idioottimainen (myyjän?), mutta sillä on tarkoitus, kuluttajansuoja. Epärehellinen toiminta tekee kaupalle hallaa, asiat voi hoitaa sujuvamminkin.
Ärsyttävää niis liikkeissä on asioida. Esim vv-vaihtoautokeskus herttoniemessä kusetettiin ihan oikeasti, ei vaan kusi haissut vaan oltiin ihan kusetuksen alkulähteillä.
" Kyseesähän oli umpion heijastepinnan rapautuminen (sillä hetkellä noin 12 % alasta)."
Millä logiikalla käytetyn myyjän olisi koko umpio korvattava? Ethän ole autostasi uuden hintaa maksanut. Mikäli osa ei kestä kuluttaja(kommari)lautakunnan mielestä sen oletettua kestoikää, kaikkien muiden paitsi kommareiden mielestä ongelma on silloin valmistajan, ei käytetyn myyjän.
Tuossa hyvityssummassa on mukana ulkopuolisen tarkastus noin 150 euroa, eli kolmas osapuoli totesi vian. Umpion korjaus maksaa noin 800 euroa ja sen työn voi tehdä vain merkkikorjaamo koska se vaatii erityislaitteistoa. Virhevastuu kuuluu yrittäjäriskeihin, jonka yritys kyllä huomioi autokaupanhinnoissa. Tietysti voitot ovat parempia, jos voi laistaa velvoitteista. Ilmeisesti se kannattaa, joku voi uskoa myyjää, kun se sanoo, ei kuulu meille, siitä on jo takuu ummessa. Autostahan voi pyytää ”täyden hinnan” kun se on virheetön. En tiedä tiesikö myyjä vioista, ehkä tiesi, ehkä ei. Tietämättömyys ei poista myyjän virhevastuuta. Lisätäänpä löylyä lisää, kun sain auton tänne pääkaupunkiseudulle ja kaupat tehtyä, niin tässä vaiheessa luotin myyjään sokeasti ja kun annettiin vielä ymmärtää, että auto on täysin tarkastettu ja virheetön. Ajossa huomasin jonkun renkaan olevan epätasapainossa. Ei kun ensimmäiseksi Vianorille tasapainottamaan pyörät. Vianorilla totesivat yhden pyörän vanteen olevan niin kiero, ettei sitä ei saa tasapainotettua, joten hommasin alle uudet pyörät vanteineen. Tästä viasta en vaatinut mitään, mainitsin kyllä s-postitse. Pahoittelivat asiaa. Sitten iltojen hämärtyessä huomasin valokeilassa vajautta ja se oli sitten se katkeava kamelin selkä.
Mitenkäs yksityiset ihmiset? Aina kun autossa on jotain isompaa tulossa niin ensimmäinen asia on, pistetää kiertoon. Kusetus kyllä lähtee jo sieltä meistä asiakkaista. Isomman liikkeen käytettyjen myyjä ei välttämättä ole edes ajanut autolla jota on myymässä. On vain luottanut johonkin asiakkaaseen mikä on tuonut "briljantin" yksilön myyntiin. Jälkikäteen se on sitten se myyjä joka yritti kusettaa koska se oli se myyjä joka varmasti tuhosi siellä hallissa sen auton romuksi.
Kyllä se näin on kuin kirjoituksen aloittaja sanoi. On sitten ostamassa uutta tai vanhaa , aina haisee.
Ja ilmeisesti liikkeet ostavat autot silmät ummessa eivätkä osaa tarkistaa autoa edes mekanikon kanssa sisäänostaessa kirjoituksista täällä päätellen.
Monesti autokauppiaan ymmärrys myytävästä tuotteesta on lapsen tasolla. Sen kyllä huomaa noista lapsellisista kirjoituksistakin.
Ei kai autoista mitään ymmärräkään jos niitä ei omissa nimissä koskaan ole ollut.