TeliaSonerasta tuli Telia Company
12.4.2016
Ruotsalaisen teleoperaattorin TeliaSoneran yhtiökokous on päättänyt vaihtaa yhtiön nimeä. Uusi nimi on Telia Company.
Vaihdos on yhtiön hallituksen esityksen mukainen.
TeliaSonera syntyi vuonna 2002, kun Telia osti suomalaisen Soneran. Kauppa pelasti Soneran, joka oli joutunut vaikeuksiin ostettuaan arvottomaksi osoittautuneen kolmannen sukupolven 3G-matkapuhelinverkon toimiluvan Saksasta 3,5 miljardilla eurolla.
Suomen valtio kuuluu edelleen TeliaSoneran suurimpiin osakkeenomistajiin, vaikka valtion pörssiomistuksia hallinnoiva Solidium on myynyt yhtiön osakkeita runsaasti viime vuosina.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Marie Ehrling ja varapuheenjohtajana Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.
IL
http://m.iltalehti.fi/talous/2016041221407323_ta.shtml
...
Ilmakuoppaan hukkui ja nyt haudattiin lopullisesti. Haukkasi enemmän kallista Saksan ilmaa kuin kaikki sotakorvaukset yhteensä viime sodista ryssille.
12.4.2016
Ruotsalaisen teleoperaattorin TeliaSoneran yhtiökokous on päättänyt vaihtaa yhtiön nimeä. Uusi nimi on Telia Company.
Vaihdos on yhtiön hallituksen esityksen mukainen.
TeliaSonera syntyi vuonna 2002, kun Telia osti suomalaisen Soneran. Kauppa pelasti Soneran, joka oli joutunut vaikeuksiin ostettuaan arvottomaksi osoittautuneen kolmannen sukupolven 3G-matkapuhelinverkon toimiluvan Saksasta 3,5 miljardilla eurolla.
Suomen valtio kuuluu edelleen TeliaSoneran suurimpiin osakkeenomistajiin, vaikka valtion pörssiomistuksia hallinnoiva Solidium on myynyt yhtiön osakkeita runsaasti viime vuosina.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Marie Ehrling ja varapuheenjohtajana Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.
IL
http://m.iltalehti.fi/talous/2016041221407323_ta.shtml
...
Ilmakuoppaan hukkui ja nyt haudattiin lopullisesti. Haukkasi enemmän kallista Saksan ilmaa kuin kaikki sotakorvaukset yhteensä viime sodista ryssille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Laitanpa tähän hieman tarkemmat lukemat sotakorvauksista. Ne on tuosta kesällä ostamastani Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952 -kirjasta
Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Vesterinen Jukka: Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Alfamer, 2012, 175 s., 1. p.
Sivulla 13 kerrotaan näin:
"Tarkimmin viime vuosien taloudellisia menetyksiä on arvioinut taloushistorian professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Ilkka Nummela kirjassaan Inter arma silent revisores nationum: toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa 1939-1952 (Jyväskylän yliopisto 1993)
Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta. Suurin kustannus oli maanpuolustus, 41 prosenttia. Alueluovutusten osuus kokonaiskustannuksista oli 34 prosenttia. Kolmanneksi suurin menoerä, 12 prosenttia, olivat sotakorvaukset.
Nummela on laskenut myös sotakorvausten kokonaisarvion vuosittaisten tuotantokustannusten mukaan ja päätyy summaan 512,6 miljoonaa dollaria, 9,7 miljardia vuoden 1938 markkaa. Tämän laskelman mukaan sotakorvausten arvo vastaa vuoden 2012 rahassa lähes neljää miljardia euroa."
---
Sonera osti Saksasta ilmaa 4.3 miljardin euron summalla ja se oli vielä enemmänkuin sotakorvaukset!
Analyytikot taivastelevat suuria kustannuksia
Soneran 3G pulittaa 50 miljardia Saksan UMTS-luvasta
Soneran ja espanjalaisen Telefonican yhteisyritys 3G joutuu pulittamaan 8,4 miljardia euroa Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon toimiluvasta. Markoissa summa nousee peräti 50 miljardiin.
Sonera on 3G:ssä mukana vajaan 43 prosentin siivulla, jolloin sen osuus luvan hinnasta kohoaa yli 21 miljardiin markkaan.
Tämä summa on liki kaksinkertainen Soneran viime vuoden liikevaihtoon nähden. Monet ehtivät ennakoida, että 3G joutuu heittämään Saksan toimilupahuutokaupassa pyyhkeen kehään kovien hintojen vuoksi.
Entuudestaan Soneralla on kolmannen sukupolven toimilupa Suomessa. Lisäksi se on 15 prosentin siivulla mukana Xfera-yhtiössä, joka sai vastaavan toimiluvan Espanjassa.
Saksan valtiolle kolmannen sukupolven eli UMTS-toimilupien huutokaupasta muodostui tuhti rahasampo, sillä myönnetyt kuusi lisenssiä toivat rahaa peräti 300 miljardin Suomen markan edestä. Summat on määrä käyttää Saksan valtionvelan maksuun.
Analyytikkopiireissä pilviin kohonneita lupahintoja hämmästeltiin, etenkin kun kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen pystyttäminenkin nielee vielä miljardeja.
Tosin Saksan UMTS-lupia pidetään elintärkeinä sellaisille eturivin operaattoreille, jotka haluavat toimia koko Euroopan alueella.
Varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ei kuitenkaan pidä hintaa Soneran kannalta liian kovana.
- Tietysti se on paljon rahaa, mutta toisaalta Saksa on Euroopan vaurain maa ja sen markkinat houkuttelevat. Pidän tätä onnistuneena pitkän aikavälin panostuksena, Relander kommentoi Soneran ratkaisua.
Sonera aikoo rahoittaa retkensä Saksan kolmannen sukupolven markkinoille myyntivoitoilla. Niitä yhtiö on kerännyt kauppaamalla osuuksia osakkuusyhtiöistään Yhdysvalloissa ja Turkissa.
- Myös myyntivoittomme ovat kaksinkertaiset viime vuoden liikevaihtoon nähden. Pelkästä operatiivisen toiminnan kassavirrasta emme tietenkään näitä panostuksia voisi tehdä, Relander sanoi.
Sonera ja Telefonica ovat kertoneet valmiudestaan ottaa 3G:hen mukaan muita operaattoreita, mikä keventäisi niiden kustannustaakkaa. Relanderin mukaan mitään päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta hän uskoo halukkaita kumppaneita löytyvän.
- Sekä strategiset kumppanit että mahdolliset rahoittajat voivat tulla kysymykseen. Vielä ei kuitenkaan ole aika päättää näistä asioista, vaan nyt hankimme Telefonican kanssa ensin lisenssin ja maksamme sen, Relander tähdensi.
Sulattelu vienee kahdeksan vuotta
Merck Finckin tietoliikenneanalyytikko Theo Kitz arvioi uutistoimisto Reutersille, että huippukalliit UMTS-luvat lunastaneilta yhtiöiltä vie noin kahdeksan vuotta saada kassavirta positiiviseksi. Hän epäilee, jaksavatko sijoittajat odottaa niin pitkään.
- Uskon, että sijoittajat siirtävät rahojaan matkapuhelinvalmistajien, kuten Nokian ja Ericssonin osakkeisiin, Kitz totesi.
Soneran ja Telefonican 3G-konsortion ohella UMTS-lisenssien haltijoiksi tuli 173 huutokauppakierroksen jälkeen viisi muuta operaattoria. Nämä ovat Deutsche Telekomin tytäryhtiö T-Mobil ja Vodafonen Mannesmann Mobilfunk sekä E-Plus-Hutchison -yhteenliittymä, brittiläistaustainen Viag Interkom ja ranskalaistaustainen Mobilcom.
Aiemmissakin UMTS-lupien huutokaupoissa hinnat ovat kivunneet korkealle. Britanniassa toimiluvista pulitettiin huhtikuussa rahaa 220 miljardin markan edestä.
Saksan matkapuhelinmarkkinat ovat Euroopan kolmanneksi suurimmat Britannian ja Italian jälkeen. Kasvunäkymiä siellä pidetään hyvinä, koska matkapuhelintiheys Saksassa jää 34 prosenttiin eli varsin matalaksi moniin vertailumaihin nähden.
STT-MH
18.8.2000
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/18.elokuu/sone3300.htm
...
Ei riittänyt 8 vuotta sulatteluun... nyt on kaput koko firma.
Mikä Sonera, onko se joku jätski?