Vaikka olenkin varsin sotaisa olento tällä rauhattomalla planeetalla, minä ymmärrän sen olemuksen vahvuuden, joka äänettömistä sorkista ja unisesta katseesta heijastuu polulle eteeni. En ole koskaan törmännyt autollani tällaiseen metsänolentoon, saati ampunut sellaista, mutta nyt se seisoi edessäni koskemattomaa metsää halkovalla pehmeällä uralla. Olimme Paloheinässä, tuo otus ja minä.
Oikeastaan olin vielä äsken jossain - jolla ei nyt ollut juurikaan merkitystä, koska sekaikki oli pyyhkiytynyt pois mielestäni.
(Suhteellisen somaa naurua)
Oikeastaan olin vielä äsken jossain - jolla ei nyt ollut juurikaan merkitystä, koska sekaikki oli pyyhkiytynyt pois mielestäni.
(Suhteellisen somaa naurua)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo siis mä olen selvästi palaamassa luontoyhteyteen, sillä tuollainen design-tupsahdus oli kuin viesti suuremmilta kerroksilta. Se oli lähes näky.
(Hihitystä)
Vittu jos mä olisin saanut päähäni ottaa selfien kauris taustalla, niin musta olis tullu sometähti.
Nyt mä oon vaan tällanen.
(Hirn)
Siis mä oon ihan täpinöissä. Tosi noloa.
(Reps)
Tässä metsänhenkien ja muiden tonttujen maassa sammaleella äänettömästi loikkiva bambi on kaunis näky.
Kun jossain kaukava kohiseva motari vaimenee kuusimetsän hämärään, jokin syvä pohjoisen ihmisessä nostaa kaikesta muovirihkamasta päätään.
Minusta se on lähes jalo tunne. Velvoittava.
(Hirn)
Top tips
Paloheinän pisimmän lenkin itäiset osat ovat vielä lumisessa jäässä. Jostain alavasta syystä näin on joka kevät. Muuten rata on auki.
(Naurua)
Tosi sukkelaan päivittyy nämä läpät. Tossakin oli parikymmentä minsaa väliä, vaikka huitaisin heti edellisen perään.
Hirveän vaikea keskustella itsensä kanssa reaaliajassa.
(Hihitystä)