Vapaa-ajattelijain nettisivuilta poimittua:
"Jumalanpalvelukset laskussa – koululaisjumalanpalvelusten osuus kummeksuttaa
Evankelis-luterilaisen kirkon toimintatilastojen mukaan jumalanpalveluksiin osallistuminen väheni vuonna 2015 neljä prosenttia. Koululaisjumalanpalvelusten suuri osuus kirkkokäynneistä kummeksuttaa uskonnottomia.
Keskimäärin kirkon jäsenet osallistuivat tavalliseen jumalanpalvelukseen vähemmän kuin kerran vuodessa, kun käyntejä oli 3,3 miljoonaa ja kirkon jäseniä lähes neljä miljoonaa. Käytännössä suurin osa jäsenperheistä ei osallistu jumalanpalveluksiin, sillä pienehkö vähemmistö osallistuu jumalanpalveluksiin useita kertoja vuodessa.
Koululaisjumalanpalvelukset olivat erityistilaisuuksista suurin ryhmä, kirkkokäyntejä oli lähes miljoona. Uskonnottomia tilanne mietityttää:
– Suurelle osalle koululaisista osallistuminen jumalanpalvelukseen tulee nyt yhteiskunnan koululaitoksen eikä oman perheen kautta. Voidaanko silloin puhua omasta uskonnosta?, kysyy Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
– Jumalanpalvelusten liittäminen koulupäivään ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, joten tästä vähemmistön perinteestä voitaisiin luopua, sanoo Ylikoski. Opetus ja koulun yhteiset juhlat ovat eri asia.
– Uskonnonharjoitus kuuluisi kodin ja mahdollisen seurakunnan välille. Uskonnon tai uskonnottomuuden julkinen valta voisi jättää perheelle ja yksilölle itselleen, lisää Ylikoski."
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/04/13/jumalanpalvelukset-laskussa-koululaisjumalanpalvelusten-osuus-kummeksuttaa/
"Jumalanpalvelukset laskussa – koululaisjumalanpalvelusten osuus kummeksuttaa
Evankelis-luterilaisen kirkon toimintatilastojen mukaan jumalanpalveluksiin osallistuminen väheni vuonna 2015 neljä prosenttia. Koululaisjumalanpalvelusten suuri osuus kirkkokäynneistä kummeksuttaa uskonnottomia.
Keskimäärin kirkon jäsenet osallistuivat tavalliseen jumalanpalvelukseen vähemmän kuin kerran vuodessa, kun käyntejä oli 3,3 miljoonaa ja kirkon jäseniä lähes neljä miljoonaa. Käytännössä suurin osa jäsenperheistä ei osallistu jumalanpalveluksiin, sillä pienehkö vähemmistö osallistuu jumalanpalveluksiin useita kertoja vuodessa.
Koululaisjumalanpalvelukset olivat erityistilaisuuksista suurin ryhmä, kirkkokäyntejä oli lähes miljoona. Uskonnottomia tilanne mietityttää:
– Suurelle osalle koululaisista osallistuminen jumalanpalvelukseen tulee nyt yhteiskunnan koululaitoksen eikä oman perheen kautta. Voidaanko silloin puhua omasta uskonnosta?, kysyy Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
– Jumalanpalvelusten liittäminen koulupäivään ei kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin, joten tästä vähemmistön perinteestä voitaisiin luopua, sanoo Ylikoski. Opetus ja koulun yhteiset juhlat ovat eri asia.
– Uskonnonharjoitus kuuluisi kodin ja mahdollisen seurakunnan välille. Uskonnon tai uskonnottomuuden julkinen valta voisi jättää perheelle ja yksilölle itselleen, lisää Ylikoski."
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/04/13/jumalanpalvelukset-laskussa-koululaisjumalanpalvelusten-osuus-kummeksuttaa/
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tuon kannanoton taustalla on laajempaakin tilastotietoa luterilaisesta kirkosta: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content3E4639
Muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015:
Messut, osallistujamäärä -2,0 %
Sanajumalanpalvelukset, osallistujamäärä -8,9 %
Lasten-, nuorten- ja perheiden jumalanpalvelukset, osallistujamäärä -2,8 %
Konfirmaatiomessut, osallistujamäärä -0,2 %
Koulu- ja oppilaitosjumalanpalvelukset, osallistujamäärä -1,6 %
Erityisjumalanpalvelukset, osallistujamäärä -0,2 %
Kasteet, osallistujamäärä -3,3 %
Avioliiton siunaamiset, osallistujamäärä -5,4 %
Hautaan siunaamiset, osallistujamäärä -0,1 %
Kodin siunaamiset, osallistujamäärä -8,1 %
Raamattuopetustilaisuudet, osallistujamäärä -18,8 %
Seurat, osallistujamäärä -9,5 %
Hartaushetket, osallistujamäärä -5,7 %
Alueelliset, rovastikunnalliset ja valtakunnalliset tilaisuudet, osallistujamäärä -12,3 %
Näisstä voisi kyllä rakentaa laajapohjaisemmankin kannarin..
Kovin suurta mediahuomiota tiedote ei heti saaanut aikaan. Jotain kuitenkin: http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kunta-ja-palvelut/kaikki/31432-koululaisjumalanpalvelukset-kummeksuttavat-2016-04-13
Koulujumalanpalvelustenkin osallistujamäärä väheni, mutta ei niin paljon kuin tavallisten... Siksi niiden suhteellinen osuus kaikista jp osallistujista kasvoi.
Jo keväällä rehtorit pohtivat ensi luluvuoden phjelmaa. Kaipaavat rohkaisua uudistua.
Niin, tänä keväänä ohjelmassa voi olla vielä "kevätkirkko", aiemmin päätettynä, ja opettajakunnan tuisi jaksaa kehittäää sen rinnalle kunnollisen vaihtoehtoisen tilaisuuden tai ohjelman, mielellään vaikka käynnin koulun ulkopuolelle.
Ihan opastettu luontokävelykin voisi tulla joskus kysymykseen.
Rehtorit ja koko opettajakuntakin saattavat käsitellä ensi lukuvuoden raamiohjelman spekseja jo kevään lopun opettajankokouksessa. Jumalanpalveluksia voisi poistaa lukuvuoden ohjelmasta. Ei ole koulun lakisääteisiä hommia. Kannataa keskittyä yhteiseen toimintaan.
Monet koulut toimivat siis tosiasiallisen uskonnollisen vähemmistön ehdoilla. Suotta, koska kirkot ovat auki kouluajan ulkopuolellakin.
Seuraava ohje sopisi meillekin:
"Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä."
Hienoa. Tästä tietoa laajemmalle.
Sopii mylös varhaiskasvatuksen puolella. Siellä on vielä uskonnollista painostusta pappien tilaisuuksiin.
Laskettu, että opettajien työaikaa kuluu noin 10 miljjoonan euron edestä jumalanpalveluksissa ja hartauksissa. Lukuvuodessa. Huh huh.
Rehtorit antavat hemohessia kirkolle.
Ei kuulu koulun lakisääteisiin toimintaan.
Kirkko änkee ja tunkee kouluihin. Tässä taas kätilönä Pekka Iivonen: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/389097-seurakunta-ja-kunta-yhdessa-edistamaan-koululaisten-arvo-ja-eettista-kasvatusta
Etiikka ja moraali ei ole uskovaisten yksinoikeus.
Kevätkirkko kuumottaa. Mieluummin ulos luontoon!
Jos tarvittavaa vaihtoehtoista ohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon, retki luontoon tai tutustumiskohteeseen vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta. Onhan kirkkoon menokin retki koulun ulkopuolelle.
Koulun uskonnollinen mikroilmasto pitäisi tuulettaa sekulaarilla raittiilla ilmalla.
Eihän suomalaiseen kulttuuriin kuulu, että työnantaja laittaa työajalle yhteisiä jumalanpalvelluksia. Töissä töitä ja koulussa oppia.
Jos 2kevätkirkko", osalllistuminen vaihtoehtoiseen ohjelmaan perusteltua. Vielä perustellumpaa koululta olisi keskittyä yhteiseen kevätjuhlaan.
Jos koulun vuosiohjelmaan on ympätty "joulukirkko", on oppilaan osallistuminen sen sijaan vaihtoehtoiseen ohjelmaan perusteltua. Näin uusi kulttuuri kehittyy.
Perustellumpi käytäntö koululta olisi keskittyä yhteiseen joulujuhlaan.
Aikamoinen ristiriita!
Ulkoistettu perheistä...
On syytäkin kummeksua!
Niin, kun perheet eivät käy kirkossa, miksi lapsia kuskataan verovaroin?!
Opettajien palkkaan menee 10 miljoonaa euroa kirkossa ja hartauksissa istumisen aikoina.