Mistäköhän johtuu olotilani. Minulla oli nuoruudessa samanlaisia oireita. Usein jopa päivittäin. Yhtäkkiä alkaa kamalasti väsyttämään ja on pakko mennä sänkyyn. olin 12 maissa ajatellut lähteä lenkille, mutta silloin tämä "kohtaus iski". Nukahdan helposti ja kun "herään" olen kuin halvaantunut. olo on kuin olisi hereillä, mutta en saa suusta sanoja niin isolla äänellä että kukaan kuulisi. Yritän epätoivoisesti avata silmiäni, mutta ne eivät jaksa aueta. Se tunne on aivan kuin ns. olisi jotain jarrua annettu että ei sain mitenkään kykene puhumaan eikä nousemaan siitä asennosta ylös. Suu on kuin turtana ja ääni tulee tosi hiljaa ja apua en saa. Olen n viiskymppinen nainen ja minulla on hyvin alhainen paastoverensokeri. Hipoo hypoglykemiaa. Urheilen paljon, melkein päivittäin. Nyt olen aloittanut viikko sitten karkkilakon. Ennen olen syönyt sitä aina viikoittain jopa päivittäin jonkunlaista. Nuoruudessa jotenkin aivan kuin ahminkin karkkia. Muistan sen aivan mahdottomana karkin syöntinä. En ole ollut koskaan ylipainoinen ja urheillut aina ja paljon. Muuten kaikki verenarvoni ovat oikein hyvät. Johtuukohan se tästä alhaisesta verensokerista vai voisiko tämä olla merkki jostain muusta?
Kuin halvaantunut
Sikaväsynythetki
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Unihalvaus, harmiton mutta ärsyttävä tila.