Nykyään kuulee m. hammaskiven poiston tärkeydestä. Onko kellään koskaan kuitenkaan irronnut hampaita esim. hammaskiven vuoksi, mutta ilman mitään vaivoja, kuten ientulehdusta?
Hampaiden irtoavuus ilman vaivoja
hammaspeikko
6129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Juuri se hammaskivi ikenen alla käynnistää ientulehduksen ja kehittää parodontiitin jonka seurauksena hammas irtoaa.
Mutta jos on hiukan hammaskiveä, niin millä todennäköisyydellä siitä mahtaa kehittyä ientulehdus ja miten myöhäistä siinä vaiheessa on?
Jos on näkyvää hammaskiveä, sitä on todennäköisesti myös ikenen rajan sisäpuolellakin. Ientulehdus on tuossa tapauksessa lähes 100% varma ja sen vuoksi kannattaa käydä vähintään vuoden välein suuhygienistillä hammaskiven puhdistuksessa.
Noniin, nyt on tullut tämä näkökulma esiin, että jos on hammaskiveä, niin lähes 100% todennäköisyydellä seuraa ientulehdus ja että vähintään joka vuosi olisi käytävä lääkärillä. Onko muunlaisia kokemuksia vai onko itse koettava?
Bakteerit aiheuttavat ientulehduksen. Hammaskivi on kovettunutta jäännösplakkia. Syljen ja ientaskunesteen mineraalit kovettavat tämän hampaiden pinnalle jääneen bakteerimassan, joka karheana pintana toimii hyvänä tarttumisalustana uusille bakteereille. Elävät bakteerit aiheuttavat ientulehduksen, jonka vaikeusaste riippuu jokaisen omasta vastustuskyvystä. Toisille ei kehity voimakasta tulehdusreaktiota, vaikka ärsyke olisi suurikin, toisilla taas elimistö reagoi pieneenkin bakteerimäärään. Useimmille bakteerit aiheuttavat jonkinasteisen tulehduksen, joka ilmenee ikenen punoituksena, turvotuksena ja herkästi verenvuotona. Yleensä tilanne pahenee bakteerimäärään lisääntyessä, mikä tapahtuu vääjäämättä, mikäli hammakiveä ja bakteeripeitteitä ei poisteta. Bakteereiden lisääntyessä ne alkavat kasvaa myös syvemmälle ikenen alle. Syvemmälle kasvaessaan bakteerit alkavat tuhota hammasta kiinnittäviä kollageenisäikeitä ja luuta hampaan ympärillä. Bakteerien laatu syvällä ientaskussa muuttuu aikaa myöten ärhäkämmiksi ja ilman happea ientaskussa toimivat bakteerit kykenevät tuhoamaan kiinnityskudoksia kiltimpiä bakteereita tehokkaammin. Se, kuinka nopeasti prosessi etenee tähän luukatoon eli parodontiittiin, on yksilöllistä. Useimmiten tarvitaan muutama vuosi hoitamattomuutta, mutta jos olosuhteet ovat bakteereille otolliset tai taustalla on altistava perussairaus (esim diabetes) tai lääkitys, voi tuhoa tapahtua nopeamminkin. Siinä vaiheessa, kun hammas alkaa heilua, kiinnityskudoksesta on yleensä jo vähintään puolet menetetty. Purenta voi komplisoida tilannetta ja pahentaa/nopeuttaa vaurioita.
Ientulehduksen suhteen on se ongelma, että ei ole aina helppo ennustaa, kenelle kehittyy herkemmin vaikeampi tautimuoto. Siksi ennaltaehkäisy on tärkeintä. Tauti kehittyy hiipien, itse merkkejä on usein vaikea havaita, oireisiin myös tottuu. Tupakoitsijoilla ei useinkaan ole tulehduksen merkkejä, jolloin hoitoonhakeutuminen voi viivästyä entisestään. Tupakointi onkin suurin parodontiitille altistava tekijä.
Hoitokeinoja on, mutta ne vaativat erittäin tarkkaa sitoutumista säännöllisiin hoitoväleihin ja erittäin huolellista kotihoitoa. Kun parodontiitti on kerran päässyt kehittymään, on aina riskiryhmässä saada sen uudelleen.
Kaikkien, ketkä miettivät näitä, mutta eivät tule käyneeksi suuhygienistillä esim. pienen hammaskiven tähden, kannattaa siis tarkkailla huolellisesti ikenien terveyttä ja pitää hampaat hyvin puhtaina. Ei kaikilla menneisyys muutenkaan ole mennyt sillä tavalla, että keho ja terveys olisivat niin täydelliset, että kannattaisi ja viitsis ottaa kaikessa aivan varman päälle, varata aikoja ja maksaa niistä suuronkkimisista.