Ihmisoikeusjärjestöt: Tuloraja tekee perheenyhdistämisestä mahdotonta
Tänään klo 18:33
Ihmisoikeusjärjestöt eivät hyväksy perheenyhdistämisen edellytyksiin esitettäviä tiukennuksia. Etenkin yli 2 000 euron tuloraja herättää vastustusta.
Amnesty osoitti mieltään Pikkuparlamentin edessä turvallisen maahantuolon puolesta. Pelastusliivit on tuotu Kreikasta, jonne monet turvapaikanhakijat päätyivät vaarallisen merimatkan jälkeen.
Amnesty osoitti mieltään Pikkuparlamentin edessä turvallisen maahantuolon puolesta. Pelastusliivit on tuotu Kreikasta, jonne monet turvapaikanhakijat päätyivät vaarallisen merimatkan jälkeen. NINA LEINONEN
Hallitus esittää tuntuvia tiukennuksia perheenyhdistämisen edellytyksiin. Suomessa perheenyhdistämiskäytännöt ovat jo nyt tiukkoja, ja ihmisoikeusjärjestöt sekä oppositiopuolueet vastustavat pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen hallitusohjelmakohtaa, jossa perheenyhdistämisistä tehtäisi käytännössä mahdotonta.
Erityistä vastustusta saa esityksen kohta, jonka mukaan perheenkokoajan pitäisi tienata nettona 2 600 euroa kuukaudessa tuodakseen perheensä Suomeen.
Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta kertoo karuja lukuja perheenyhdistämisestä Suomessa.
- Vuosi 2013 pistää silmään. Yksi myönteinen päätös, 156 kielteistä päätöstä yksin tulleiden lasten perheiden yhdistämisiin. Mistä tästä enää kiristetään, hän kysyy.
Väkiparran mukaan Suomen käytännöissä tapahtui radikaali muutos vuonna 2012. Tätä ennen Suomessa turvapaikan tai kansainvälistä suojelua saanut henkilö pystyi laittamaan Suomesta käsin perheenyhdistämishakemuksen vireille.
- Viisumilainsäädännön muutoksen vuoksi vuodesta 2012 eteenpäin jokaisen perheenjäsenen pitää henkilökohtaisesti käydä jättämässä johonkin Suomen lähetystöön hakemus.
Väkiparta kuvailee ihmisoikeusjärjestö Amnestyn järjestämässä seminaarissa tiistaina, kuinka matkat Suomen lähetystöihin ovat vaarallisia ja monesti mahdottomia. Hän antaa esimerkin.
Afgaaniperhe on pakolaisleirillä Pakistanissa. Heidän on palattava kotimaahansa Afganistaniin hakemaan tarvittavia asiakirjoja kuten syntymä- ja avioliittotodistuksia. Maahan, josta he ovat paenneet. Sen jälkeen heidän on lähdettävä Delhiin, jossa on lähin Suomen lähetystö, josta voi saada viisumin. Matkoja voi tulla tapauksesta riippuen useampia.
Jo aiemmin tehty viisumilain muutos on kiristänyt perheenyhdistämiset äärimmilleen.
- Vuonna 2011 pystyttiin jättämään noin kaksituhatta perheenyhdistämishakemusta. Määrä romahti uuden lain myötä 70 prosentilla.
Myös kriteerejä on tiukennettu. Väkiparran mukaan vuodesta 2010 lähtien yksin tulleen alaikäisen turvapaikan saaneen henkilön pitää olla alle 18-vuotias vielä sinä päivänä, kun perheenyhdistämisprosessin päätös tehdään.
- Kun taustalla on turvapaikkaprosessi, joka saattaa kestään vuoden tai kaksi, sen jälkeen on perheenyhdistämisprosessi, joka saattaa kestää myös hyvin pitkään, niin monet näistä lapsista ehtivät tulla täysi-ikäisiksi ja mahdollisuus perheenyhdistämiseen raukeaa.
Direktiivin väärinsoveltamista
Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine tyrmää perustelut siitä, että EU-direktiivi vaatisi tiukentamaan perheenyhdistämiskäytäntöjä Suomessa.
- Esitystä on perusteltu perheenyhdistämisdirektiivillä. Se on vähimmäistason asettava direktiivi. Sen tarkoituksena on ollut, että huonommalla tasolla olleet maat nostavat tasonsa minimitasolle. Direktiivin tavoite on edistää perheenyhdistämistä.
- Jos nyt vähän karrikoi, niin vireillä olevassa esityksessä käytetään väärin perheenyhdistämisdirektiiviä. Nyt vedetään meidän tasoa alas päin ja rajoitetaan perustavanlaatuisia oikeuksia. Se on vastoin direktiivin tarkoitusta, Laine toteaa.
Laine korostaa, että Suomessa olevan niin sanotun perheenkokoajan osalta on jo tunnustettu, että hän on kansainvälisen suojelun tarpeessa.
- Hän ei voi palata kotimaahan viettämään perhe-elämää. Lähtökohta on, että myös perheenjäsenet ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Laineen mielestä Suomessa oli aiemmin toimiva käytäntö. Hän sanoo, että ennen vuotta 2012 oli järjestelmä, jossa perheenkokoaja saattoi jättää perheenyhdistämishakemuksen, eli asia saatiin vireille ja arvioitavaksi.
- Huoli väärinkäytöksistä nyt tuntuu jotenkin käsittämättömältä ja kaukaa haetulta.
Laineen mukaan todellinen ongelma on oikeudenmukaisessa käsittelyssä.
- Jos lisätään vielä toimeentulon edellytys, se johtaa lisääntyneisiin valituksiin, pitkittyneisiin prosesseihin.
Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat erityisesti toimeentulovaatimusta, joka sisältyy hallituksen esitykseen. Järjestöjen mukaan tuloraja tekisi perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi.
NINA LEINONEN
[email protected]
Tänään klo 18:33
Ihmisoikeusjärjestöt eivät hyväksy perheenyhdistämisen edellytyksiin esitettäviä tiukennuksia. Etenkin yli 2 000 euron tuloraja herättää vastustusta.
Amnesty osoitti mieltään Pikkuparlamentin edessä turvallisen maahantuolon puolesta. Pelastusliivit on tuotu Kreikasta, jonne monet turvapaikanhakijat päätyivät vaarallisen merimatkan jälkeen.
Amnesty osoitti mieltään Pikkuparlamentin edessä turvallisen maahantuolon puolesta. Pelastusliivit on tuotu Kreikasta, jonne monet turvapaikanhakijat päätyivät vaarallisen merimatkan jälkeen. NINA LEINONEN
Hallitus esittää tuntuvia tiukennuksia perheenyhdistämisen edellytyksiin. Suomessa perheenyhdistämiskäytännöt ovat jo nyt tiukkoja, ja ihmisoikeusjärjestöt sekä oppositiopuolueet vastustavat pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen hallitusohjelmakohtaa, jossa perheenyhdistämisistä tehtäisi käytännössä mahdotonta.
Erityistä vastustusta saa esityksen kohta, jonka mukaan perheenkokoajan pitäisi tienata nettona 2 600 euroa kuukaudessa tuodakseen perheensä Suomeen.
Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta kertoo karuja lukuja perheenyhdistämisestä Suomessa.
- Vuosi 2013 pistää silmään. Yksi myönteinen päätös, 156 kielteistä päätöstä yksin tulleiden lasten perheiden yhdistämisiin. Mistä tästä enää kiristetään, hän kysyy.
Väkiparran mukaan Suomen käytännöissä tapahtui radikaali muutos vuonna 2012. Tätä ennen Suomessa turvapaikan tai kansainvälistä suojelua saanut henkilö pystyi laittamaan Suomesta käsin perheenyhdistämishakemuksen vireille.
- Viisumilainsäädännön muutoksen vuoksi vuodesta 2012 eteenpäin jokaisen perheenjäsenen pitää henkilökohtaisesti käydä jättämässä johonkin Suomen lähetystöön hakemus.
Väkiparta kuvailee ihmisoikeusjärjestö Amnestyn järjestämässä seminaarissa tiistaina, kuinka matkat Suomen lähetystöihin ovat vaarallisia ja monesti mahdottomia. Hän antaa esimerkin.
Afgaaniperhe on pakolaisleirillä Pakistanissa. Heidän on palattava kotimaahansa Afganistaniin hakemaan tarvittavia asiakirjoja kuten syntymä- ja avioliittotodistuksia. Maahan, josta he ovat paenneet. Sen jälkeen heidän on lähdettävä Delhiin, jossa on lähin Suomen lähetystö, josta voi saada viisumin. Matkoja voi tulla tapauksesta riippuen useampia.
Jo aiemmin tehty viisumilain muutos on kiristänyt perheenyhdistämiset äärimmilleen.
- Vuonna 2011 pystyttiin jättämään noin kaksituhatta perheenyhdistämishakemusta. Määrä romahti uuden lain myötä 70 prosentilla.
Myös kriteerejä on tiukennettu. Väkiparran mukaan vuodesta 2010 lähtien yksin tulleen alaikäisen turvapaikan saaneen henkilön pitää olla alle 18-vuotias vielä sinä päivänä, kun perheenyhdistämisprosessin päätös tehdään.
- Kun taustalla on turvapaikkaprosessi, joka saattaa kestään vuoden tai kaksi, sen jälkeen on perheenyhdistämisprosessi, joka saattaa kestää myös hyvin pitkään, niin monet näistä lapsista ehtivät tulla täysi-ikäisiksi ja mahdollisuus perheenyhdistämiseen raukeaa.
Direktiivin väärinsoveltamista
Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine tyrmää perustelut siitä, että EU-direktiivi vaatisi tiukentamaan perheenyhdistämiskäytäntöjä Suomessa.
- Esitystä on perusteltu perheenyhdistämisdirektiivillä. Se on vähimmäistason asettava direktiivi. Sen tarkoituksena on ollut, että huonommalla tasolla olleet maat nostavat tasonsa minimitasolle. Direktiivin tavoite on edistää perheenyhdistämistä.
- Jos nyt vähän karrikoi, niin vireillä olevassa esityksessä käytetään väärin perheenyhdistämisdirektiiviä. Nyt vedetään meidän tasoa alas päin ja rajoitetaan perustavanlaatuisia oikeuksia. Se on vastoin direktiivin tarkoitusta, Laine toteaa.
Laine korostaa, että Suomessa olevan niin sanotun perheenkokoajan osalta on jo tunnustettu, että hän on kansainvälisen suojelun tarpeessa.
- Hän ei voi palata kotimaahan viettämään perhe-elämää. Lähtökohta on, että myös perheenjäsenet ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Laineen mielestä Suomessa oli aiemmin toimiva käytäntö. Hän sanoo, että ennen vuotta 2012 oli järjestelmä, jossa perheenkokoaja saattoi jättää perheenyhdistämishakemuksen, eli asia saatiin vireille ja arvioitavaksi.
- Huoli väärinkäytöksistä nyt tuntuu jotenkin käsittämättömältä ja kaukaa haetulta.
Laineen mukaan todellinen ongelma on oikeudenmukaisessa käsittelyssä.
- Jos lisätään vielä toimeentulon edellytys, se johtaa lisääntyneisiin valituksiin, pitkittyneisiin prosesseihin.
Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat erityisesti toimeentulovaatimusta, joka sisältyy hallituksen esitykseen. Järjestöjen mukaan tuloraja tekisi perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi.
NINA LEINONEN
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
So what?
Minä en ole veronmaksajana kiinnostunut neegeripesueiden elättämisestä. Ne ovat kuin kulkukissoja, määrä lisääntyy niin kauan kuin ruokaa on tarjolla.
Tarkoittaako tämä sitä että jos turvapaikanhakijalla ei ole 2600 tuloja niin ei voi tuoda perhettään suomeen?
Tottakai pitää olla vakituinen työpaikka ja riittävät tulot perheensä elättämiseen. Ei tämä mikään lomakylä ole
Eihän se mitään mahdotonta ole muille kuin loisijoille.
Eikö ne saa tukia enemmän kuin 2600€ kuukaudessa?