Hankala lähteä suhteesta... Toinen lapsi tulossa

Hei hemuli1234

Kuvailet perheessänne olevaa tilaa, jossa vaikuttaa, että kellään ei ole kovin hyvä olla. Jos ilmapiirissä on kontrollointia, pakoaikeita, sopimuksia joita ei noudateta, mielipahaa yms, on selvä, että tilanteelle täytyy tehdä jotain.

Usein mielessä väikkyy ratkaisuna pahaan tilanteeseen, että erotaan sitten, kun ei tästä mitään tule. Ero voikin joskus olla ainoa vaihtoehto, mutta sitä ennen kannattaa kyllä kokeilla kaikki muutkin vaihtoehdot. Hyvin usein, ellei aina, parisuhdetta voidaan parantaa opettelemalla vuorovaikutustaitoja. Vaikka parisuhde sitten loppuisikin, on opituista taidoista etua joka tapauksessa. Jos tilanne on tulehtunut, kannattaa ilman muuta hakea apua ulkopuoliselta perhe/pariterapeutilta. Jos taas tilanne on seesteinen, parisuhdekurssit joissa käsitellään pariviestintää ja vuorovaikutusta, ovat usein erittäin antoisia ja auttavat arjen käänteissä.

Parisuhteen tärkein lähtökohta on sitoutuminen. Jos tuntee tyytymättämyyttä, on inhimillistä, että sitoutuminen alkaa rakoilla. Tulee mieleen, että miksi tähän huonoon pitää sitoutua. Jos ajattelisikin niin, että sitoudun opettelemaan elämäntaitoja juuri tämän ihmisen kanssa? Että sitoutuminen ei olekaan pelkästään siihen toiseen ihmiseen vaan myös itseen: mitä minä voin oppia? Miten voin toimia toisin? Miten voin parantaa viestintääni? Miten oppia kuuntelemaan? Miten oppia puhumaan itsestäni vastuullisesti?
Hyvä uutinen on, että kaikkia näitä taitoja voi ja kannatta opetella. Helppoa ja välittömästi auttavaa se ei kuitenkaan ole. Pariviestintätaidoisa on hyötyä, vaikka ero tulisikin, mutta niitä tarvitaan kaiken aikaa jokaisesas parisuhteessa.

Voimia parisuhteenne hoitamiseen,

Merja, diakoni

ei voi muuta sanoa kuin että tosi nopeaa olet sen toisen lapsen pukkaamassa maailmaan, olisit odottanut ees pari vuotta! jos olette ekaa kertaa vanhempia jo se eka vuosi voi olla vaikea ja haastava molemmille vanhemmille ihan vaan jo väsymyksen takia ja sen takia että ei voi tulla ja mennä miten tahtoo ja on vastuu jatkuvasti lapsesta.

ehkä miehesi protestoi kun sinä väsyneenä olet säksättänyt asioista? hoitaako miehesi mitenkään esikoista, ? jos ei hoida olisi hyvä jos 1-2 tuntia päivässä olisi lapsen kanssa, opeta hoitamaan. saat omaa aikaa ja olet varmaan leppoisampi sitten. Toinen asia mikä hiertää monesti parisuhdetta on ne hormoonit kun nainen on raskaana. joten mieti myös omaa käytöstäsi.

vanhempien suhde on tärkeä, miten välit ovat, kun se heijastuu lapsiin. tärkeää olisi että olette iloisia toisistanne ettekä ole toistenne vihollisia,jos suhde lähtee sille linjalle on ero nopeasti edessä.

Ihan turha siellä kotona vaan keskenänne torailla teidän kahden. Missä suku, missä lapsen kummit (onko sellaisia)? Oletko omalle äidillesi kertonut huoliasi rehellisesti? Lapsella on myös neljä isovanhempaa, muista pitää yhteyksiä heihin. Mutta eniten nyt kehotan rohkeasti puhumaan neuvolassa eroaikeista ja tulehtuneesta kotitilanteesta. Apua on saatavana monenlaista, sitä on vain sinun osattava pyytää ja ottaa vastaan!

Jos se mies ei siellä kotona koskaan ole, niin eikö se ole ihan se ja sama mihin aikaan sinä imuroit tai kuinka huonosti tai hyvin imuroit?

Sinulla on vain 1 lapsi siellä himassa. Luulisi olevan aikaa vaikka huru ja mycket tehdä kotihommia päiväsaikaankin. Miksi pitää ruveta imuroimaan illalla?
En kertakaikkiaan ymmärrä tollasta työn jakoa.

Miksi pitää riidellä mitättömistä pikkujutuista kun voisitte senkin aikaa viettää yhteistä laatuaikaa keskenänne ja lapsen kanssa, mutta ei, sun pitääkin suursiivousta ruveta tekemään just silloin kun mies tulee töistä kotiin.